Rintasyöpä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rintasyöpä on rinnan syöpätauti eli pahanlaatuinen kasvain.

Rintasyöpä
Breast DCIS histopathology (1).jpg
5-vuotisennuste noin 88-90%
Ensioireet kyhmyt, kipu, pistely, painon tunne, vetäytyminen, turvotus, punoitus, erite
Tärkein hoitomuoto leikkaus
Uusia tapauksia Suomessa vuosittain yli 5000 (2015)
Alkuvaiheen tutkimuksia palpaatio, mammografia, histologia
Riskitekijät sukupuoli, ikä, elintapoihin liittyvät, gynekologiset, geneettiset, ionisoiva säteily

Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpätauti: vuoden 2015 tilanteessa siihen sairastuisi Suomessa elämänsä aikana noin joka yhdeksäs nainen. Rintasyöpää seulotaan mammografian avulla 50-69-vuotiailta naisilta Suomessa 2 vuoden välein. Riskiä lisääviä tekijöitä on tunnistettu elintavoista gynekologisiin ja geneettisiin tekijöihin. Taudin tavallisin oire on kivuton kyhmy rinnassa. Tauti tunnistetaan ja varmistetaan ns. kolmoisdiagnostiikan avulla, johon kuuluu kliininen tutkimus, kuvantamistutkimukset ja histologinen tutkimus. Hoidossa käytetään mm. seurantatutkimuksia, leikkaushoitoja, sädehoitoa ja erilaisia lääkehoitoja (solunsalpaajia, hormonaalisia lääkkeitä ja vasta-aineita).

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpää on useaa kudostyyppiä, joihin kuuluu:

  • duktaalinen: ductus eli tiehyt, yleisyys noin 75-80 % syövistä
  • lobulaarinen: lobulus eli lohko, yleisyys noin 10-15 %
  • tubulaarinen: tubulus eli putki
  • medullaarinen: medulla eli ydin
  • musinoottinen: musiini

Duktaalinen tai lobulaarinen solukko ei ole välttämättä kudosta tutkittaessa tunkeutunut ympäröiviin sidekudoksiin, hermoihin, imu- tai verisuoniin, eli invasoitunut. Tällöin puhutaan in situ -karsinoomasta. Kudostyypillä on merkitystä, esim. duktaalinen in situ on invasiivisen syövän esiaste, mutta lobulaarinen in situ on vain invasiivista syöpää ennakoiva muutos – ei siis varsinainen syöpä. Toista nännin alueen ihottumana ilmenevää rintasyövän esiastetta kutsutaan Pagetin taudiksi. Esiasteita ei usein tarkalleen ottaen lasketa syöväksi, mutta niitä voidaan hoitaa samalla tavalla.

Invaasion lisäksi rintasyövästä voi levitä etäpesäkkeitä eli metastaaseja, tyypillisimmin seuraaviin rakenteisiin:

  • luusto
  • keuhkot
  • maksa
  • ylävartalon iho
  • ylävartalon imusolmukkeet
  • vatsakalvo
  • vatsaontelon imusolmukkeet
  • aivot

Kasvaimen koon ja invaasio- ja metastaasitilanteen perusteella syöville annetaan sen levinneisyyden tiiviiksi kuvaamiseksi ns. TNM-luokitus. Rintasyövän kasvu- ja leviämisnopeus on usein varsin hidas – tästä saadaan myös tietoa suoraan tutkimalla kudosnäytteistä jakautuvien solujen osuus (ns. proliferaatioprosentti). Erilaistumisaste, eli kuinka paljon solut muistuttavat normaalia kudosta, on myös tärkeä syöpäsolujen ominaisuus. Tätä kuvataan ns. gradus-luokkana.

Syöpäsolujen genomi ja reseptorit vaihtelevat runsaasti ja ovat auttaneet jo varsin pitkään rintasyövän hoidossa. Rintasyöpänäytteestä tutkitaan estrogeeni- ja progesteronireseptoreiden pitoisuus sekä HER2-geenin kopiomäärä.[1]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä leikkauksessa poistetussa rinnassa. Pystysuuntaisessa leikkeessä on vaalea, noin 5 cm:n läpimittainen pyöreä kasvain, jonka yläreunassa nänni näkyy kohoumana.

