Napuen taistelun muistomerkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Napuen taistelun muistomerkki
Muistomerkki kuvattuna katselutasanteelta vuonna 2015.
Muistomerkki kuvattuna katselutasanteelta vuonna 2015.
Nimi Napuen taistelun muistomerkki
Tekijä Matti Visanti
Valmistumisvuosi 1920
Taiteenlaji kuvanveisto
Sijainti Napue, Pohjankyröntie 28
Paikkakunta Isokyrö
Koordinaatit 62°58′54.1″N, 022°21′10.8″E
Muistomerkin kivilaatta. Kyösti Wilkunan teksti.
Muistomerkin kivilaatta, jossa Sakari Topeliuksen teksti.
Muistomerkin ympäriltä on kaadettu sitä ympäröineet kuuset, ilmeisesti vuonna 2018.

Napuen taistelun muistomerkki on suomalaisen arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Visannin (joka tuolloin käytti vielä vielä sukunimeä Björklund[1]) suunnittelema Napuen taistelun muistoksi tehty monumentaaliteos Isonkyrön Napuen kylässä. Muistomerkki on paljastettu 10. heinäkuuta 1920.[2]

Muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muistomerkin ja sen ympäristön suunnittelu alkoi vuonna 1917. Matti Visannin suunnitelma edustaa hänen suosimaansa monumentaalisuutta ja symmetriaa. Maantieltä muistomerkille nouseva kivipylväin ja ketjuin reunustettu pitkä käytävä ja kiviportaat sen päässä luovat perspektiivin, joka korostaa muistomerkin jyhkeyttä.[3]

Teoksen keskiö on kallio, joka oli toiminut taistelun muistopaikkana jo aikaisemmin.[4] Visannin suunnittelemassa muistomerkissä kallion eteen on rakennettu lohkokivimuurin tukema hiekkapintainen pengerrys sinne johtavine portaineen. Kallioon on kiinnitetty Suomen vaakunaleijona. Kivimuuriin on upotettu kaksi kivistä tekstilaattaa.

Vasemmanpuoleiseen laattaan on hakattu Sakari Topeliuksen sanat[5][6]:

»Tässä vuodattivat verensä isonvihan aikana helmikuun 19. päivänä Suomen viimeiset vartiat kuolevaa maatansa puolustaessaan. Elpynyt isänmaa pystytti patsaan muistoksi isien urhokkaiden»
(Sakari Topelius)

Oikeanpuoleisessa laatassa on Kyösti Wilkunan sanat[6]:

»Pohjanmaan lakeudet, Te voitte todistaa, että me taistellessamme tällä kentällä, emme tuumaakaan horjahtaneet velvollisuuden ja isänmaan rakkauden tieltä, vaan kaaduimme paikallemme lähes viimeiseen mieheen, jättäen tuleville polville perinnöksi velvoittavan esimerkkimme seisoa kovina aikoina isänmaan puolesta, niin kuin me tällä kentällä seisoimme, sekä tarvittaessa kaatua viimeiseen mieheen niin kuin me tällä kentällä kaaduimme.»
(Kyösti Vilkuna)

Muistomerkin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 1920 esitettiin ensi kerran kuoroversiona Heikki Klemetin isänmaallinen laulu ”Oi kallis Suomenmaa”, jota tilaisuudessa väitettiin perättömästi isonvihan ajalta peräisin olevaksi lauluksi.[7]

Napuen taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napuen taistelu oli Suuren Pohjan sodan viimeiseksi jäänyt iso kenttätaistelu, joka käytiin 19. helmikuuta 1714 Napuen ja sen naapurikylien alueilla. Suomalaisjoukot olivat joutuneet perääntymään 17. lokakuuta 1713 käydyssä Kostianvirran taistelussa. Venäläiset olivat etenemässä kohti Pohjanmaata, ja kenraali Armfelt päätti kohdata vihollisen Isossakyrössä. Venäläisjoukkojen vahvuus oli suomalaisiin verrattuna noin kaksinkertainen. Napuen taistelusta tuli sodan verisin, Armfeltin joukoista kaatui noin 3 000 miestä ja 500 joutui vangiksi.[5][8]

Taistelun muut muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös Vähänkyrön kirkkomaalla on Napuen taistelun muistomerkki; se on paljastettu vuonna 1979[9]. Laihian Napuen puistossa on taistelussa kaatuneiden muistomerkki, joka on paljastettu vuonna 1925[10][11]. Napuen taistelussa kaatuneiden joukkohaudalle Isonkyrön vanhan kirkon hautausmaalle on paljastettu muistokivi vuonna 1984.[12] Ylistaron sankarihautausmaalla on taistelun ylistarolaisten uhrien muistolaatta, joka paljastettiin vuonna 2015.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anttonen, Erkki: Visanti, Matti (1885–1957) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.6.1999. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.5.2020.
  2. Valokuva muistomerkin paljastustilaisuudesta, kuvateksti, s. 731 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Suomen Kuvalehti. 31.7.1920. Viitattu 17.5.2020.
  3. Mäkelä, Riitta: Matti Visanti – taiteiden monitaitaja, s. 17. Oulu: Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 9517490224.
  4. Valokuva Napuen kalliosta, kuvateksti, s. 657 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Suomen Kuvalehti. 10.7.1920. Viitattu 17.5.2020.
  5. a b Tuomisto, Antero: Sotiemme muistomerkit, s. 24–26. Helsinki: Suomen Matkailuliitto ry, 1990. ISBN 951-838-064-3.
  6. a b Napuen patsaan paljastusjuhlallisuudet Isossakyrössä (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Vaasa-lehti nro 155, sivu 2. 12.7.1920. Viitattu 13.7.2020-07.
  7. Jussi-Pekka Aukia: 1919: Mitä tehdä muotopuolella kansanmarssilla? Sotilasmusiikki-blogi 30.3.2018. Viitattu 26.7.2021.
  8. Historiaa: Suuri Pohjan sota 1700-21 – Isonkyrön taistelu Sodan ja rauhan tie -sivusto. Viitattu 16.5.2020.
  9. Vähänkyrön hautausmaa Vähänkyrön seurakunta. Viitattu 16.5.2020.
  10. Sieltä täältä kotimaasta (valokuvan kuvateksi, paljastusvuosi), s. 1127 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) Suomen Kuvalehti. 15.8.1925. Viitattu 4.10.2020.
  11. Laihia Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit tutuiksi. Viitattu 4.10.2020.
  12. Vanhan kirkon hautausmaa Isonkyrön seurakunta. Viitattu 16.5.2020.
  13. Ylistaron sankarihautausmaa Seinäjoen seurakunta. Viitattu 4.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]