Mujejärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee paikkakuntaa Venäjän Karjalassa. Myös Suomen Nurmeksessa on Mujejärven kylä.
Mujejärvi, Muujärvi
Муезерский, Mujezerski
Mujejärven kunta Mujejärven piirin kartalla.
Mujejärven kunta Mujejärven piirin kartalla.

Mujejärvi, Muujärvi

Koordinaatit: 63°57′30″N, 31°59′30″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 316 km²
Väkiluku (2012) 3 300
Aikavyöhyke UTC+3











Mujejärvi eli Muujärvi[1][2] (ven. Муезе́рский, Mujezerski; karjalaksi Mujejärvi[3]) on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä. Se sijaitsee Muujoen pohjoisrannalla[4] 375 kilometriä Petroskoista luoteeseen[5]. Taajamassa on 3 300 asukasta (vuonna 2012)[6].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mujejärven kunnan pinta-ala on 1 316 neliökilometriä[7]. Se rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piirin Lietmajärven, idässä Rukajärven, etelässä Voloman ja lännessä Repolan kuntiin sekä kaakossa Karhumäen piiriin. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja suota. Seudulla virtaa Muujoki (ven. Mujezerka), joka saa alkunsa Hietajärvestä (Hedo) ja virtaa Muujärven (Mui) kautta laskien Tširkkakemiin[8]. Kunnan alueelle suunnitellaan 900 hehtaarin laajuista koskemattomien metsien luonnonmuistomerkkiä[9]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat gabro-diabaasi, kvartsi, rauta, magnetiitti, hiekka ja turve[10].

Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto, jossa on meri-ilmaston piirteitä. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –12 … –13 ºC ja heinäkuun +13 … +14 ºC. Vuotuinen sademäärä on 500 millimetriä. Lumi peittää maan 170–190 päivää vuodessa. Sen paksuus on avoimilla paikoilla keskimäärin 35–55 ja metsässä 50–70 senttimetriä.[11]

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mujejärven taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[12]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan sen asukkaista 71 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 12 % valkovenäläisiä, 8 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[13].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunnassa seutu kuului Aunuksen kuvernementin Repolan kuntaan. Samannimisen järven rannalla sijainnut Muujärvi oli 1800-luvulla Lieksan ja Rukajärven välisen reitin kievarikylä. Vuonna 1850 paikkakunnalla oli 53 asukasta, vuonna 1904 asukkaita oli 95.[14]

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen vuosina 1918-1920 Repola liittyi lyhyeksi aikaa Suomeen ennen Tarton rauhan solmimista. Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Muujärven kylä tuhoutui sodan aikana[15].

Nykyinen taajama on perustettu vuonna 1963. Vuonna 1965 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen ja seuraavana vuonna siitä tuli hallintopiirin keskus.[4]

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mujejärveltä on yhteys Repolan ja valtatie M18:n väliselle A134-maantielle. Taajamasta on linja-autoreitit Repolaan, Kiimavaaraan ja Lentieraan sekä Tiiksiin, Rukajärvelle ja Ontajärvelle. Mujejärven lounaislaidalla on huoltoasema.[12]

Taajaman kautta kulkee Suojärven ja Jyskyjärven välinen rautatie (Muujoen asema, ven. Mujezerka), josta haarautuu rata Kostamuksen kautta Suomeen. Lähin lentokenttä on Petroskoissa.[12]

Talous perustuu Mujejärven metsäteollisuuspiirin harjoittamaan puunhankintaan. Lähes 70 % puutavarasta menee vientiin. Lisäksi tuotetaan rakennuskiveä ja sepeliä. Pienimuotoinen maatalous tuottaa lihaa ja maitoa. Kunnan alueella on myös kolme lohenkasvattamoa.[10]

Mujejärvellä toimii kaksi lastentarhaa, keskikoulu, lasten harrastuskeskus, musiikki- ja urheilukoulut. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu poliklinikka, piirisairaala, palvelukeskus ja lastenkoti. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuritalo, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.[16] Paikallislehtenä ilmestyy kerran viikossa Mujezerskles[17].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajama koostuu etupäässä yksi–kolmekerroksisista usean perheen asuintaloista sekä omakotitaloista[18]. Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat vuonna 1941 kaatuneiden neuvostoliittolaisten rajavartijoiden ja sosialistisen työn sankarin Viktor Polynskin haudat[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 152. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2013).
  2. Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 46. Petrozavodsk: , 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 9. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  4. a b Karelija, s. 239.
  5. Materialy, s. 15
  6. Materialy, s. 16
  7. Materialy, s. 66
  8. Materialy, s. 12
  9. a b Materialy, s. 35
  10. a b Materialy, s. 23
  11. Materialy, s. 7–9
  12. a b c Materialy, s. 29
  13. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  14. Martikainen, Unto: Muujärven kievarikylä Repolassa. Repolainen, 2010, nro 51, s. 17. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.2.2013.
  15. Karelija, s. 240.
  16. Materialy, s. 26–27
  17. Administratsija Mujezerskogo munitsipalnogo raiona RK: Raionnaja gazeta ”Mujezerskles” Viitattu 15.2.2013. (venäjäksi)
  18. Materialy, s. 25

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]