Magnetiitti
| Magnetiitti | |
|---|---|
 Magnetiittikiteitä |
|
| Luokka | Mineraali |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Rauta(II,III)oksidi Fe3O4 |
| Molekyylipaino | 231,54 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | Mustasta tummanharmaaseen |
| Asu | Kahdeksankulmaisia omamuotoisia kiteitä, hienorakeinen tai massiivinen |
| Kidejärjestelmä | Kuutiollinen |
| Lohkeavuus | Epäselvä |
| Murros | Epätasainen |
| Taottavuus | Murenee taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5,5–6,5 |
| Ominaispaino | 5,17–5,18 |
| Tiheys | 5,175 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Optiset ominaisuudet | Isotrooppinen |
| Kiilto | Metallikiilto |
| Taitekerroin | n = 2,42 |
| Kahtaistaitto | Ei ole |
| Viiru | Musta |
| Läpinäkyvyys | Läpinäkymätön |
| Muut ominaisuudet | Selvästi magneettinen |
| Lähteet | |
Magnetiitti (Fe3O4) on spinelliryhmään kuuluva oksidimineraali ja tärkeä rautamalmimineraali. Kemiallisesti se on rauta(II,III)oksidia. Puhdas magnetiitti sisältää 72 % rautaa. Magnetiitti voi myös sisältää prosentin verran vanadiinia tai titaania. Nimensä mukaisesti magnetiitti on vahvasti magneettinen materiaali, tarkemmin sanottuna ferrimagneetti.[3]
Kidejärjestelmältään magnetiitti on kuutiollinen. Kiteet ovat usein oktaedreja tai rakeisia aggregaatteja. Magnetiitin väri on raudanmusta tai harmaanmusta. Viirun väri on musta. Kiilto on himmeä metallinkiilto. Magnetiitin kovuus on 5,5–6 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 4,9–5,2 g/cm³. Se ei sula kaasuliekissä, mutta liukenee suolahappoon.[4]
Magnetiittimalmeja esiintyy magmakivissä ja metamorfiiteissa. Esiintymiä on muun muassa Kolarin ja Kemijärven alueilla. Myös Ruotsissa, Intiassa ja Yhdysvalloissa on suurehkoja esiintymiä.
Myös eliöiden aivoissa esiintyy magnetiittia, ja sitä löytyy ihmisellä etenkin aivokalvosta[5]. Monet eläimet suunnistavat magnetiittihiukkasten fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuvan magneettikompassinsa avulla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.mindat.org/min-2538.html
- ↑ http://webmineral.com/data/Magnetite.shtml
- ↑ J.R. Hook ja H.E. Hall: Solid State Physics, s. 241. 2. painos. Wiley, Chichester, 1991. ISBN 0-471-92805-4.
- ↑ Brocardo, G: Minerals & Gemstones Of The World, s. 15. David & Charles, 1994. ISBN 0-7153-0197-7.
- ↑ https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/magneettiaisti-saa-koirat-asettumaan-tarpeita-tehdessaan-pohjois-etela-akselin-suuntaisesti/
