Paula Häiväoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paula Häiväoja (s. Virtanen, 9. joulukuuta 1929 Kouvola12. maaliskuuta 2011 Vantaa)[1] oli suomalainen korusuunnittelija ja muotitaiteilija.

Häiväoja valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta muotitaiteilijaksi vuonna 1953. Hän oli Kalevala Koru -yhtiön suunnittelija vuosina 1956–1967, joista pääsuunnittelijana vuodet 1963–1967. Vuonna 1967 Häiväoja siirtyi vapaaksi suunnittelijaksi ja avasi Helsingissä Aleksanterinkadulla Studio Paulan.

Häiväoja kuuluu modernin suomalaisen korumuotoilun uranuurtajiin. Häiväojan koruja oli kansainvälisesti esillä ensimmäisen kerran Brysselin maailmannäyttelyssä vuonna 1958 ja sen jälkeen taideteollisuusnäyttelyissä ympäri maailmaa. Hänen ultramodernit korunsa olivat näyttävästi esillä myös Gemmologisen Seuran vuonna 1962 järjestämässä laajassa koru- ja jalokivinäyttelyssä, johon tuolloisista huippumuotoilijoista osallistuivat Paula Häiväojan lisäksi muun muassa Bertel Gardberg, Olli Auvinen, Elis Kauppi, Börje Rajalin, Eero Rislakki ja Jan Salakka. Häiväojan avantgardistisessa korutaiteessa oli loisteliaan veistoksellinen muotokieli. Hän sovelsi töissään kekseliäästi erilaisia ideoita, joihin liittyi muun muassa liikkuvia osia ja heijastavia pintoja. Erilaisten hopeakoruteosten lisäksi Häiväoja suunnitteli 1960-luvulla myös monia kultaisia kaulakoruja, joissa oli geometristen muotojen leikittelyä.

Häiväoja suunnitteli myös neulevaatteita, teatteripukuja, lavastuksia ja näyttelyitä. Hän toimi jo 1950-luvulla tuntiopettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa ja vuonna 1976 hänet nimitettiin vaatetussuunnittelun yliopettajaksi Taideteolliseen korkeakouluun, jossa hän opetti 1990-luvulle saakka.

Vuonna 2001 Häiväoja kutsuttiin Taideteollisen korkeakoulun kunniajäseneksi.[2] Hän on myös Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kunniajäsen.[3] Muotitaiteilijat MTO -yhdistyksen jakama Vuoden vaatetussuunnittelija -palkinto myönnettiin Häiväojalle vuonna 1985.[4]

Häiväojan puoliso oli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, ja pari rakennutti 1950-luvun lopulla Vantaan Ilolaan yhteisen taiteilijakodin. Kotia on aikoinaan esitelty monissa kansainvälisissä design- ja sisustuslehdissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pirkko Vekkeli 2009. Kuin ihmisen siivet – Paula Häiväojan taide. Helsinki: Maahenki ISBN 978-952-5652-95-6