Tursaansydän

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjailija Ilmari Kianto käytti vasemmanpuoleista merkkiä tunnuksenaan

Tursaansydän eli mursunsydän on vanha Suomessa ja Skandinaviassa käytetty merkki. Kuvio muistuttaa ruusua. Suomessa se tunnettiin erityisesti Pohjois-Suomessa mutta myös muualla. Merkki on peräisin jo esikristilliseltä ajalta. Tursaansydän koostuu neljästä samanlaisesta osasta, jotka on asetettu keskuksen, eräänlaisen sydämen, ympärille, ikään kuin kiertämään sitä. Osien väliin muodostuu hakaristi[1]. Kuviosta tunnetaan ainakin kahta eri muunnosta: toisessa osat ovat nuolia, toisessa L-palkkeja.

Tursaansydän oli taikamerkki, sen uskottiin tuottavan onnea ja ilmeisesti suojelevan kirouksilta. Merkkiä on käytetty rakennusten ja puuesineiden koristelussa satoja vuosia[2]. Esimerkiksi Suomen kansallismuseon kokoelmissa on Ylivieskasta vuodelta 1754 peräisin oleva rasia, johon on kaiverrettu tursaansydän[3]. Kaikki Suomesta tunnetut ennen 1700-lukua tehdyt puuesineiden hakaristit ovat tursaansydämiä.lähde? Tursaansydän alkoi 1700-luvulla väistyä ja muut kuviot, myös yksinkertaiset hakaristit, alkoivat yleistyä.

Tursaansydänaiheinen kuviotiili, joka on löytynyt restaurointitöissä Hämeen linnan seinärakenteiden sisältä ja jossa on L-palkit.

E. N. Setälän (1932) mukaan tursaansydän on ollut nimensä mukaisesti Tursaan, sodanjumalan merkki. Sekä merkki että Tursas-jumala ovat hänen mukaansa lainattu germaanisia kieliä puhuvilta kansoilta ennen 1000-lukua.

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on vuodelta 1832 peräisin oleva ryijy, jonka keskellä on suuri mursunsydän ja jota kokoelmassa kuvaillaan nimityksellä kolmen veljeksen pellon jakoviivat.[1]

Tursaansydämen rinnalla tai sijasta on käytetty myös muita kukkaa muistuttavia kuvioita, joilla on niilläkin voinut olla suojelevia yliluonnollisia merkityksiä. Samaan tapaan käyttivät slaavit ukkosmerkkejä.

Uudempaa käyttöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Ilmari Kianto käytti tursaansydäntä tunnuksenaan. Hän löysi sen Suomussalmelta lapsuuskotinsa rannassa seisoneen isonvihanaikaisen aitan ovesta.[2] Myös Ilmari Kianto -seura käyttää tursaansydäntä tunnuksenaan.[4]

Mursunsydäntä tunnuksenaan käytti viime sotien aikana niin sanottu Päämajan kaukopartio-osasto eli Erillinen Pataljoona 4 (ErP 4, ks. Suomen kaukopartiotoiminta). Nykyään sama tunnus on myös ErP4:n perinteitä jatkavan Utin Jääkärirykmentin perinnerististä.

Espoolainen partiolippukunta Pitkäjärven Vaeltajat[5] (ent. Pitkäjärven Polkupojat ja Pitkäjärven Polkutytöt) on käyttänyt Tursaansydäntä tunnuksenaan 1960-luvun alusta.

Tursaansydäntä käyttää tunnuksenaan Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan Kainuun Kerho.[6]

Urjalan Tursan kylä käyttää tunnuksenaan tursaansydäntä. Kylän tuotteiden "aitoustodistus" on tursaansydän. Tuohinen tursaansydän oli tunnettu seudulla amulettina.lähde?

Suomalaisuuden liitto on käyttänyt vuonna 1998 suunniteltua S-kirjaimen muotoista mursunsydän-aiheista tunnusta.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b ryijy; ristiryijy Museovirasto. Viitattu 28.11.2022.
  2. ↑ a b Ilmari Kianto -seura www.kianto.org. Viitattu 28.11.2022.
  3. ↑ rasia Museovirasto. Viitattu 28.11.2022.
  4. ↑ Ilmari Kianto -seura www.kianto.org. Viitattu 28.11.2022.
  5. ↑ Pitkäjärven Vaeltajat ry
  6. ↑ Kainuun Kerho
  7. ↑ Suomalaisuuden liiton tunnus (yhdistyksen vanhat sivut) Suomalaisuuden liitto ry. Arkistoitu 29.1.2008. Viitattu 27.8.2009.
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tursaansydän&oldid=21056669”