Pohjois-Savon maakunta
| Pohjois-Savon maakunta | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Kuopio |
| Maakuntajohtaja | Marko Korhonen[1] |
| Kokonaispinta-ala |
21 077,95 km² 5:nneksi suurin 2021 [2] |
| – maa | 17 344,41 km² |
| – sisävesi | 3 733,54 km² |
| Väkiluku |
248 158 6:nneksi suurin 31.3.2022 [3] |
| – väestötiheys | 14,31 as./km² (31.3.2022) |
| Maakuntalaulu | Savolaisen laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | hirvi |
| – järvi | Juojärvi |
| – kala | muikku |
| – kasvi | kotipihlaja |
| – kivi | apatiitti |
| – lintu | kuikka |
| Lyhenne | FI-15 |
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 179 (tilanne 30.6.2021). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.[4] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.[5]
Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.
Historiallinen maakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:
- Pääartikkeli: Savo
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen. Kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta (kaupunkien nimet on lihavoitu):
Iisalmen kaupunki
Joroinen
Kaavi
Keitele
Kiuruveden kaupunki
Kuopion kaupunki
Lapinlahti
Leppävirta
Pielavesi
Rautalampi
Rautavaara
Siilinjärvi
Sonkajärvi
Suonenjoen kaupunki
Tervo
Tuusniemi
Varkauden kaupunki
Vesanto
Vieremä
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iisalmen maalaiskunta
Juankosken kaupunki
Kangaslampi
Karttula
Kuopion maalaiskunta
Maaninka
Muuruvesi
Nilsiän kaupunki
Riistavesi
Säyneinen
Varpaisjärvi
Vehmersalmi
Suurimmat kunnat asukasluvun perusteella (31.7.2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[7] |
|---|---|---|---|
| 1 | Kuopion keskustaajama | Kuopio | 88 520 |
| 2 | Varkauden keskustaajama | Varkaus 18 940 Leppävirta 249 |
19 189 |
| 3 | Iisalmen keskustaajama | Iisalmi | 15 293 |
| 4 | Siilinjärven kirkonkylä | Siilinjärvi | 11 416 |
| 5 | Toivala-Vuorela | Siilinjärvi 5 524 Kuopio 153 |
5 677 |
| 6 | Suonenjoen keskustaajama | Suonenjoki | 5 200 |
| 7 | Leppävirran kirkonkylä | Leppävirta | 4 209 |
| 8 | Kiuruveden keskustaajama | Kiuruvesi | 4 160 |
| 9 | Lapinlahden kirkonkylä | Lapinlahti | 3 565 |
| 10 | Nilsiän keskustaajama | Kuopio | 3 026 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.[9]
Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.[9]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Puijon tornista Kuopion keskustaan ja Kallavedelle.
Kuopion lentoasema Siilinjärvellä.
Syvärijärvi kuvattuna Tahkovuorelta.
Taipaleen museokanava Varkaudessa.
Ahkiolahden kanava Maaningalla.
Olvin olutpanimo Iisalmessa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjois-Savon liitto, Henkilöstö, 22.4.2017
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon tilastoesite, 22.4.2017
- ↑ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uudistuksia-maakuntien-nimiin/5446666#gs.iKvB3js
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2016.
- ↑ a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Savon maakunta Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| ||||||||