Rintasyövän ilmaantuvuusmäärä ja -osuus ovat olleet pitkään kasvussa[2]. Vuonna 2015 Suomessa todettiin yli 5000 uutta tapausta. Lisäksi täysin paikallisia syöpämuutoksia – ns. in situ -karsinoomia – todettiin noin 450. Tämän tilanteen vallitessa noin joka yhdeksäs nainen sairastuisi elämänsä aikana.[1]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat tekijät näyttävät lisäävän rintasyövän riskiä[1]:

  • sukupuoli: miesten rintarauhaskudoksen vähyyden ja hormonaalisten erojen vuoksi rintasyöpä on lähes kokonaan naisten tauti. Naisten rintasyöpiä todetaan vuosittain yli 5000 ja miesten noin 25.
  • ikääntyminen: ikääntymisen seurauksena rintasyöpä alkaa yleistyä voimakkaasti noin 45 ikävuoden jälkeen. Vain kolme tuhannesta sairastuneesta on alle 30-vuotiaita ja noin puolet todetaan yli 60-vuotiailla naisilla.
  • ylipaino
  • tupakointi
  • runsas alkoholin käyttö: peräti 11 % rintasyövistä saattaa selittyä alkoholinkäytöllä[3].
  • vähäinen kuntoliikunta
  • ionisoiva säteily
  • gynekologiset syyt
    • kuukautisten alkaminen nuorella iällä
    • myöhäinen vaihdevuosi-ikä
    • imettämättömyys
    • synnyttämättömyys
    • vähäinen täysiaikaisten raskauksien määrä
    • myöhäinen ensisynnytys (yli 30-vuotiaana)
    • pitkäkestoinen hormonikorvaushoito
    • munasarjojen poisto ennen menopaussia
    • LHRH-analogihoito ennen menopaussia
  • korkean estrogeenitason syyt miehellä
  • geneettiset syyt: 5–10 % tapauksista. Tunnetuimmat altistavat geenit ovat BRCA1 ja BRCA2.

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä voi olla oireeton, mutta seuraavat oireet ovat mahdollisia taudin eri vaiheissa[1]:

  • paikalliset oireet
    • kyhmy rinnassa tai kainalossa: noin 80 %:lla
    • kipua, pistelyä tai painon tunnetta rinnassa: noin 10 %:lla
    • ihon tai nännin vetäytyminen
    • ihon, nännin tai rintarauhasen turvotus
    • rinnan punoitus
    • Pagetin tauti: nännipihan ihotauti
    • erite nännistä: harvoin
  • metastaasit
    • luustometastaasit
    • keuhkometastaasit
    • maksametastaasit
    • ylävartalon ihometastaasit
    • ylävartalon imusolmukemetastaasit
    • vatsakalvometastaasit
    • vatsaontelon imusolmukemetastaasit
    • aivometastaasit
  • metastaasien aiheuttamat paikallisoireet
  • yleisoireet
    • väsymys
    • laihtuminen
  • rintasyövän uusiutuminen: todettu 20 oireettoman vuoden jälkeenkin
  • kuolleisuus: 10-vuoden tapauskuolleisuus on nykytilanteessa noin 15 %

Diagnostiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diagnoosi pyritään varmistamaan avohoidossa. Seurannassa heräävä metastaasiepäily riittää lähetteeseen syöpätautien yksikköön.[1]Täsmällisemmät hoitoketjut vaihtelevat hieman alueesta riippuen.

Kliininen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diagnostiikan ensimmäinen osa on lääkärin tekemä tutkimus, johon kuuluu ainakin:

  • haastattelu
  • rinnan tarkastelu
  • rinnan tunnustelu
  • lähialueen imusolmukkeiden tunnustelu

Jos potilaan tulosyynä on yleisoireet, on kliinisen tutkimuksen luonnollisesti oltava paikallista laajempi.

Kuvantaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos rintasyöpää on syytä epäillä kliinisen tutkimuksen perusteella, ensisijainen kuvantamismenetelmä on yleensä mammografia eli rinnan röntgenkuvaus. Tietyissä tapauksissa myös kaikukuvauksesta, suurennusmammografiasta, magneettikuvauksesta ja galaktografiasta (maitotiehyiden varjoainekuvaus) voi olla hyötyä.[1]

Mammografiaa suositellaan myös oireettomille 50-69-vuotiaille naisille 2 vuoden välein. Suomessa kunnat maksavat seulontakäynnit kyseisessä ryhmässä.[1]

Rintasyöpä
Breast DCIS histopathology (1).jpg
ICD-10 C50
ICD-9 174-175

Histologinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnan muutoksesta ja poikkeavista kainalon imusolmukkeista otetaan mammografia- tai kaikukuvaus-avusteisesti paksuneulanäyte[1]. Koepala lähetetään patologian laboratorioon, jossa siitä valmistetaan värjättyjä kudosleikkeitä. Tavallisesti käytetään hematoksyliini-eosiinivärjäystä ja lisäksi värjätään estrogeeni- ja progesteronireseptorit ja HER2-geenit. Leikkeet tutkitaan systemaattisesti mikroskoopin avulla ja löydöksistä laaditaan lausunto.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa seurannasta ja hoitojen haittavaikutusten ja muiden oireiden hoidosta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Vaativampi hoito toteutetaan erikoissairaanhoidossa.[1]

Seuranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos rinnassa havaittu muutos on kliinisen tutkimuksen, kuvantamistutkimusten ja histologisen tutkimuksen perusteella hyvänlaatuinen, sitä suositellaan seurattavaksi[1].

Hoidetun rintasyövän seurannassa tunnistetaan hoitojen haittavaikutukset, uudet syövät ja muut mahdolliset terveysongelmat. Seurantatutkimuksiin kuuluu mm.[1]:

  • oirehaastattelu
    • yleiskunto
    • kipu
  • rintojen tunnustelu
  • leikkausalueen tunnustelu
  • ylävartalon imusolmukkeiden tunnustelu
  • leikatun puolen olkanivelen manuaalinen tutkimus
  • mammografia: ajoitus 1-2 vuoden välein paitsi hyvin iäkkäillä

Leikkaushoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kliinisen tutkimuksen, kuvantamistutkimusten ja histologisen tutkimuksen jälkeen epävarmaksi jääneet muutokset rinnoissa kannattaa yleensä poistaa eli resekoida. Diagnosoidut syöpäkasvaimet poistetaan rintaa säästävästi, jos kasvaimen reunoille saadaan jätettyä riittävästi tervettä kudosta (ns. tervekudosmarginaali).[1]

Vartijaimusolmukeleikkauksessa kasvaimen alueelle ruiskutetaan ennen leikkausta väri- tai radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu kainalon imusolmukkeisiin. Värjäytyneet imusolmukkeet (ns. vartijaimusolmukkeet) tutkitaan, ja jos niissä ei ole syöpäkudosta, ei muita imusolmukkeita tarvitse poistaa.[4] Muutoin tehdään kainalon tyhjennysleikkaus eli evakuaatio. Tämän jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus eli rintarekonstruktio vatsa- tai selkäkielekkäällä.[1]

Leikkauksilla voi olla seuraavia haittavaikutuksia[1]:

  • leikkausalueen turvotus
  • leikkausalueen punoitus
  • haavaontelon kudosnestekertymä
  • leikkausalueen infektio
  • kainalon laskimotulehdukset
  • kainalon imusuonitulehdukset
  • interkostobrakiaalihermon vauriot
  • kainalo-olkavarsikipu
  • kainalo-olkavarsialueen pistely
  • kainalo-olkavarsialueen puutuminen
  • yläraajan turvotus

Lääkehoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyövän lääkehoito toteutetaan sytostaateilla, hormonaalisilla lääkkeillä tai vasta-aineilla. Lääkehoidon valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät[1]:

