Rintasyöpä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rintasyöpä
5-vuotisennuste 80 %
Ensioireet useimmiten kivuton kyhmy rinnassa
Tärkein hoitomuoto leikkaus, sädehoito
Uusia tapauksia Suomessa vuosittain 4 100
Alkuvaiheen tutkimuksia Mammografia
Riskitekijät {{{riskitekijät}}}
Rintasyöpä
ICD-10 C50
ICD-9 174-175

Rintasyöpä on rinnan syöpä eli pahanlaatuinen kasvain. Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpätyyppi: siihen sairastuu elämänsä aikana noin joka kymmenes nainen. Rintasyöpädiagnooseja tehdään Suomessa vuosittain yli 4 100. Sairauden tavallisin oire on kyhmy rinnassa. Hoitomuotoina käytetään leikkausta, sädehoitoa sekä lääkehoitoja eli solunsalpaajia, hormonihoitoa ja vasta-ainehoitoa.

Aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä leikkauksessa poistetussa rinnassa. Pystysuuntaisessa leikkeessä on vaalea, noin 5 cm:n läpimittainen pyöreä kasvain, jonka yläreunassa nänni näkyy kohoumana.

Rintasyövällä ei ole yksittäistä aiheuttavaa tekijää, vaan taudin synty on monisyinen. Sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa kuukautisten alkaminen nuorella iällä, synnyttämättömyys tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, pitkäkestoinen hormonikorvaushoito, myöhäinen vaihdevuosi-ikä ja altistuminen ionisoivalle säteilylle. Jos ensimmäisen asteen naispuolisilla sukulaisilla eli äidillä, sisarella tai tyttärellä on ollut rintasyöpä, riski sairastua on suurempi.[1]

Tutkimuksen mukaan jo yksi päivittäinen alkoholijuoma riittää kasvattamaan rintasyöpävaaraa. Peräti 11 % rintasyövistä saattaa selittyä alkoholinkäytöllä.[2]

Tiedetään myös rintasyövälle altistavia geenimutaatioita, jotka aiheuttanevat pienen osan eli noin 5–10 prosenttia tautitapauksista. Tunnetuimmat altistavat geenit ovat BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatio löytyy muutamalta prosentilta rintasyöpäpotilaista.[1]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyövän tavallisin oire on rinnassa tuntuva kyhmy, joka on oireena kolmella neljäsosalla potilaista. Useimmiten rintasyöpä ei aiheuta kipua, mutta noin kymmenesosalla naisista oireena on kipu, pistely tai muu tuntemus rinnassa. Jos kasvain on lähellä ihoa, se voi aiheuttaa ihon vetäytymisen tai turvotuksen eli niin kutsutun appelsiini-ihon. Muita mahdollisia oireita ovat nännistä erittyvä neste, rintarauhasen punoitus ja turvotus ja nännipihan ihottuma, jota kutsutaan Pagetin taudiksi. Rintasyöpä voi tulla esiin myös yleisoireina kuten väsymyksenä ja painonlaskuna, tai ensimmäiset oireet voivat aiheutua syövän lähettämistä etäpesäkkeistä. Rintasyöpä voi myös olla täysin oireeton.[1]

Diagnostiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diagnostiikan ensimmäinen osa on lääkärin tekemä tutkimus, johon kuuluu rinnan tarkastelu ja tunnustelu, lähialueen imusolmukkeiden tunnustelu ja potilaan muun kehon tutkiminen. Jos epäillään rintasyöpää, ensisijainen kuvantamismenetelmä on yleensä mammografia eli rinnan röntgenkuva. Rinnan ultraäänitutkimusta voidaan käyttää epäselvissä tapauksissa ja erityisesti nuorilla naisilla. Rintasyöpää etsitään nykyisin myös magneettikuvausten avulla.[1] HER2-positiivisen rintasyövän hoidon seurantaan on kehitetty verikoe, joka antaa reaaliaikaista tietoa herceptiinihoidon tehosta.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyövän parantava hoito vaatii kasvaimen poistamista kirurgisesti. Aikaisempina vuosina turvauduttiin rinnanpoistoon eli mastektomiaan, mutta nykyään pyritään mahdollisimman usein tekemään rinnan säästävä leikkaus, jossa poistetaan pelkkä kasvain. Nykyisessä leikkaustavassa käytetään vartijaimusolmuketekniikkaa, jossa kasvaimen alueelle ruiskutetaan ennen leikkausta väri- tai radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu kainalon imusolmukkeisiin. Värjäytyneet imusolmukkeet tutkitaan, ja jos niissä ei ole syöpäkudosta, ei muita imusolmukkeita tarvitse poistaa.[3]

