Vantaan kuvataidekoulu
Vantaan kuvataidekoulu on Vantaan kaupungin ylläpitämä, lapsille ja nuorille (5−20-v.) suunnattu vapaa-ajan oppilaitos. Opetus seuraa kuvataiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää. Lisäksi kuvataidekoulu järjestää lyhytkursseja lapsille, perheille ja aikuisille. Opettajat ovat kuvataide-opettajia ja visuaalisen alan ammattilaisia. Opetuspisteitä on eri puolilla Vantaata. Toiminta on maksullista. [1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1977 alussa kulttuurilautakunta käynnisti lasten kuvataidekerhoja Koivukylässä ja Hakunilassa, mistä alkoi ohjattu kuvataideharrastustoiminta Vantaalla. Varsinaisen kuvataidekoulun perustamisen taustalla olivat Koivukylän ja Hakunilan alueiden vanhemmat, joita huoletti tuon ajan lasten vapaa-ajankäyttömahdollisuudet. Vanhemmat yhdessä ehdottivat Vantaalle omaa kuvataidekoulua olemalla yhteydessä kunnan kulttuurityöntekijöihin, kuvataideopettajiin sekä kaupungin päättäjiin. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Joensuu, Kajaani, Turku, Tampere, Valkeakoski, Lappeenranta ja Heinola olivat kukin Vantaata edellä, sillä kaikkiin oli jo perustettu kuvataidekoulut vuosien 1978 ja 1979 välillä. 18. toukokuuta 1982 vanhemmat perustivat Tikkurilan Keskuspuiston kouluun Vantaan kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen, jonka kokoonkutsuja oli kuvataideopettaja Cleo Mustonen. Kannatusyhdistyksen pöytäkirjan mukaan sen tehtävänä oli ”edistää esittävän ja luovan kuvataiteen opetusta sekä kuvataiteiden yleistä kehittämistä Vantaan kaupungissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Vantaan kuvataidekoulu-nimistä taideoppilaitosta.”[2]
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton perustamiskokous ja seminaari pidettiin 23. lokakuuta 1982 Hyvinkäällä, johon myös vasta valittu Vantaan kuvataidekoulun rehtori Päivi Fredriksson osallistui. Säännöllinen opetus Vantaan kuvataidekoulussa alkoi syksyllä 1982. Opetuspaikkoina toimivat Koivukylän, Hakunilan ja Myyrmäen nuoristotilat, mutta itse toimisto sijaitsi alkuvuosina rehtorin omassa kodissa.[3] Omia tarkoituksenmukaisia rakennuksia tai tiloja ei kuvataidekoululla ollut, vaan iltapäivätoimintaa järjestettiinkin nuoriso-, koulu- ja kulttuuritiloissa, jos se oli tiloilta vaadittavien ominaisuuksien, kuten aineluokan olemassaolon, puolesta mahdollista. Vuonna 1983 kannatusyhdistys lähetti kaupunginhallitukselle tilatarvetta koskevan ennakkokirjelmän.[4] Vantaan kaupungin kulttuurilautakunta myönsi kuvataidekoululle vuodeksi 1984 10 000 markan erityistuen ruotsinkielisten ryhmien aloittamiseen. Kaksi Svenska Kvinnoförbundets lokalavdelnin i Vanda rf:n alaista kuvataidekerhoa liittyivät osaksi Vantaan kuvataidekoulua syyslukukauden 1984 alussa.[3] Taidetalo Pessin pääkirjastolta vapautuneisiin tiloihin perustettiin lasten toimintakeskus vuonna 1986, ja kuvataidekoulu pääsi musiikkiopiston kanssa heti talon toimintaan mukaan. Pessistä tuli kuvataidekoulun keskeisin opetuspiste, ja myös toimisto siirtyi sinne. Vuonna 1988 lasten toimintakeskus Toteemi perustettiin Myyrmäkeen, ja viralliset vihkiäiset pidettiin keväällä 1989. Samassa rakennuksessa toimivat sitä ennen elintarvikekauppa ja kirjasto. Länsi-Vantaan ryhmät siirrettiin Toteemin uuteen luokkatilaan Myyrmäen ja Martinlaakson nuorisotiloista.