Aulis Sallinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aulis Sallinen helmikuussa 2009.

Aulis Heikki Sallinen (s. 9. huhtikuuta 1935 Salmi) on kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia klassisen musiikin säveltäjiä. Hänet tunnetaan erityisesti oopperoistaan.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla 19551960. Sallinen toimi vuosina 19601970 Radion Sinfoniaorkesterin intendenttinä ja 19631976 Sibelius-Akatemiassa sävellyksen, kontrapunktin ja soitinnuksen opettajana. Hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi 1976, ja hän saattoi ryhtyä vapaaksi säveltäjäksi.

Oopperasäveltäjänä Sallista voidaan pitää lajin ensimmäisenä kansainvälisen tason suomalaisedustajana. Punainen viiva on esitetty hyvin menestyksekkäästi muun muassa New Yorkin Metropolitanissa,[1] ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lähtee Ranskaan oli Suomen Kansallisoopperan ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilaus. Sallinen on kirjoittanut useimmat oopperalibrettonsa itse, mutta teki aiemmin yhteistyötä Paavo Haavikon kanssa. Oopperoiden lisäksi Sallisen tuotantoon kuuluu muun muassa kahdeksan merkittävää sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja käyrätorvikonsertot sekä useita kamarimusiikkiteoksia, kuten viisi jousikvartettoa ja pianokvintetto. Aulis Sallinen toimi myös Sibelius-Akatemian säellyksen opettajana. Hänen sävellysoppilaistaan mainittakoon esim. Jouni Kaipainen sekä Herman Rechberger.

70-vuotispäivänsä tienoilla keväällä 2005 Sallinen julkaisi muistelmallisiakin aineksia sisältävän esseekokoelman Sadepäivän kirjoituksia. Vuonna 2015 julkaistiin hänen päiväkirjansa vuosilta 1981–2015.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sallinen avioitui vuonna 1955 Pirkko Ainikki Holvisolan (1935–1997) kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta. Sallisen toinen puoliso on vuodesta 1999 ollut oopperalaulaja Maija Lokka.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesteriteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. sinfonia op. 24 (1971)
  • 2. sinfonia Sinfoninen dialogi op. 29 (1972)
  • 3. sinfonia op. 35 (1974-1975)
  • 4. sinfonia op. 49 (1979)
  • 5. sinfonia Washington Mosaics op. 57 (1985-1987)
  • 6. sinfonia From a New Zealand Diary op. 65 (1989-1990)
  • 7. sinfonia The Dreams of Gandalf op. 71 (1995-1996)
  • 8. sinfonia Autumnal Fragments op. 81 (2001)
  • Viulukonsertto op. 18 (1968)
  • Sellokonsertto op. 44 (1977)
  • Huilukonsertto Harlekiini op. 70 (1994-1995)
  • Käyrätorvikonsertto Campane ed arie op. 82 (2003)
  • Mauermusik op. 7 (1962)
  • Chorali (puhallinorkesterille) op. 22 (1970)
  • Shadows op. 52 (1982)
  • Palatsirapsodia op. 72 (1996)
  • Ouverture Solenne op. 75 (1997)

Kamariorkesteriteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kamarimusiikki I op. 38 (1975)
  • Kamarimusiikki II op. 41 (sooloalttohuilulle ja jousiorkesterille) (1976)
  • Kamarimusiikki III Don Juanquihoten yölliset tanssit op. 58 (sellolle ja jousiorkesterille) (1986)
  • Kamarimusiikki IV (pianolle ja jousiorkesterille) (2000)
  • Kamarimusiikki V Barabbas muunnelmia op. 80 (harmonikalle ja jousiorkesterille) (2000)
  • Kamarimusiikki VI 3 invitations au voyage op. 88 (soolojousikvartetille ja jousiorkesterille) (2005-2006)
  • Kamarimusiikki VII Cruseliana op. 93 (puhallinkvintetille ja jousille) (2008)
  • Kamarimusiikki VIII Paavo Haavikko In Memoriam op. 94 (sellolle ja jousille) (2008-2009)
  • Sunrise Serenade op. 63 (2 trumpetille, pianolle ja jousiorkesterille) (1989)
  • Kamarikonsertto op. 87 (viululle, pianolle ja kamariorkesterille) (2004-2005)
  • Konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille op. 91 (2006-2007)
  • Konsertto englannintorvelle ja kamariorkesterille (2010)

Vokaalimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuulinen talvi Provencessa eli requiem läheisen kuoltua op. 89 (tenorille tai sopraanolle sekä pianolle, viululle ja kitaralle) (2006)
  • Barabbas dialogeja op. 84 (viidelle laulajalle, kertojalle ja kamariorkesterille) (2002-2003)
  • Elämän ja kuoleman lauluja op. 69(baritonisolistille, kuorolle ja orkesterille) (1995)
  • Neljä laulua unesta (sopraanolle ja pianolle, myös versio sopr. ja orkesterille) op. 30 (1973)
  • Viisi naismuotokuvaa op. 100 (mezzosopraanolle, käyrätorvelle ja kamariorkesterille) (2012)

Kamarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Sallinen, Aulis”, Otavan iso musiikkitietosanakirja. Otava, 1979.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arni, Erkki: Ratsumies, Viiva ja Kuningas eli kuvauksia Aulis Sallisen oopperoiden synnystä ja vaiheista. Savonlinna: Savonlinnan oopperajuhlien kannatusyhdistys, 1984. ISBN 951-99554-1-0.
  • Sallinen, Aulis: Sadepäivän kirjoituksia. Kulttuurin malja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30370-4.
  • Sallinen, Aulis: Säveltäjä. Helsinki: Auditorium Kustannus, 2015. ISBN 978-952-7043-26-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karvalakkioopperat. Sininen laulu. Yle. Viitattu 29.3.2015.
  2. Sirén, Vesa: Oopperan kuninkaan kärsimykset – Aulis Sallinen käyttää työpäiväkirjojaan harmien purkuun kuin Sibelius. Helsingin Sanomat. 12.4.2015.
  3. Sallinen, Aulis
. Biografiskt Lexikon för Finland. Viitattu 29.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]