Sädehoitoa käytetään yleensä rinnan säästävän leikkauksen lisäksi, ja se voidaan antaa ennen tai jälkeen solunsalpaajahoidon. Rintasyövän lääkehoito toteutetaan erilaisilla solunsalpaajilla eli sytostaateilla, hormonihoidolla tai vasta-ainehoidolla. Hormonihoidossa käytetään yleensä lääkkeinä tamoksifeenia tai aromataasi-inhibiittoreita (anastrotsoli, letrotsoli). Vasta-ainehoito on uusi hoitomuoto, jossa käytetään muutama vuosi sitten markkinoille tullutta HER2 -reseptorin monoklonaalista vasta-ainetta trastutsumabia.[3] Nopeasta energia-aineenvaihdunnastaan johtuen rintasyöpäsolut erittävät ympärilleen jopa 200 kertaa nopeammin happoja kuin normaalit solut.[4] Hapan ympäristö lisää etäpesäkkeiden syntymisen riskiä[5], tulehdustilaa[6], heikentää vastustuskykyä[7] ja heikentää sädehoidon tehokkuutta[8]. Toisaalta paikallinen happamuus lisää solujen altiutta kuolla lämpötilan nousun aikana (42-45 °C, katso aiempi viite), joten ultraäänen, infrapunasäteilyn (far-infrared treatment, FIRT tai near-infrared treatment metodista riippuen) tai invasiivisen vastuksen käyttäminen[9] toimii todennäköisesti paremmin kuin riskialtis sädehoito [10].

Immunoterapeuttisista hoitotavoista tutkimusvaiheessa on muun muassa T-solujen (lymfosyytit) käyttö, koska niiden luonnollisiin tehtäviin kuuluu tuhota epänormaalit solut ja niiden pitoisuuden kasvaimessa on todettu korreloivan potilaan hoitoennusteen kanssa.[11][12]

Kversetiini toimii rintasyöpää estävästi ja tuhoavasti ainakin viidellä eri tavalla: herkistää jakaantumisvaiheessa olevat solut hypertermiasta aiheutuvalle apoptoosille (lämpökuolemalle), sytostaattina, selektiivisenä estrogeenireseptorin modulaattorina (SERM, tamoksifeeniä voimakkaampi), COMT:n ja DNMT:n toiminnan (katekolien ja DNA:n metylaation) salpaajana[13][14], sekä ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosin) aiheuttavien proteiinien säätelijänä.[15] Käyttö suurilla annoksilla voi aiheuttaa kversetiinin raudansitomisominaisuudesta johtuvaa verisuoniston kehittymistä hapettomuudesta kärsivillä alueilla (joista kasvaimet ovat merkittävimpiä). Tämän takia pitkäaikainen käyttö suurilla annoksilla ei ole suositeltavaa.

Olaparib on uusi synteettisesti rintasyöpäsoluja tuhoava lääke, joka toimii täsmällisesti molekyylitasolla BRCA1- ja BRCA2-peräisten rintasyöpien hoidossa. Hoidon sivuvaikutukset ovat perinteisiä solumyrkkyjä selvästi vähäisempiä, sillä hoito ei tapa terveitä soluja. 12/19 potilaasta on kokenut tuumorin merkittävää ja kestävää pienentymistä, vaikka näitä on aiemmin pidetty vaikeina ja lääkehoitoihin reagoimattomina. Tutkimuksen tulokset julkaisi New England Journal of Medicine kesäkuussa 2009.[16]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä: joka kymmenes nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Suomessa todetaan vuosittain yli 4 100 uutta tapausta. Noin puolet rintasyöpätapauksista todetaan yli 60-vuotiaiden naisten ikäryhmissä. Imetys vähentää imettäneen naisen riskiä sairastua rintasyöpään.

Ennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä viidesosaa rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua siitä, kun sairaus on todettu. Mitä nuorempi potilas on, sitä todennäköisempää sairauden uusiutuminen on.lähde?

Miesten rintasyöpä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpää esiintyy myös miehillä, mutta huomattavasti harvemmin kuin naisilla. Yhdysvalloissa miesten rintasyövän tunnettavuutta on lisännyt muun muassa entinen senaattori Edward Brooke, jolla tauti todettiin syyskuussa 2002. Suomessa 10–15 miestä sairastuu vuosittain rintasyöpään[17].

Miehen rintasyöpävaaraa kasvattaa altistuminen säteilylle ja rintasyövän esiintyminen suvussa. Taudille altistaa myös korkea estrogeenitaso, jonka taustalla voi olla esimerkiksi kirroosi tai Klinefelterin oireyhtymä. Tavallisimmin sairastuneet miehet ovat noin 60–70-vuotiaita.[18]

Liiallinen alkoholinkäyttö nostaa miehenkin rintasyöpävaaraa.[19]

Järjestöt ja media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleanpunainen nauha kuvastaa rintasyövän vastaista kampanjaa.

Yhdysvalloissa perustettiin 1990-luvulla Pink ribbon -kampanja, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoa jatkuvasti yleistyvästä rintasyövästä ja kerätä rahaa taudin tutkimuksiin. Symboliksi valittiin vaaleanpunainen rusetti. Kampanja levisi pian muihin maihin, ja se on järjestetty Suomessakin useamman kerran nimellä Roosa nauha. Suomessa kampanjan tuotto ohjataan Syöpäsäätiön Roosa nauha -rahastoon, joka rahoittaa suomalaista rintasyöpätutkimusta.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rintasyövän diagnostiikka ja seuranta 14.6.2002. Duodecim, Käypä hoito. Viitattu 10.6.2007.
  2. Alcohol Linked to Cancer Risk in Women
  3. a b Rintasyövän hoito 14.6.2002. Duodecim Käypä hoito. Viitattu 10.6.2007.
  4. Breast cancer cells have a high capacity to acidify extracellular milieu by a dual mechanism
  5. Involvement of cathepsins in the invasion, metastasis and proliferation of cancer cells
  6. Regulation of vascular endothelial growth factor expression by acidosis in human cancer cells
  7. Relevance of tumor microenvironment for progression, therapy and drug development
  8. Influence of Tumor pH on Therapeutic Response
  9. Scientists investigate new cancer treatment
    Nanoshell-Mediated Near-Infrared Thermal Therapy of Tumors under Magnetic Resonance Guidance
    Evaluation of systemic tolerance of 42.0 degrees C infrared-A whole-body hyperthermia in combination with hyperglycemia and hyperoxemia. A Phase-I study
    Nd: YAG interstitial laser thermotherapy in the treatment of breast cancer
  10. Hyperthermia in combined treatment of cancer
  11. Immunotherapeutic Approaches for the Treatment of Breast Cancer
  12. T Cell immunotherapy of human breast cancer.
    Transfer of T Cell Specificity for the Treatment of Breast Cancer: A preclinical Study
    Enhancing the Effectiveness of Breast Cancer Immunotherapy through Manipulation of the T Cell Cytoskeleton
    T-Cell Homeostasis in Breast Cancer Survivors With Persistent Fatigue
  13. Quercetin Potentiates L-Dopa Reversal of Drug-Induced Catalepsy in Rats: Possible COMT/MAO Inhibition
  14. Tea intake, COMT genotype, and breast cancer in Asian-American women
  15. Antioxidants and cancer, part 3: quercetin
  16. New Drug Kills Cancer with Few Side Effects
  17. Kysymyksiä rintasyövästä
  18. Male Breast Cancer
  19. MayoClinic.com: Male breast cancer: Risk factors
  20. Roosa nauha Syöpäjärjestöt. Viitattu 10.6.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]