  • raskaus
  • uusiutumisriskiarvio: erityisesti yli 10 % riski 10 vuoden aikana
  • ikä
  • vaihdevuosistatus
  • syövän estrogeenireseptoripitoisuus
  • syövän progesteronireseptoripitoisuus
  • syövän HER2-geeniekspressio
  • syövän erilaistumisaste
  • kasvaimen koko: yli 2 cm lisää jonkin verran mikrometastaasien ja uusiutumisen riskiä
  • kainalon imusolmuke-etäpesäkkeet

Sytostaateista käytetään varsinkin taksaani-antrasykliiniyhdistelmää. Hormonihoidossa käytetään lääkkeinä antiestrogeenejä (tamoksifeeni, fulvestrantti), aromataasi-inhibiittoreita (anastrotsoli, letrotsoli, eksemestaani) ja LHRH-analogeja. Vasta-aineista hoitovaihtoehtona on HER2-vastainen trastutsumabi.[1]

Rintasyövän luustomestaaseihin voidaan käyttää bisfosfonaatteja tai denosumabia. Oireenmukaisessa lääkehoidossa keskeisiä ovat kipulääkkeet.[1]

Sädehoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintojen sädehoidon valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät[1]:

  • raskaus: vasta-aiheinen
  • rintaa säästävä leikkaus: yleensä aina
  • kasvaimen koko: yli 2 cm lisää mikrometastaasien ja uusiutumisen riskiä
  • syövän estrogeenireseptoripitoisuus
  • syövän progesteronireseptoripitoisuus
  • syövän HER2-geeniekspressio
  • kainalon imusolmuke-etäpesäkkeet

Lisäksi voidaan sädehoitaa rintasyövän luusto- ja aivometastaaseja[1].

Psykososiaalinen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpään sairastuneille on Suomessa mm. sopeutumisvalmennuskursseja[1].

Taloudellinen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potilas saa Suomessa tarvittaessa maksusitoumuksen rintaproteesia ja peruukkia varten. Sairaus voi vaatia sairaslomaa vuodenkin verran, harvoin pidempiaikaisesti.[1]

Tutkimushoidoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kversetiini toimii rintasyöpää estävästi ja tuhoavasti ainakin viidellä eri tavalla: herkistää jakaantumisvaiheessa olevat solut hypertermiasta aiheutuvalle apoptoosille (ohjelmoidulle lämpökuolemalle), sytostaattina, selektiivisenä estrogeenireseptorin modulaattorina (SERM, tamoksifeeniä voimakkaampi), COMT:n ja DNMT:n toiminnan (katekolien ja DNA:n metylaation) salpaajana[5][6], sekä ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosin) aiheuttavien proteiinien säätelijänä.[7] Käyttö suurilla annoksilla voi aiheuttaa kversetiinin raudansitomisominaisuudesta johtuvaa verisuoniston kehittymistä hapettomuudesta kärsivillä alueilla (joista kasvaimet ovat merkittävimpiä). Tämän takia pitkäaikainen käyttö suurilla annoksilla ei ole suositeltavaa.

Olaparib on uudempi rintasyöpäsoluja tuhoava lääke, joka toimii täsmällisesti molekyylitasolla BRCA1- ja BRCA2-peräisten rintasyöpien hoidossa. Hoidon sivuvaikutukset ovat perinteisiä solumyrkkyjä selvästi vähäisempiä, sillä hoito ei tapa terveitä soluja. 12/19 potilaasta on kokenut tuumorin merkittävää ja kestävää pienentymistä, vaikka näitä on aiemmin pidetty vaikeina ja lääkehoitoihin reagoimattomina. Tutkimuksen tulokset julkaisi New England Journal of Medicine kesäkuussa 2009.[8]

Nopeasta energia-aineenvaihdunnastaan johtuen rintasyöpäsolut erittävät ympärilleen jopa 200 kertaa nopeammin happoja kuin normaalit solut.[9] Hapan ympäristö lisää etäpesäkkeiden syntymisen riskiä[10], tulehdustilaa[11], heikentää vastustuskykyä[12] ja heikentää sädehoidon tehokkuutta[13]. Toisaalta paikallinen happamuus lisää solujen altiutta kuolla lämpötilan nousun aikana (42-45 °C, katso aiempi viite), joten ultraäänen, infrapunasäteilyn (far-infrared treatment, FIRT tai near-infrared treatment metodista riippuen) tai invasiivisen vastuksen käyttämistä[14] on tutkittu [15].

