Itsesuggestio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Itsesuggestio eli autosuggestio on suggestiomenetelmä, jossa henkilö pyrkii vaikuttamaan alitajuntaansa niin sanotun sisäisen puheen avulla[1]. Itsesuggestion tarkoitus on ohjata ihmisen mieltä positiiviseen suuntaan.

Itsesuggestiota käytetään esimerkiksi rituaaleissa, joissa pyritään muokkaamaan tietoisuuden tilaa esimerkiksi mantroja toistamalla. Itsesuggestiota voidaan käyttää myös keskittymisen kohentamiseen ja shaolin-munkit kykenevät suggestoimaan itselleen kivuttoman tilan muun muassa meditaation avulla. Itsesuggestiota käytetään myös lisäämään mahdollisuutta nähdä selkounia.[lähde? ]

Itsesuggestiota voidaan käyttää myös esimerkiksi painon tai addiktioiden hallinnan apuna.[lähde? ]

Ihmisten suggestioherkkyys vaihtelee siten, että 10–15 prosenttia ei reagoi juuri lainkaan suggestioihin, toiset 10–15 prosenttia reagoivat herkästi ja loput 70–80 prosenttia reagoivat jonkin verran.[2]

  1. Jouni Luukkala: Suorituskyvyn vahvistaminen Menetelmänä itsesuggestio. Tampereen yliopisto, 2000 ISBN 951-44-4930-4
  2. Taiga Solén: Arviointimenetelmän ja esitysjärjestyksen yhteys suggestioherkkyysarvioon. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2015

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.