Emuu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Emuu on nimitys itäsuomalaisille ja karjalaisille myyttisille olennoille, jotka ovat jonkin kasvi- tai eläinlajin kantavanhempia. Emuu on synnyttänyt tai luonut jonkin kasvi- tai eläinlajin, ja kantaa vastuun tämän lajin toiminnasta sekä huolenpidosta. Sana emuu on muunnos vanhasta äitiä tarkoittavasta sanasta emo.

Metsästäjät pyysivät usein loitsuin eläinlajien kantavanhemmilta metsästysonnea. Ajateltiin, että kantavanhempi päättää, kenelle hän antaa lapsiaan saaliiksi. Myös monilla pahoilla olennoilla tai asioilla oli kantavanhempi. Pahaa olentoa voitiin yrittää karkottaa vanhempansa luo, tai uhata, että jos olento ei tottele, hänen käytöksestään kerrotaan hänen vanhemmalleen. Myös kantavanhempaa saatettiin käskeä panemaan lapsensa kuriin. Monet kantavanhemmat tunnettiin nimeltä, tosin nimitykset vaihtelivat eri perinteissä.

Tutkijat aina Christfried Gananderista lähtien ovat käyttäneet sanaa "emuu" nimityksenä näistä olennoista, ja sanaa löytyy myös taltioiduista loitsuista. Tosin näitä olentoja nimitettiin myös muilla emo-sanan muunnoksilla, ja muilla äitiä tai vanhempaa merkitsevillä sanoilla.

Joitakin kasvien ja eläinten kantavanhempia tiedetään nimeltä. Alla olevassa listassa on nimeltä muutamia näistä. Lista on kuitenkin suhteellisen sekava ja päällekkäisyyksiä löytyy.

ärtyisä ja rujo; asuu Romentolassa
  • Höyheneukko – riistalintujen emuu
  • Juoletar – myös saukkojen emuu
femiinisestä -tar-päätteestä huolimatta miespuolinen (juolua = joenhaara)
  • Juonetar – peurojen emuu (juoni = (peura)jono)
  • Kati – puiden emuu
metsän kaunis ja nuori jumalatar, joka synnyttää puita
  • Kytöläinen – matojen emuu
Kytöläisen kyynelistä syntyivät myös pajut

Elottomien kohteiden emuita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyllikki kerrotaan kivien emuuksi loitsuissa, joilla kiven aiheuttamia vammoja hoidetaan
  • Paiseitten emuuta sanotaan ruskeaksi ja rupiseksi neidoksi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]