Helmet-kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helmet-kirjasto
Helsingin keskustakirjasto Oodi on yksi Helmet-kirjastoista
Helsingin keskustakirjasto Oodi on yksi Helmet-kirjastoista
Sijainti Helsingin seutu
Perustettu 1976
Kokoelman koko 3,4 miljoonaa teosta
63 kirjastoa
kuusi kirjastoautoa
yksi lehtisali[1]
Lainauksia vuodessa yli 17 miljoonaa[1]
Asiakkaita käyntien määrä vuodessa n. 17 miljoonaa, joista verkkokäynnit 5 miljoonaa[1]
Johtaja Espoo Ritva Nyberg
Helsinki Katri Vänttinen
Kauniainen Piritta Numminen
Vantaa: Leena Toivonen
Työntekijöitä 900[1]
Kotisivut
Pasilan kirjavarasto.

Helmet-kirjasto on pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto eli kirjastokimppa, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Yhteiset käyttösäännöt ja kirjastojärjestelmä mahdollistavat yhteiskäytön.[2] Kaikissa toimipisteissä käy sama kirjastokortti. Aineistoa voi tilata toiseen toimipisteeseen, ja palauttaminen, varaaminen ja uusiminen onnistuu kaikissa kirjastoissa. Esimerkiksi espoolaiskirjastosta lainatun teoksen voi siis palauttaa Helsingissä sijaitsevaan kirjastoon ja päinvastoin. Kirjastoverkoston nimi on juonnettu englanninkielisestä nimestä Helsinki Metropolitan Area Libraries.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1976 lähtien.lähde? Tuolloin hankittiin ensimmäinen yhteinen atk-pohjainen lainausjärjestelmä. 1980-luvulla asiakkaat saivat seudullisen yhteisen kirjastokortin.lähde?

Kirjastokortinlukija Kirjasto 10:ssä vuonna 2006

Vuonna 2002 otettiin käyttöön kolmas yhteinen kirjastojärjestelmä, ja tällöin nykyinen Helmet-brändi tuli käyttöön.lähde? Millennium-järjestelmän käyttöönottokokemukset ja ominaisuudet innostivat yhteistyön tiivistämiseen. Helmet-palvelun myötä syntyi yhteinen kokoelma, joka on koko seudun asukkaiden ahkerassa käytössä.lähde?

Verkkobrändi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmet-verkkobrändi oli Taloustutkimuksen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin verkkobrändi heti Googlen jälkeen.[3] Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan se oli Suomen viidenneksi arvostetuin Googlen, Yle Areenan, Ilmatieteen laitoksen ja HSL:n Reittioppaan jälkeen.[4] Vuonna 2016 se oli neljäs Yle Areenan, Kanta.fi:n ja Ilmatieteen laitoksen jälkeen.[5] Vuonna 2017 se oli viides Yle Areenan, Ilmatieteenlaitoksen, Kanta.fi:n ja Ylen jälkeen.[6].

Tammikuussa 2023 tietosuojavaltuutettu antoi kirjastoille huomautuksen, koska Helmet-kirjastojen verkkosivusto välitti Yhdysvaltoihin Googlelle tietoja esimerkiksi käyttäjän hakemista kirjoista ja muusta aineistosta.[7]

Kirjastoverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteensä Helmet-kirjastolla on 63 toimipaikkaa ja kuusi kirjastoautoa.[1] Seudullinen kirjavarasto sijaitsee Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Varastokokoelmaan kuuluu yli 200 000 kirjaa ja yli 900:n aikakauslehden vuosikertoja, jotka on sijoitettu 844 neliömetrin varastotilaan. Musiikkiaineistoa on varastoitu Tikkurilan kirjastossa sijaitsevaan HelMet-musiikkivarastoon.lähde?

Vuonna 2014 Helmet-kirjastot ilmoittivat vuosilainausmääräksi 17 miljoonaa aineistokappaletta. Käyntejä kirjastoihin kertyi 12 miljoonaa ja lisäksi viisi miljoonaa verkkokäyntiä. Kokoelmissa oli 3,5 miljoonaa teosta.[1]

Helmet-kirjallisuuspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmet-kirjallisuuspalkinto on pääkaupunkiseudun kirjastojen vuosittain jakama kirjallisuuspalkinto, joka annetaan "Helmetin hyvälle kirjalle".[8][9] Palkittu kirja voi olla suomen- tai ruotsinkielinen kauno- tai tietokirja tai lasten- ja nuortenkirjallisuutta.lähde?

Helmet-kirjastot antavat palkinnon vuosittain suomalaiselle teokselle, joka on ilmestynyt noin viiden vuoden sisällä. Kirjastot nostavat palkinnolla esille "laatukirjoja, tulevaisuuden klassikoita ja marginaalisempia kirjallisia ääniä".lähde?

Helmet-kirjastoihin kuuluvat kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]