Selkouni

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Selkouni (myös selväuni, kirkas uni ja lucid-uni, engl. lucid dream) tarkoittaa unta, jota nähdessään henkilö tiedostaa näkevänsä unta. Useimmiten selkounessa pystytään myös jossain määrin vaikuttamaan unen sisältöön, esimerkiksi liikkumaan unimaailmassa oman mielen mukaan, jolloin puhutaan kontrolloidusta unestalähde?. Termi selkeä tai kirkas viittaa siihen, että selkounet koetaan usein lähes yhtä aidon tuntuisiksi kuin valveilla tehdyt havainnot. Selkounet sekoitetaan joskus valveuniin.

Jotkut haluavat nähdä selkounia siitä syystä, että unessa fysikaaliset ja sosiaaliset rajoitukset eivät päde, vaan erityisesti kontrolloidun unen aikana henkilö voi muun muassa lentää, taikoa, tai muuten muokata ympäristöään "ajatuksen voimalla", tavata uudelleen henkilöitä muistoistaan, toteuttaa seksuaalisuuttaan, harrastaa tavallista todentuntuisempaa mielikuvaharjoittelua ja tutkiskella mielikuvituksensa tuotteita hyvin konkreettisesti.

Yleisyys ja opettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyselytutkimustenlähde? mukaan noin 60 % ihmisistä on joskus elämässään nähnyt selkounen. Selkounien näkemiseen on kehitetty tekniikoita ja harjoitteita, mutta niiden tehokkuus riippuu henkilöstä. Jotkut näkevät selkounia luonnostaan ja usein, kun taas toisille yhdenkin saavuttaminen voi vaatia pitkällistä harjoittelua:

Unien muistamistekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellytyksenä selkounien näkemiseen pidetään unien muistamista. Tutkimusten mukaan käytännössä kaikki ihmiset näkevät unia joka yö, mutta useimmat unohtavat ne viimeistään herätessään. Selkouniharrastajat harjoittelevat unien muistamista muun muassa:

  • Pitämällä unipäiväkirjaa
  • Virittämällä herätyskellon soimaan tyypilliseen REM-uni-aikaan (n. kello 3–5 yöllä)
  • Päättämällä muistaa ja pitämällä asianselvennä mielessä hereillä ollessa (itsesuggestio)
  • Motivaatiolla, joka on unien muistamisen kannalta tärkeää.

Selkounien alkamistavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkounet voivat alkaa tasan kahdella tavalla: DILD- sekä WILD-periaatteella. Selkounien alkamistavat sekoitetaan usein selkounitekniikoihin, jotka helpottavat selkouneen pääsemistä mutta perustuvat aina joko DILD- tai WILD-periaatteeseen.lähde?

DILD (Dream Initiated Lucid Dream) tarkoittaa, että kesken normaalin unen huomaa näkevänsä unta. Yllä luetellut todellisuustestit ovat oleellisia tässä tekniikassa. Myös itsesuggestio hereillä ollessa liitetään tähän tekniikkaan. Itseään voi motivoida jo päivällä päättämällä näkevänsä selkounen ja illalla ennen nukkumaanmenoa uskotella itselleen, että näkee selkounen. DILDin saavuttamiseksi hereillä ollessa täytyylähde? tehdä todellisuustestejä. Todellisuustestit siirtyvät uniin jos niitä toistaa jatkuvastilähde?.

WILD (Wake Initiated Lucid Dream) eli siirtyminen suoraan valveilta selkouneen. Suoraan selkouneen pääseminen nukkumaan mennessä on harvinaista, koska REM-unijakso alkaa vasta myöhemmin nukahtamisen jälkeen.

FILD (Finger Initiated Lucid Dream): Ihminen laittaa kellon hälyttämään tai yrittää jollain muulla tavalla herättää itsensä REM:in aikana ja herätessään rentoutuu ja alkaa näpyttelemään etu- ja keskisormeaan hitaasti kuin soittaisi pianoa.

MILD (Mnemonic Induction of Lucid Dream) on saman kaltainen tekniikka kuin DILD. MILDissä käytetään toistettavia lauseita: esimerkiksi "kun uneksin, huomaan olevani unessa". Jos sanoo tuota mielessä pitkin päivää ja ennen kuin menee nukkumaan, voi nähdä DILD:n helpomminkenen mukaan?.

Selkounen kokeminen herättää helposti kysymyksiä ihmisen kokeman todellisuuden luonteesta, ja jotkut pitävätkin selkounia osana uskonnollista ja henkistä elämäntapaansa. Esimerkiksi Tiibetin buddhalaismunkit ovat ilmeisesti käyttäneet selkounia jo ainakin 500-luvulla jooga-muotonalähde?. Länsimaisista moderneista kirjailijoista maagisia tulkintoja aiheesta on esittänyt kirjoissaan muun muassa Carlos Castaneda ja suoria vaikutteita on nähtävissä myös useissa populaarikulttuuriin kuuluvissa teoksissa, kuten Matrix-elokuvassa.lähde?

Nimen lucid dreaming ilmiölle antoi alankomaalainen psykiatri Frederick van Eeden vuonna 1913 (A Study of Dreams). Suomen kielellä aihetta on käsitelty tieteellisestä näkökulmasta ainakin Skepsis ry:n Skeptikko-lehden numeroissa 4/98[1] ja 2/09.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • LaBerge, Stephen; Rheingold, Howard: "Exploring the World of Lucid Dreaming", ISBN 0-345-37410-X
  • Green, Celia; McChreery: "Lucid Dreaming - the paradox of consciouness during sleep" ISBN 0-415-11239-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]