Immunoterapeuttisista hoitotavoista tutkimusvaiheessa on muun muassa T-solujen (lymfosyytit) käyttö, koska niiden luonnollisiin tehtäviin kuuluu tuhota epänormaalit solut ja niiden pitoisuuden kasvaimessa on todettu korreloivan potilaan hoitoennusteen kanssa.[16][17]

Syövän immuunihoidot, immunoterapia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1997 alkaen käyttöön on tullut useita syövän immuunihoitoja (myös nimellä IO-hoito, immuno-onkologinen hoito ja syövän immunoterapia), joissa valjastetaan potilaan oma keho taistelemaan syöpää vastaan. Hoidon tarkoituksena on vahvistaa elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan ja auttaa immuunijärjestelmää tappamaan syöpäsolut. Immuunihoitoja käytetään useiden erilaisten syöpien hoidossa, joiden joukossa ovat muun muassa keuhkosyöpä, virtsarakon syöpä, rintasyöpä, melanooma, gynekologiset syövät ja munuaissyöpä.

Yhteiskunnalliset ilmiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleanpunainen nauha kuvastaa rintasyövän vastaista kampanjaa.

Yhdysvalloissa perustettiin 1990-luvulla Pink ribbon -kampanja, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoa jatkuvasti yleistyvästä rintasyövästä ja kerätä rahaa taudin tutkimuksiin. Symboliksi valittiin vaaleanpunainen rusetti. Kampanja levisi pian muihin maihin, ja se on järjestetty Suomessakin useamman kerran nimellä Roosa nauha. Suomessa kampanjan tuotto ohjataan Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon, joka rahoittaa suomalaista rintasyöpätutkimusta.[18]

Yhdysvalloissa miesten rintasyövän tunnettavuutta on lisännyt muun muassa entinen senaattori Edward Brooke, jolla tauti todettiin syyskuussa 2002.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Riikka Huovinen: ”Rintasyöpä”, Lääkärin käsikirja. Duodecim Kustannus Oy, 2017.
  2. Syöpätilastot - Syöpärekisteri Syöpärekisteri. Viitattu 11.10.2018.
  3. Alcohol Linked to Cancer Risk in Women
  4. Rintasyövän hoito 14.6.2002. Duodecim Käypä hoito. Viitattu 10.6.2007.
  5. Quercetin Potentiates L-Dopa Reversal of Drug-Induced Catalepsy in Rats: Possible COMT/MAO Inhibition
  6. Tea intake, COMT genotype, and breast cancer in Asian-American women
  7. Antioxidants and cancer, part 3: quercetin
  8. New Drug Kills Cancer with Few Side Effects
  9. Breast cancer cells have a high capacity to acidify extracellular milieu by a dual mechanism
  10. Involvement of cathepsins in the invasion, metastasis and proliferation of cancer cells
  11. Regulation of vascular endothelial growth factor expression by acidosis in human cancer cells
  12. Relevance of tumor microenvironment for progression, therapy and drug development
  13. Influence of Tumor pH on Therapeutic Response
  14. Scientists investigate new cancer treatment
    Nanoshell-Mediated Near-Infrared Thermal Therapy of Tumors under Magnetic Resonance Guidance
    Evaluation of systemic tolerance of 42.0 degrees C infrared-A whole-body hyperthermia in combination with hyperglycemia and hyperoxemia. A Phase-I study
    Nd: YAG interstitial laser thermotherapy in the treatment of breast cancer
  15. Hyperthermia in combined treatment of cancer
  16. Immunotherapeutic Approaches for the Treatment of Breast Cancer
  17. T Cell immunotherapy of human breast cancer.
    Transfer of T Cell Specificity for the Treatment of Breast Cancer: A preclinical Study
    Enhancing the Effectiveness of Breast Cancer Immunotherapy through Manipulation of the T Cell Cytoskeleton
    T-Cell Homeostasis in Breast Cancer Survivors With Persistent Fatigue
  18. Roosa nauha Syöpäjärjestöt. Viitattu 10.6.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]