Siirry sisältöön

Isokyrö

Wikipediasta
Isokyrö
Storkyro

vaakuna

sijainti

Isonkyrön kunnanvirasto.
Isonkyrön kunnanvirasto.
Sijainti 63°00′00″N, 022°19′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero 152
Hallinnollinen keskus Isonkyrön kirkonkylä
Perustettu 1300-luku
Kokonaispinta-ala 356,91 km²
247:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 354,15 km²
– sisävesi 2,76 km²
Väkiluku 4 261
184:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 12,03 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 97,0 %
– ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 9,5 %
60:nneksi suurin 2026 [4]
Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • KD
14
8
3
1
1
isokyro.fi

Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee suunnilleen Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 261 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,76 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,03 asukasta neliökilometriä kohden. Ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista vuonna 1658, hallintoalueen nimi oli Ylistaro[6].

Isokyrö tunnetaan Kyrönjokilaakson kulttuuripitäjänä. Kyrönjoen kulttuurimaisema näyttäytyy ominaispiirteissään juuri Isonkyrön kohdalla. Esihistorialliset hautapaikat kertovat jokilaakson vuosituhantisesta asutuksesta. Myöhemmän vallan merkkinä maisemassa korostuu Isonkyrön keskiaikainen kivikirkko.[7] Isokyrö on Pohjanmaan emäseurakunta ja sitä on toisinaan pidetty Kalevalan Pohjolan esikuvana.[8]

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Isossakyrössä oli helmikuussa 2020 kaikista Manner-Suomen kunnista eniten henkilöautoja väkilukuun suhteutettuna, 718 autoa tuhatta asukasta kohden.[9] 1. tammikuuta 2021 Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.[10]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön nimi juontaa juurensa vanhasta hämäläisestä maastosanasta kyrö, joka viittaa louhikkoiseen, kallioiseen tai ryteikköiseen maastoon sekä kätköpaikkaan. Nimi on myös yhdistetty sanaan kytö, tarkoittaen korpimaata tai uudismaata. Kyröstä on esitetty myös teoria alkujaan henkilönnimenä viitaten Kyyrokseen tai Kyrillokseen. Vanhimmissa keskiaikaisissa asiakirjoissa alueesta käytettiin muun muassa muotoja Kyro, Kyry, Kyra tai Kyrobominne, ja sitä kutsuttiin pitkään Pohjankyröksi erotuksena Satakunnan Hämeenkyröstä. Kun Etelä-Pohjanmaan laajasta emäpitäjästä erotettiin vuonna 1607 Vähäkyrö omaksi kirkkopitäjäkseen, jäljelle jääneen alueen nimeksi vakiintui hallinnollisten päätösten myötä Isokyrö ja sen ruotsinkielinen käännösvastine Storkyro. Alueen pitkä nimenkehitys vakiintui virallisesti vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä.[11][12][13]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön alue on Etelä-Pohjanmaan historiallista ydinkeskusta. Isonkyrön alueelta on löydetty kymmeniä kivikautisia esineitä. Pronssikaudella asutus oli varsin tiheää, mistä merkkinä ovat lukuisat hautarauniot. Laurolan kylästä löydetty kieliruotomiekka on eräs arvokkaimmista pronssikauden löydöistä. Skandinaavinen vaikutus ulottui siis tähän aikaan Etelä-Pohjanmaalle.[14]

Rautakaudella koko Kyrönjoen seudulla levisi esineellinen hautaustapa, joista osoituksena ovat muun muassa Perttilästä löydetyt torvipäinen kaularengas ja poltetut luut. Kansainvaelluskaudella Vaasan itäpuolinen seutu oli Suomen vaurainta aluetta. Muun muassa Pukkilan haudasta on löydetty samassa verstaassa valmistettuja esineitä kuin Monzan tuomiokirkon kuninkaallisesta haudasta. Isostakyröstä on löydetty myös virolaisten emakoristeisten solkien jäljitelmiä, minkä on tulkittu kertovan kaupankäynnistä.[14]

