Isokyrö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isokyrö
Storkyro
Isokyrö.vaakuna.svg Isokyrö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.isokyro.fi
Sijainti 63°00′00″N, 022°19′30″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kyrönmaan seutukunta
Perustettu 1785
Kokonaispinta-ala 356,91 km²
251:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 354,13 km²
– sisävesi 2,78 km²
Väkiluku 4 777
185:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 13,49 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 24,2 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,5 %
42:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Eino Toivola
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD

13
7
3
3
1

Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 777 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,78 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,49 asukasta neliökilometriä kohden.

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Aiemmin naapurikuntia olivat myös Ylistaro, Vähäkyrö ja Ylihärmä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrö on ollut Etelä-Pohjanmaan emäpitäjä. Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä Etelä-Pohjanmaasta. Ilmajoki ja lukuisia muita nykyisiä pitäjiä erotettiin Isostakyröstä omaksi Ilmajoen kappeliksi vuonna 1516. Hallinnollisesti Ilmajoki kuitenkin kuului Isoonkyröön 1867 asti jolloin Ilmajoki itsenäistyi.

Kyrön suurpitäjän ensimmäinen hajaantumisaalto tapahtui 1500-luvun alussa, kun ensin Vöyri irrotettiin Kyröstä ja Mustasaaresta omaksi kirkkopitäjäkseen ja tämän jälkeen Laihialle ja Ilmajoelle perustettiin omat kappeliseurakunnat.[7] Vöyri erottautui Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäkseen. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti.[8] Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä.[9] Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Isokyrön väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 383
1985
  
5 394
1990
  
5 340
1995
  
5 279
2000
  
5 151
2005
  
5 044
2010
  
4 965
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Suurimmat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinta-Jouppi on Suomen suurimpiin kuuluva autoliike. Johan-Puu valmistaa puusta erilaisia koriste- ja käyttöesineitä. T-Drill on putkentyöstökoneita valmistava laihialainen yritys, jolla on myös tuotantoa Isokyrössä. Arton Auto on yksi monista Tervajoen taajamassa sijaitsevista autoliikkeistä.

Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura.[12] Seuralla on aktiivista toimintaa muun muussa hiihdossa, pesäpallossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kettulan kauppahuone
Isonkyrön vanha kirkko

Tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 4.6.2015.
  7. Luukko 1950 s. 186–188
  8. Luukko 1950 s. 384–386, 460–463
  9. Luukko 1945 s. 316–318
  10. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Kyrön voiman www-sivusto

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
  • Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.