Kaivoksela
| Kaivoksela | |
|---|---|
| Gruvsta | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kaivoksela korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Myyrmäen suuralue |
| Kaupunginosa nro | 16[1] |
| Pinta-ala | 2,3 km² |
| Väkiluku | 5 963[2] (31.12.2023) |
| Työpaikkoja | 2 616 kpl [3] (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 01610, 01611[4] |
| Lähialueet | Myyrmäki, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Ylästö sekä Helsinki |
Kaivoksela (ruots. Gruvsta) on kaupunginosa Länsi-Vantaalla Myyrmäen itäpuolella. Sen halki kulkee Hämeenlinnanväylä, ja idässä se rajoittuu Vantaanjokeen ja lännessä Mätäojaan,[4] jonka kautta Vantaanjoki muinoin laski mereen. Kaivokselan asukasluku oli suurimmillaan lähes 5 000 vuonna 1971. Vuonna 2015 se oli 4 300. Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 20,2 prosenttia[5]. Kaupunginosan pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Nimensä kaupunginosa on saanut vanhasta Sillbölen kaivoksesta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaivokselan kautta on kulkenut maantie Helsingistä Nurmijärvelle. Se kulki Vanhaa Kaarelantietä, Yhtiönkujaa ja Kaivokselantietä pitkin ja edelleen Vanhalle Nurmijärventielle. Maantien ja Mätäojan risteyksen ympäristössä sijaitsi jo keskiajalla Kårbölen kylä. Maantiestä erkani Yhtiönkujan kohdalla toinen tie Helsingin pitäjän kirkonkylään (Kuninkaantammentie).
Vuorimestari Magnus Linder löysi vuonna 1744 rautamalmiesiintymän Sillbölen ratsutilan mailta. Malmi osoittautui hyvälaatuiseksi ja kaivostoiminta aloitettiin. Kaivostoiminta jatkui jaksoittain aina vuoteen 1866, jolloin toiminta muuttui kannattamattomaksi. Vuonna 1833 alue tuotti lähes puolet Suomen rautamalmista.
Kaarenmäen asutus syntyi sodan jälkeen 1950-luvulla, jolloin rakennettiin myös Nurmijärventie, nykyinen Hämeenlinnanväylä.
Kaivokselan lähiörakentaminen alkoi vuonna 1961. Alueen kasvu tukeutui Hämeenlinnanväylään ja suunniteltuun Vaskivuorentien myötäiseen metroyhteyteen. Metrosuunnitelmat kuitenkin peruuntuivat, ja metroyhteyden sijasta rakennettiin Vantaankosken rata Myyrmäen kautta. Kaivokselaan ajoi Suomen Turistiauto (STA) vuoteen 1976, kunnes Vantaan Liikenne otti haltuunsa liikenteen STA:n perääntyessä kokonaan Vantaan liikenteestä. Kaivokselan linjanumero oli 450.[6] Myöhemmin linja 452K kiersi pohjoisen Kaivokselan kautta matkallaan Helsingistä Myyrmäkeen. Nykyään Kaivokselan pohjoisiin osiin ei ole suoraa yhteyttä Helsingistä, vaan niitä palvelee linja 311 Myyrmäen kautta Hämeenkylään. Sitä ajaa Helsingin Bussiliikenne. Kaivokselan kautta kulkevat nykyään HSL:n runkolinjat 30 ja 400, joiden reitit yhtyvät Vaskivuoren pysäkillä.[7]
Vielä vuonna 1974 alueen postinumero oli Helsinki 44. Vaikka Kaivoksela oli Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan puolella, alue nähtiin silti helsinkiläisenä lähiönä.
Vaskipuiston asemakaava on vuodelta 1996. Sen laajennuskaava hyväksyttiin 2010, ja tuli voimaan syyskuussa 2012.[8]. Alueen rakentaminen alkoi keväällä 2012.
Luonnehdinta alueesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaivokselan asuntokanta on valmistunut "aalloissa". Länsiosassa on Vantaan vanhin kerrostalolähiö, joka on rakennettu vuosina 1961–1965. Lähiö on väljä ja se koostuu pienistä tornitaloista sekä maaston muotoa seurailevista talomuureista. 1990-luvulla Kaivokselan eteläosiin rakennettiin useita uusia kerros- ja pientaloja. Vaskivuorentien eteläpuolella sijaitseva vehreä "Vaskipelto" on Kaivokselaan kuuluva alue, jossa on paljon myös uutta asuntokantaa aina Helsingin rajalle saakka.
Hämeenlinnanväylän molemmin puolin sijaitsee melko laaja yritysalue, jossa on muun muassa merkittävä autokaupan keskittymä. Idempänä on vielä pientaloja.
