Impilahti (Karjalan tasavalta)
| Impilahti Импилахти |
|
|---|---|
 Suomalaisajalta säilynyt Kononovin talo. |
|
 vaakuna |
|
  Impilahti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala (entinen kunta) | |
| – Kokonaispinta-ala | 427,2 km² |
| Väkiluku (2023) (kunta) | 589 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Impilahti (ven. Импила́хти) on taajama ja entinen maalaiskunta Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla 27 kilometriä maanteitse Pitkärannasta luoteeseen.[1] Taajamassa oli 900 asukasta vuonna 2012[2].
Impilahden kunta lakkautettiin vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin Pitkärannan piirin paikallishallinto uudistettiin.[3] Kunnassa oli vuoden alussa 589 asukasta.[4]
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Impilahden kunnan pinta-ala oli 427,2 neliökilometriä tai ilman Laatokan vesialuetta 194 neliökilometriä[5]. Se rajoittui luoteessa Pitkärannan piirin Läskelän ja koillisessa Suojärven piirin Loimolan kuntiin, idässä Pitkärannan kaupunkiin sekä etelässä ja lännessä Laatokan kautta Sortavalaan[6]. Maapinta-alasta valtaosa oli metsää[7].
Entisen kunnan alueella virtaavat Syskyänjoki, Mustaoja, Pokamonjoki ja Hiihnijoki. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Ruokojärvi, Satisenjärvi (ven. Andronino) ja Hippolanjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat graniitti, gneissigraniitti, amfiboliitti, liuskekivi, hiekka ja sora.[8] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa[9].
Impilahden taajaman lisäksi kuntaan kuului kahdeksan kylää: Kirkonkylä, Kitelä, Leppäsilta, Metsäkylä, Sumeria, Syskyä, Tervanselkä ja Vuorilampi. Keskustaajaman jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 60 asukkaan Leppäsilta. Vuorilammella ei ole lainkaan vakituista asutusta.[10] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 74 % oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 9 % valkovenäläisiä, 7 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 2 % suomalaisia[11].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen talvi- ja jatkosotaa alue kuului Suomeen. Venäjän Impilahden kunta käsitti suunnilleen entisen Suomen Impilahden kunnan länsiosan.
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Impilahden kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan ja Sortavalaan. Rautatiellä on Leppäsillan asema sekä Impilahden ja Kitelän pysäkit.[12]
Alueella toimii vuonna 2003 perustettu Stora Enson saha,[13] kaksi kalanviljelylaitosta, karjatila, ompelimo ja rakennustarviketeollisuutta[14]. Impilahdella on metsänhoitoalueen konttori, Pietarin yliopiston geologian tiedekunnan ja Venäjän tiedeakatemian limnologian tutkimusinstituutin tutkimusasemat[15].
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja joukko kauppoja. Taajamassa on kirkko.[16]
Nähtävyydet ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leppäsillan itäpuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Impilahden taajamalla on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat suomalaisajalta säilyneet Impilahden pappila, koulutalo, pankki ja hotelli sekä kaksi asuintaloa. Seudulla on talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden neuvostoliittolaisten ja suomalaisten sotilaiden sekä neuvostoliittolaisten sotavankien hautapaikat.[17]
Seudulla on useita lomakyliä ja metsästysmajoja[18].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Generalnyi plan Impilahtinskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 21.3.2013. (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 369. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0
- ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
- ↑ Zakon Respubliki Karelija "O preobrazovanii vseh poseleni, vhodjaštših v sostav Pitkjarantskogo munitsipalnogo rajona, putem ih objedinenija i nadelenii vnov obrazovannogo munitsipalnogo obrazovanija statusom munitsipalnogo okruga publication.pravo.gov.ru. 28.4.2023. Petrozavodsk. Arkistoitu 23.3.2025. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2023 goda (xlsx) (taulukko 27) 1.1.2023. Rosstat. Arkistoitu 9.4.2024. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 42.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13–14.
- ↑ Generalnyi plan, s. 44.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 19–20.
- ↑ Stora Enso: Impilahti Sawmill storaenso.com. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21–22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21.