Heikki Asunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heikki Asunta Ruovedellä vuonna 1949.

Uuno Taavi Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja taidemaalari.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asunnan vanhemmat olivat maanviljelijä Ernst Henrik (Heikki) Asunta ja Elvi Tikkala ja puoliso vuodesta 1935 hammaslääkäri Iris Valborg de Bruyn-Ouboter. Hän kävi viisi luokkaa Tampereen suomalaista yhteiskoulua ja opiskeli kaksi lukukautta Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa. Asunta teki opintomatkaan Pariisiin 1927. Hän työskenteli taiteilijana, vapaana toimittajana, pakinoitsijana ja esitelmöijänä, samoin kuin Aamulehden kirjallisuuskriitikkona 1939-1946.[2]

Asunta asui eri puolella Suomea, kuten muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Korpilahdella ja useana kesänä Suursaaressa, kunnes hän asettui pysyvästi Ruovedelle 1935.

Asunta harrasti kotiseututyötä, oli perustamassa Ruoveden Kotiseutumuseota ja pelasti Juupajoella olevan Kallenaution kestikievarin jälkipolville. Asunta keräsi myös itse vanhaa talonpoikaisesineistöä. Talvisotaan Asunta osallistui pataljoonan valistusupseerina Suomussalmen ja Raatteen suunnalla ja jatkosotaan rintamakirjeenvaihtajana Kiestingin suunnalla. Taiteilijana Asunta piti ensimmäisen näyttelynsä 1928 Helsingin Taidehallissa ja sen jälkeen useita näyttelyitä, joista viimeinen oli 1954 Tampereella. Asunnan vanhaan riiheen 1940-luvun lopulla sisustama ateljee avattiin yleisölle Ruovedellä 1979.

Lontoon kesäolympialaisissa 1948 Asunta sai taidekilpailujen lyriikkasarjan kunniamaininnan.[3]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asunta julkaisi kolmetoista runokokoelmaa, romaaneja ja näytelmiä ja kirjoitti lehtiin sekä aikuisille että lapsille tarkoitettuja runoja, novelleja, pakinoita ja artikkeleja. Hän toimi muun muassa Nuorten Pellervo- ja Pellervo-lehden avustajana.

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolmen teinin lauluja (Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan kanssa), 1928
  • Mustaa ja kultaa, 1929
  • Ristikkoikkuna, 1931
  • