Hittavainen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hittavainen on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä metsänhaltija, joka auttoi jäniksen pyynnissä.

Mikael Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551 Hittavainen auttaa jänisten metsästäjää:

Hittavanin toi Jenexet Pensast

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Hittavainen ohjasi jänikset metsästä talvella:

Hittavanus leporis saltus moderatur hiberni.[1]

Kaarle Krohn oletti että nimen alkuperäinen muoto olisi ollut Huittavainen, jolla olisi viitattu Pyhään Hubertukseen. Krohn oletti myös että Pyhään Hubertukseen liittyisivät myös Kuippana ja monet samankaltaiset kansanrunoudessa esiintyvät nimet.[2]

Uno Harva hyväksyi oletuksen että Kuippana ym. liittyisivät Pyhään Hubertukseen, mutta ei katsonut Hittavaisen kuuluvan tähän sanaperheeseen. Harva kannatti Krohnin aikaisemmin esittämää näkemystä että Hittavainen olisi sukua kansanperinteen tuntemalle hiidelle ja siitä johdetulle hitto-sanalle.[3]

Martti Haavion teorian mukaan Hittavaisen taustalla olisi toinen pyhymys — tervakattilassa keitetty Pyhä Vitus.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/muut_suomalaisten_jumalien_esittelyt.htm Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.
  2. Kaarle Krohn: Suomalaisten runojen uskonto. 1914-15.
  3. Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.
  4. Martti Haavio: Karjalan jumalat. 1959.