Värtsilä (Venäjä)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taajamaa. Värtsilä on myös entinen Suomen kunta, johon Venäjän Värtsiläkin aikoinaan kuului.
Värtsilä
Вя́ртсиля

Värtsilä

Koordinaatit: 62°10′30″N, 30°41′45″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Sortavalan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 93 km²
Väkiluku (2011) 3 100
Aikavyöhyke UTC+3











Värtsilän kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla.

Värtsilä (ven. Вя́ртсиля) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Juuvanjoen varrella lähellä Suomen rajaa[1] 55 kilometriä[2] Sortavalasta pohjoiseen. Kunnassa on 3 100 asukasta (vuonna 2011).[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värtsilän kunnan pinta-ala on 93 neliökilometriä. Se rajoittuu Loimolan ja Kaalamon maalaiskuntiin sekä Suomeen[1]. Pinta-alasta 92,7 % on metsää ja 6,1 % asuinaluetta[3]. Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki ja siihen laskeva Juuvanjoki[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Värtsilän historia

Taajama on saanut alkunsa talvi- ja jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jääneestä Värtsilän kunnan kirkonkylästä. Siellä sijainnut Wärtsilän rautatehdas kunnostettiin vankityövoiman avulla. Terästä ja piikkilankaa valmistanut tehdas otettiin käyttöön vuonna 1947 ja Värtsilän vankileiri lakkautettiin vuonna 1953. Terässulaton toiminta lopetettiin myöhemmin kannattamattomana.[5]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värtsilän kautta kulkee Norjan Nesnasta Atlantin rannikolta Petroskoihin johtava Sininen tie[6]. Se on samalla myös Aunus–Värtsilä-tien (A130) läntinen päätepiste. Suojärven piiriin on maantieyhteys Korpiselän kautta[2].

Viiden kilometrin päässä taajamasta sijaitsee Niirala–Värtsilän kansainvälinen raja-asema[6]. Värtsilässä on myös Matkaselästä Suomeen johtavan rautatien tavara-asema. Värtsilän kansainvälistä raja-asemaa käyttää keskimäärin yli puolitoista tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuodessa sen kautta viedään Suomeen noin kaksi miljoonaa tonnia puutavaraa, joista kaksi kolmasosaa kulkee rautateitse.[2]

Taajamassa toimii kaksi teollisuuslaitosta. Metšel-yhtymään vuodesta 2002 kuuluva Värtsilän metallitehdas valmistaa teräslankaa, -verkkoa ja nauloja ja työllistää vajaat 400 henkeä. Noin 70 henkeä työllistävä Karlis-Prom tuottaa sahatavaraa, jota viedään etupäässä Suomeen.[7]

Julkisiin palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kirjasto ja paikallissairaala[8]. Taajamasta on linja-autoyhteys Kaalamon kautta Sortavalaan[9].

Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Värtsilän taajama koostuu etupäässä viisikerroksisista kerrostaloista sekä matalista usean perheen asuintaloista[10]. Kulttuuriperintökohteisiin kuuluvat Värtsilän rautatieasema, Leninin ja Wärtsilän rautatehtaan perustajan Nils Arppen patsaat, vuonna 1992 paljastettu Värtsilän kirkon muistomerkki sekä neuvostoliittolaisten sotilaiden ja sotavankien haudat[11].

Majoituspalvelut käsittävät pienen hotellin ja taajaman eteläpuolella sijaitsevat neljä lomakylää[12]. Värtsilän risteyksen lähellä toimii muun muassa kaksi huoltoasemaa ja ravintola[13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Generalnyi plan, s. 12.
  2. a b c Generalnyi plan, s. 37.
  3. Generalnyi plan, s. 43.
  4. Generalnyi plan, s. 19.
  5. Generalnyi plan, s. 11.
  6. a b Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 238. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0.
  7. Generalnyi plan, s. 24.
  8. Generalnyi plan, s. 26–27.
  9. Generalnyi plan, s. 39.
  10. Generalnyi plan, s. 25.
  11. Generalnyi plan, s. 11, 42.
  12. Generalnyi plan, s. 27.
  13. Generalnyi plan, s. 38.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]