Alueen merkittävimpiä esihistoriallisia löytöjä ovat Leväluhdan muinaisjäännökset, jotka ovat Suomen suurin historiallinen luulöytö.[15] Leväluhtaa on perinteisesti pidetty rikollisten ja ei-toivottujen lasten hukutus- tai uhripaikkana, josta sen vanha nimitys "uhrilähde" periytyy. Nykykäsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin hautapaikkana toiminut vesikalmisto, joskin sinne haudattujen epäillään olleen jollain lailla poikkevia Leväluhdan asutukseen nähden kaukaisesta sijainnista johtuen.[16] Leväluhdan tutkimus ja sinne haudattujen henkilöiden geeniperimän selvitys on tutkijoita kansainvälisesti kiinnostava aihe. Tutkijat tutkivat myös toista Isonkyrön läheltä, Vöyriltä löytynyttä vesikalmistoa Käldamäkeä. Kalmistot muodostavat yhdessä poikkeavan kokonaisuuden esihistoriallisen Suomen hautaustavassa.[17]

Löydöt Isonkyrön seudulla päättyvät vuoden 800 seudulla. Seudun heikentymisen syyksi on arveltu ruttoa, luonnonkatastrofia, kansanrunojen kuvaamaan Kalevalan ja Pohjolan välistä taistelua tai taloudellisesta romahdusta.[14]

Kyrön emäpitäjä – vilkas kirkkokaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrön asutus alkoi tihentyä uudestaan vuosien 1000–1100 välillä, jolloin Sastamalasta ja Pirkkalasta saapunutta väestöä asettui Kyrönjoen alajuoksulle. Isonkyrön seurakunta perustettiin todennäköisesti 1300-luvulla ja seurakunta jakautui myöhemmin korkeimmillaan 28 seurakuntaan. Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta.[14]

Isoonkyröön rakennettiin 1300-luvun alussa Pohjanmaan ensimmäinen kivikirkko, joka oli omistettu Pyhälle Laurille.[14] Kirkolla pidettiin keskiajalta lähtien Heikin- ja Laurinpäivän markkinoita, joihin kerääntyi aina Turusta ja Tukholmasta asti. Kirkon ympärille kohosi kokonainen kirkkokaupunki.[18]

Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516.[19] Vuoden 1557 seudulla nykyisen Isonkyrön alueella oli 141 taloa ja isoimmat kylät olivat Orismala ja Napue.[14]

Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti.[20] Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä.[21] Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö.[22] Isonkyrön "kirkkokaupunki" määrättiin purettavaksi 1600-luvulla.[18]

Nuijasota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta.[23]

Orisbergin kartanoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokyrö Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle venäläimiehityksen aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen.[24] Vuonna 1749 pitäjän asukasluku oli 1659 ja 1805 jo 4458.[14]

Napuen taistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Laurolan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.[23]

Kehittyminen kuntana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.[25] Isokyrö toivoi maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta.[26] Isonkyrön siirtymän myötä Laihia jäi Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km:n päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin.[27]

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Entiset naapurikunnat ovat Seinäjoen kanssa yhdistynyt Ylistaro, Vaasan kanssa yhdistynyt Vähäkyrö sekä Kauhavan kanssa yhdistynyt Ylihärmä.

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.[28]

Aluerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Isossakyrössä oli 4 673 asukasta, joista 3 295 asui taajamissa, 1 351 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isonkyrön taajama-aste on 70,9 %.[29] Isonkyrön taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[30]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Isonkyrön kirkonkylä2 407
2Vähänkyrön kirkonkylä*885
3Ylistaron kirkonkylä*3

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vähänkyrön kirkonkylä ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle ja Ylistaron kirkonkylä Seinäjoen kaupungin alueelle.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
010002000300040005000600031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöIsonkyrön väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:[31]

Isonkyrön asukasluku on yhteensä 4 261 asukasta. Kunnan asukasluku pysyi 1990-luvun puoliväliin noin 5 400 asukkaan tuntumassa, minkä jälkeen asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Isossakyrössä ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Isonkyrön väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Isonkyrön asukasluku jatkaa maltillista laskua. Väestöennusteen mukaan Isonkyrön väkiluku olisi vuonna 2030 noin 4 114 asukasta, vuonna 2035 noin 3 998 asukasta, vuonna 2040 noin 3 950 asukasta ja vuonna 2045 noin 3 926 asukasta.[32]

Asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntokuntien jakauma Isossakyrössä (2024)[33]

  1 henkilö (42,4 %)
  2 henkilöä (33,2 %)
  3 henkilöä (10,4 %)
  4–6 henkilöä (13,6 %)
  7 henkilöä tai yli (0,5 %)

Isonkyrön suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (77,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 15,7 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 6,4 prosenttia asuntokunnista.[33]

Yksinasuvien osuus Isonkyrön asuntokunnista on 42,4 prosenttia eli noin 870 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 33,2 prosenttia eli noin 680 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 10,4 prosenttia eli noin 210, 4–6 asukkaan asuntokuntia 13,6 prosenttia eli noin 280 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,5 prosenttia eli noin 10.[33]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrö on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2025 lopussa Isonkyrön väestöstä enemmistönä 97,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,8 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,2 prosenttia.

Isossakyrössä asui vuoden 2023 lopussa 61 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,4 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Isossakyrössä 22 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (15).[34]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön kunnanjohtaja on vuoden 2018 alusta Tero Kankaanpää.[35] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista neljätoista on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[5]

Valtuutettujen paikkajako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
VaalivuosiSDPKesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 3 13 1 7 3
3 13 7 3
27 65,8
1710
2017 4 15 1 6 1
4 15 6
27 64,8
207
2021 3 14 1 6 3
3 14 6 3
27 61,0
1710
2025 3 14 1 8 1
3 14 8
27 60,4
1611
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[36]

  Alkutuotanto (12,6 %)
  Jalostus (20,9 %)
  Palvelusektori (64,8 %)
  Muut sektorit (1,7 %)
Kyrönmaan osuusmeijeri, nykyinen Kyrö Distillery Company

Talousalueena Isokyrö kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.[37]

Isossakyrössä oli vuonna 2022 yhteensä 1 382 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 792 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 43,0 prosenttia. Isonkyrön työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 64,8 prosenttia, jalostuksen 20,9 prosenttia ja alkutuotannon 12,6 prosenttia.[36]

Isonkyrön työpaikkaomavaraisuus on 77,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 5,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Isossakyrössä on 145,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[36]

Elinkeinorakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön elinkeinorakenteessa suuri osa yrityksistä keskittyy metalli-, alumiini- ja muovialan alihankintaan. Isonkyrön suurimpia yrityksiä ovat mm. lastuavaa koneistusta tekevä Nortech metal, muovialan yritys Polyno, gini- ja viskitislaamo Kyrö Distillery Company sekä autoliikkeet Rinta-Joupin autoliike ja Arton Auto. Erityisesti Tervajoen taajama on tunnettu autokaupan keskittymänä.[38] Isonkyrön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Kat-Metal, Lakeuden Harjateräs sekä ilmanvaihtojärjestelmien maahantuoja Westmoor.[39]

Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isonkyrön vanha kirkko

Isonkyrön vanha kirkko oli 1500-luvulla lähes koko Pohjanmaan sisä-alueen käsittävän Suur-Kyrön seurakunnan keskus. Kirkon vanhin osa on rakennettu 1300-luvulla. Uskonpuhdistuksen jälkeen seinät koristeltiin kalkkimaalauksin. Kirkko on Pohjanmaan ainoa kirkko, joka on säilynyt keskiaikaisessa asussa.[40]

Orisbergin kartano on Pohjanmaan ainoa kartano. Se rakennettiin vuonna 1676, jolloin paikkaan perustettiin rautaruukki. Orisbergille oli tyypillistä voimakas rakentaminen. Asuinrakennus valmistui vuonna 1809 aiemmin rakennetun kilometrin pituisen vallin patoaman järven rannalle. Ruukin ajalta alueella on useita rakennuksia ja raunioita.[40]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihaperunat.[41]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herättäjäjuhlat järjestettiin Isossakyrössä vuonna 2012.[43]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön väestö on muiden Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien tavoin erittäin kirkollisesti sitoutunutta. Vuoden 2025 lopussa Isonkyrön asukkaista 81,5 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on hieman korkeampi kuin Etelä-Pohjanmaan maaseutumaisten kuntien keskiarvo (80,6). Muihin uskonto- tai kirkkokuntiin kuului 1,6 prosenttia väestöstä Uskontokuntiin kuulumattomia oli 16,9 prosenttia väestöstä.[44]

Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaa Isonkyrön seurakunta.[45]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isonkyrön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[46]

Herätysliikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisista herätysliikkeistä Isossakyrössä vaikuttavat voimakkaimmin herännäisyys ja evankelinen herätysliike.[47] Herännäisyys saavutti Isonkyrön 1840-luvun alussa, kun saarnaaja Frans Oskar Durchman aloitti työnsä paikkakunnalla. Durchman tuli tunnetuksi karismaatisena puhujana ja Isostakyröstä muodostui Lapuan emäseurakunnan ohella Etelä-Pohjanmaan herännäisyyden ydinaluetta. Paavo Ruotsalainen vieraili Isossakyrössä vuonna 1842.[48]

Lestadiolainen herätysliike saavutti Isonkyrön vuonna 1885, mutta vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan vain muutamia jäsentä.[49]

Helluntailiike ja vapaakirkollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isonkyrön helluntaiseurakunnan rukoushuone.

Vapaakirkollinen liike saavutti Isonkyrön 1870-luvun lopulla, kun Orisbergin kartanon isäntä Edvard Björkenheim aloitti tilallaan hengellisten hartaushetkien ja pyhäkoulun pitämisen. Vuodenvaihteessa 1879–1880 ruotsalainen saarnaaja A. F. Tiselius vieraili paikkakunnalla ja seuraavan vuoden aikaan syntyi vapaakirkollista herätystä. Toiminta vakiintui 1890-luvun alussa Kaarlo Waismaan vaikutuksesta. Isonkyrön vapaaseurakunta perustettiin helmikuussa 1901 ja seurakunnassa vierailleet puhujat kuuluivat pitkälti skuttnabbilaisin. Seurakunnan päätettyä ottaa vastaan myös puhujat, joilla ei ollut Vapaan Lähetyksen suosituskirjaa, päätettiin Isonkyrön vapaaseurakunta erottaa Vapaan Lähetyksen yhteydestä vuonna 1903. Isonkyrön rukoushuone siirtyi Bethel-osuuskunnan nimiin vuonna 1926.[50][51]

Helluntailiike saavutti Isonkyrön 1920-luvun alkupuolella, kun Mimmi Tulimäki ja Lydia Korpi toimivat paikkakunnalla. Helluntailiikkeen toiminta vakiintui 1930-luvulla ja Isonkyrön helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1932.[52] Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Isonkyrön keskustassa, Karjalankadulla. Seurakunta kuuluu Suomen helluntaikirkkoon [53][54]

Liikunta ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Isossakyrössä 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Tervajoen Ty:n voimisteluosasto (1908), Kyrön Voima (1911) sekä Kyrön Kunto. 1910-luvulle mennessä toimivat lisäksi myös Kyrön Pojat sekä Isonkyrön Riento. Isokyrö kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.[55][56]

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura.[57] Seuralla on aktiivista toimintaa muun muassa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Isossakyrössä toimivassa Kyrönmaan lukiossa on saatavilla liikuntapainotteinen urheilulinja.