Hämeenlinnanväylällä sijaitsee Kaivokselan pikavuoropysäkki eli Vetotien pysäkki, joka on lähiliikenteen (U-linjat Klaukkalaan ja Nurmijärven kirkonkylälle) sekä Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisen linja-autoliikenteen käytössä.
Kaivokselan pinnanmuodot ovat vaihtelevia. Korkeimman (54 mpy.) ja matalimman (18 mpy.) kohdan välillä korkeuseroa on 36 metriä. Vantaanjoen sekä Mätäojan jokilaaksot reunustavat kaupunginosan itä- ja länsiosia. Väliin jäävät sekä Vaskivuoren virkistysalue että useat mäet, joista yhdellä sijaitsee Kaivokselalle tunnuksenomainen vesitorni sadetutkineen.
Kaivokselan Vetokannas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vetokannaksen virkistysalue on Vantaan Kaivokselassa osoitteessa Vantaanlaaksontie 1 sijaitseva virkistysalue. Siihen kuuluu Vetokannaksen vanhaan 1950- ja 1960-luvulla syntyneeseen sorakuoppaan vuosina 2010–2012 rakennettu uimaranta sekä leikki- ja kuntoilupaikka. Vetokannas avattiin kesällä 2012.[9]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sillbölen kaivosalue sijaitsee vanhan kerrostaloalueen länsipuolella metsäisellä mäellä. Rautakaivoksen jäljiltä alueella on nykyisin 12 osittain veden täyttämää kaivantoa.
Kaivokselan kulttuurimaisemaan kuuluvat Mätäojan laakson reunalla sijaitsevat Silvolan kaivokseen Sillböle Grufva 1920-luvulta, etelämpänä Abrams (1920), ja pohjoisessa Djupbäckin maatilan päärakennus (1928).
Mätäojanlaakso on rehevä kosteikkoalue, jossa on soita, allikoita ja tulvaniittyjä. Siellä kasvaa muutamia harvinaisia kasvilajeja, kuten harajuuri ja leväkkö sekä lisäksi rahkasara ja sääskenvalkku. Mätäoja kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Vaskivuoren kallioalueen ohi. Seutu on lintujen suosimaa pesimä- ja levähdysaluetta.
Paikallispolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaaleissa vuonna 2019 kolme suurinta puoluetta olivat SDP (22,2 %), Perussuomalaiset (19,8 %) ja Kokoomus (14,9 %). Äänestysprosentti oli 70,9 %.[10]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaivokselassa toimii Kaivokselan koulu (alakoulu) ja Kaivokselan päiväkoti. Alakoulun lähellä sijaitseva urheilukentällä on mahdollista harrastaa muun muassa jalkapalloa, tennistä sekä talvisin luistelua. Lisäksi alueella on myös Kaivokselan ostoskeskus, McDonald’s, Shell, Neste Express, Cityvarasto ja Teboil sekä Lidlin ja S-marketin suuret myymälät. Itä-Kaivokselassa Silvolan alueella on lammen ympärillä Vetokannaksen virkistysalue.
Vantaankosken seurakunnan vuonna 1969 valmistunut Kaivokselan kirkko tuhoutui sisältä täysin tulipalossa 15. lokakuuta 2006. Kirkko purettiin kesällä 2014.[11][12] Sittemmin 1980-luvulla valmistunut Myyrmäen kirkko on palvellut myös Kaivokselan asukkaita.
Enemmät palvelut löytyvät Myyrmäen aluekeskuksesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vantaa alueittain (2015) (pdf) (16 Kaivoksela, teoksen s. 42–45) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Arkistoitu kopio (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Tolmunen,Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön
- ↑ HSL Aikataulut
- ↑ Vaskipuiston uuden asuinalueen kaavoitus jatkuu Kaivokselassa (nro 161300) 12.9.2012. vantaa.fi.
- ↑ Arkistoitu kopio vantaansanomat.fi. 9.8.2012. Arkistoitu 24.4.2016.
- ↑ Yle - Tulospalvelu - Kaivoksela
- ↑ Harvinainen kirkon purku on aloitettu Kaivokselassa – katso kuvat vantaansanomat.fi. 30.7.2014. Arkistoitu 25.4.2016. Viitattu 16.4.2016.
- ↑ Tuhopoltettu Kaivokselan kirkko Vantaalla puretaan Helsingin Sanomat. 30.7.2014.
Lähteet joihin ei viitata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leena Korhonen (2005) Kaivokselan historiikki (Arkistoitu – Internet Archive). Kaivoksela-seura.
- Eduskuntavaalit[vanhentunut linkki] Tulokset 2007.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