[4] 10. maaliskuuta 1988 kuvataidekoulun kannatusyhdistyksen johtokunta teki päätöksen esittää kuvataidekoulun siirtämistä kaupungin ylläpitämäksi. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Markkula nimitti maaliskuussa 1988 työryhmän, joka selvittäisi kuvataidekoulun kunnallistamisvaihtoehtoa sekä sen mahdollista hallintomallia. 23. toukokuuta 1988 kaupunginhallitus otti siirtoasian käsiteltäväksi. Työryhmän päättämässä esityksessä koulu siirrettäisiin kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Kulttuurilautakunta tulisi olemaan myös kuvataidekoulun johtokunta. 1989 voimaan tuli johtosääntö, jossa oppilaiden yläikärajaksi asetettiin 20 vuotta. Johtosäännön mukaan opetuskielinä toimivat suomi ja ruotsi. Kuvataidekoulun ruotsinkielinen nimi tuli olemaan Vanda konstskola.[5]
7. lokakuuta 1994 Myyrmäkitalo vihittiin käyttöön, ja kuvataidekoulu sai käyttöönsä kolme opetustilaa, valokuvapimiön ja ATK-luokan rakennuksen toisesta kerroksesta. Myös Vantaan taidemuseo, kirjasto sekä elokuvateatteri käyttivät rakennusta. Opetustilojen toinen pääkäyttäjä Vantaan kuvataidekoulun lisäksi oli Vantaan aikuisopisto eli entinen työväenopisto. Itä-Vantaalla oli kuitenkin edelleen puutetta kulttuuritiloista, ja opetuspisteet vaihtelivat vuosittain. Vuonna 2004 Vantaan kuvataidekoulu aloitti toiminnan Sotungin koulussa kuvataideluokan iltakäyttäjänä.[4]
Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetusta annetaan tavallisesti 12–14 oppilaan ryhmissä. Varhaisiän- ja perusopinnoissa ryhmä koostuu joko samanikäisistä tai kahden ikäryhmän oppilaista. Syventävissä työpajoissa ikäjakauma on suurempi. Ryhmät kokoontuvat iltapäivisin ja iltaisin. Opetus on jaettu 34 opintoviikolle.[1]
Opetuksen muodot:
- Varhaisiän opinnot (5–6v)
- Perusopinnot (7–12v)
- Syventävät eli työpajaopinnot (13–20v)[1]
Perus- ja syventävissä opinnoissa oppilas saa vuosittain kirjallisen arvioinnin opettajaltaan. Perusopintojen päättyessä oppilas saa perusopintojen päättötodistuksen ja opettajan kirjallisen arvioinnin opinnoistaan ja vapaaehtoisesta portfoliostaan. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas voi halutessaan tehdä päättötyön.[1] Opiskelija voi tehdä vapaaehtoisen päättötyön täytettyään 16 vuotta ja opiskeltuaan vähintään kolme vuotta työpajoissa. Se sisältää teoksen, portfolion ja siihen liittyvän itsearvioinnin. Päättötyöstä saa numeroarvosanan ja kirjallisen kuvauksen osaamisesta vähintään kahdelta arvioijalta[1]
Työpajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työpajat ovat valinnaisia ja niihin ilmoittaudutaan vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa oppilas syventää perusopinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja valitsemallaan kuvataiteen tai kuvallisen median alueella.[1] Työpajoja järjestetään Kulttuurikeskus Orvokissa (Tikkurila), Myyrmäkitalossa (Myyrmäki), Kartanonkosken koululla (Pakkala) ja Lumossa (Korso).[1]
Työpajojen alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arkkitehtuuri ja muotoilu
- Digitaalinen kuvankäsittely ja valokuvaus
- Keramiikka
- Naamio- ja nukke
- Kuvataide ja nykytanssi
- Kuvitus
- Piirustus ja maalaus
- Piirustus ja taidegrafiikka -omaa viivaa etsimässä
- Sarjakuva
- Valokuva
- Laaja kuvataide
- Peliohjelmointi ja pelihahmojen suunnittelu 1.0
- Nykytaide
- Tekstiilitaide [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.