Tunnettuja isokyröläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Isokyrö Oikeusministeriö. Viitattu 17.6.2025.
  6. ↑ http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=125&TYPE=HTML
  7. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 68. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  8. ↑ Storkyro Uppslagsverket i Finland. Viitattu 13.8.2025. (ruotsiksi)
  9. ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa yle.fi.
  10. ↑ Mäenpää, Tuomo: Isokyrö sai vihdoin tahtonsa läpi ja siirtyy Etelä-Pohjanmaahan Yle Uutiset. 17.11.2020. Yleisradio. Viitattu 25.12.2020.
  11. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 27.3.2022. Viitattu 5.9.2026.
  12. ↑ Storkyro SLS Bebyggelsenamn. Viitattu 5.9.2026. (ruotsiksi)
  13. ↑ Väinö Voionmaa: "Korpi" ja "kyrö" Suomen asutushistoriassa Suomalaiset tiedelehdet verkossa. Viitattu 5.9.2026.
  14. 1 2 3 4 5 6 7 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 63
  15. ↑ Elina Niemistö: Veteen haudattujen leväluhtalaisten tutkimus jatkuu lisärahoituksen turvin – löytyykö mysteerille selitystä, mikä surmasi naiset ja lapset? Yle.fi. 2.3.2023. Viitattu 20.2.2024.
  16. ↑ Elina Niemistö: Rautakauden kalmistosta löydettiin 75 kiloa luita, mutta kenelle ne kuuluivat? – Leväluhdan tutkija: "Mitä enemmän tuloksia tulee, sen vaikeammaksi menee" Yle.fi. 11.8.2017. Viitattu 20.2.2024.
  17. ↑ Anne Puumala: Levänluhdan mysteerivainajien tutkimiseen iso potti rahaa – Tutkijat toivovat vastausta etenkin yhteen kutkuttavaan kysymykseen ilkkapohjalainen.fi. 1.3.2023. Viitattu 20.2.2024.
  18. 1 2 Rikkinen & Sihvo 1986, s. 64
  19. ↑ Luukko 1950 s. 186–188
  20. ↑ Luukko 1950 s. 384–386, 460–463
  21. ↑ Luukko 1945 s. 316–318
  22. ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. (18. painos) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  23. 1 2 Hannu Tarmio,Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos,s. 274. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  24. ↑ Tarmio ym. (toim.), s. 275.
  25. ↑ Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 22.9.2018.
  26. ↑ Isokyrö haluaa osaksi Etelä-Pohjanmaata jo ennen maakuntauudistusta Yle Uutiset. 23.8.2018. Yle. Viitattu 22.9.2018.
  27. ↑ Kyrönjoen helmi Isokyrö Vaasanseutu. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 5.2.2018.
  28. ↑ Isokyrö Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  29. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  30. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  31. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  32. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  33. 1 2 3 Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2025.[vanhentunut linkki]
  34. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  35. ↑ Tero Kankaanpäästä Isonkyrön kunnanjohtaja Yle. 29.9.2017. Viitattu 5.2.2018.
  36. 1 2 3 Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  37. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  38. ↑ Kuvaus kunnasta Isokyrö Finder. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  39. ↑ Katso, mikä yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle. Viitattu 6.12.2022.
  40. 1 2 Louhenjoki-Schulman, Pirkko--Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 227–228. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
  41. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  42. ↑ http://www.muinaispolut.fi/kayntikohteet/isokyro-pakosauna (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäjuhlat. Viitattu 19.8.2024.
  44. ↑ 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026.
  45. ↑ Seurakunnat Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 13.9.2026.
  46. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  47. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 150. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  48. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): Suomen kirkon historia: 3. osa Autonomian kausi 1809-1899, s. 142, s. 134, 138-139. Porvoo: WSOY, 1882. ISBN 951-0-16493-3
  49. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 412. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  50. ↑ Kertomus Suomen Vapaakirkon, vapaan lähetyksen, varhaisnuorisoliiton ja vapaakirkon nuorten C.E. liiton toimintavuodelta 1928, s. 3–32. Tampere: Suomen Vapaakirkko, 1929.
  51. ↑ Hyvönen, Väinö A. (toim. Kangasniemi, Tapio ja Ilkka, Juhani): Siitä kaikki alkoi / vapaakirkollinen liike Suomessa 1870-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin, s. 106–108, 270. Päivä Osakeyhtiö, 2023. ISBN 978-952-374-100-3
  52. ↑ Ahonen, Lauri K.: Suomen Helluntaiherätyksen historia, s. 343. Päivä Oy, 1994. ISBN 951-622-603-5
  53. ↑ Yhteystiedot Isonkyrön helluntaiseurakunta. Viitattu 9.11.2022.
  54. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  55. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  56. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  57. ↑ Kyrön voiman www-sivusto

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isokyrö Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isokyrö&oldid=24308486”