Stadin slangi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinkiä 1890-luvulla.

Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.[1]

Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. Muutamia sanoja on lainautunut muistakin kielistä kuten slaafaaminen ’nukkuminen’ saksasta ja "donna" 'nainen' italiasta. Uudempi slangi on lainannut sanastoaan pääasiassa englannin kielestä[1] ja 2000-luvulla maahanmuuttajien myötä myös arabiasta ja somalista. Kieliopiltaan slangi on kuitenkin pääosin suomea.

Vanha stadin slangi oli eräänlainen työläiskorttelien yhteiskieli. Äidinkielen opettaja Tuula Uusi-Hallilan mukaan slangia kohtaan on aina tunnettu ennakkoluuloja sen taustan vuoksi.[1] Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihteli jonkin verran eri kaupunginosissa. Vahvimmat erot olivat Pitkänsillan eteläpuolella Punavuoressa (Rööperissä), Kruununhaassa (Krunikassa) ja pohjoispuolella Sörnäisissä (Sörkassa), Kalliossa (Bergassa), sekä Vallilassa (Valkassa) puhutun slangin välillä.[2]

Stadin Slangi ry on perustettu tekemään kulttuurityötä stadin slangin ja sen perinteen saralla.

Esimerkki slangista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyte 1930-luvun slangista emeritusprofessori Heikki Paunosen slangiarkistosta:[3]

»Silloin kun faija tseenaas hyvin niin joskus otettiin viiden minuutin pysäkin pirssistä fiude ja tsörattiin hela jengi Seurikseen. Pari kolme tuntia rundattiin saarta, skruudattiin mutsin smörgarit ja Magin jätskit. Himaan mentiin sporalla. Dallattiin ensteks Sipoonkirkon skurupysäkille. Oli kliffaa jos sattu tuleen kesävaunu. Ei haitannu vaikka siinä snadisti bloosas.»

Tunnettuja stadin slangin taitajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eero Salola julkaisi jo 1920-luvulla slangijuttukirjan Ilman fritsaria. Uudelleen slangin toi kirjallisuuteen Pentti Saarikoski kääntämällä teoksen Sieppari ruispellossa.

Pentti Saarikosken sisarenpoika, kokki Sami Garam, on kääntänyt Stadin slangille useita teoksia, muun muassa Aku Ankka -sarjakuvakokoelman Rotsi on mut byysat puuttuu ja Kiven Seitsemän veljestä (Seittemän broidii). Muita tunnettuja slangin taitajia ovat muun muassa Arvo Turtiainen, Tuomari Nurmio, Remu Aaltonen ja Jussi Raittinen. Tunnetuksi on tullut myös Georg Malmsten, erityisesti laulunsa Stadin kundi (1952) ansiosta. Useat räppärit käyttävät myös varsinkin nykyslangia.

Kuuluisa Stadin slangilla kirjoitettu kappale on myös Tuomari Nurmion ”Tonnin stiflat”, joka on mukana myös Nurmion kokonaan slangiksi tehdyllä CD:llä Dumari ja Spuget (2013).

Monen vuoden jälkeen mä Hesarilla luudaan
ja dallaan sinne minne klabbit kuljettaa.
Snagarilla hodarin mä skruudaan,
ja rundaan kohti kulman kuppilaa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjalisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuskirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Petri Kallio: "How Uralic is Stadin Slangi?" Rogier Blokland & Cornelius Hasselblatt (toim.), Language and Identity in the Finno-Ugric World, s. 176-191. Studia Fenno-Ugrica Groningana 4. Maastricht 2007. ISBN 978-90-423-0315-7 (englanniksi)
  • Juusela, Kaisu & Nisula, Katariina: Helsinki kieliyhteisönä. Juhlajulkaisu Heikki Paunosen 60-vuotispäivän kunniaksi. Helsinki: Helsingin yliopisto, suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006. ISBN 952-10-3348-7.
  • Vesa Jarva: Old Helsinki slang and language mixing. Journal of Language Contact, 2008, nro VARIA 1, s. 52-80. Artikelin verkkoversio Viitattu 24.9.2014. (englanniksi)

Sarjakuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sami Garam: Aku Ankka - Rotsi on mut byysat puuttuu (2001)
  • Sami Garam: Snögeli ja seittemän snadii starbuu  (WSOY, 2001) ISBN 951-0-25703-6
  • Sami Garam: Jörde-Juge
  • Sami Garam: Kessen rehukotsa  (Egmont, 2005) ISBN 952-469-399-2

Uskonnollisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Uusi-Hallila, Tuula: Kieli ja identiteetti. [on-line] SKS verkko-oppimateriaalit. 2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 16.6.2009.
  2. Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2., tarkistettu painos (1. painokset 1932 ja 1934). Helsinki: Weilin + Göös, 1973. ISBN 951-35-1023-9.
  3. Erkki Kauhanen: Stadin slangi 9.8.2003. Slangi.net. Viitattu 24.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]