Isokyrö

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Talasneva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Isokyrö
Storkyro
Isokyrö.vaakuna.svg Isokyrö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Isonkyrön kunnanvirasto.
Isonkyrön kunnanvirasto.
Sijainti 63°00′00″N, 022°19′30″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kyrönmaan seutukunta
Kuntanumero 152
Hallinnollinen keskus Isonkyrön kirkonkylä
Perustettu 1300-luku
Kokonaispinta-ala 356,91 km²
249:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 354,13 km²
– sisävesi 2,78 km²
Väkiluku 4 599
185:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 12,99 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 25,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 0,7 %
Kunnallisvero 21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Tero Kankaanpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

15
6
4
1
1
www.isokyro.fi

Isokyrö (ruots. Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 599 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,78 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,99 asukasta neliökilometriä kohden. Ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista vuonna 1658, hallintoalueen nimi oli Ylistaro[7].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin.[8]

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Aiemmin naapurikuntia olivat myös Ylistaro, Vähäkyrö ja Ylihärmä.

Isokyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta. Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516.[10] Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti.[11] Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä.[12] Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö.[13]

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta. Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Turppalan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.[14]

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle isonvihan aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen.[15]

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.[16] Isokyrö toivoo maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta.[17] Isokyrön siirtymän myötä Laihia jää Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyrön kunnanjohtaja on vuoden 2018 alusta Tero Kankaanpää.[18] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista viisitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Suurimmat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinta-Jouppi on Suomen suurimpiin kuuluva autoliike. Johan-Puu valmisti puusta erilaisia koriste- ja käyttöesineitä. T-Drill on putkentyöstökoneita valmistava laihialainen yritys, jolla on myös tuotantoa Isokyrössä. Arton Auto on yksi monista Tervajoen taajamassa sijaitsevista autoliikkeistä.

Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Kyrö Distillery Company on Isossakyrössä sijaitseva maailmankuulu gini- ja viskitislaamo.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Isokyrön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 383
1985
  
5 394
1990
  
5 340
1995
  
5 279
2000
  
5 151
2005
  
5 044
2010
  
4 965
2015
  
4 785
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Isossakyrössä oli 4 673 asukasta, joista 3 295 asui taajamissa, 1 351 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Isonkyrön taajama-aste on 70,9 %.[20] Isonkyrön taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Isonkyrön kirkonkylä 2 407
2 Vähänkyrön kirkonkylä* 885
3 Ylistaron kirkonkylä* 3

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vähänkyrön kirkonkylä ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle ja Ylistaron kirkonkylä Seinäjoen kaupungin alueelle.

Kyrönmaan osuusmeijeri, nyk. Kyrö Distillery Company

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isossakyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isonkyrön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[23]

Urheiluseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura.[24] Seuralla on aktiivista toimintaa muun muussa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön vanha kirkko

Tunnettuja isokyröläisiä tai Isossakyrössä syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isonkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihaperunat.[26]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Isokyrö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=125&TYPE=HTML
  8. Kyrönjoen helmi Isokyrö Vaasanseutu. Viitattu 5.2.2018.
  9. Isokyrö Järviwiki. Viitattu 5.2.2018.
  10. Luukko 1950 s. 186–188
  11. Luukko 1950 s. 384–386, 460–463
  12. Luukko 1945 s. 316–318
  13. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  14. Hannu Tarmio,Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos,s. 274. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  15. Tarmio ym. (toim.), s. 275.
  16. Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Viitattu 22.09.2018.
  17. Isokyrö haluaa osaksi Etelä-Pohjanmaata jo ennen maakuntauudistusta Yle Uutiset. 23.8.2018. Yle. Viitattu 22.9.2018.
  18. Tero Kankaanpäästä Isonkyrön kunnanjohtaja Yle. 29.9.2017. Viitattu 5.2.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  20. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  24. Kyrön voiman www-sivusto
  25. http://www.muinaispolut.fi/kayntikohteet/isokyro-pakosauna
  26. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
  • Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
  • Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809
  • Palonkylän historia. Isokyrö: Palonkylän historiatoimikunta, 1998. ISBN 952-90-9991-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]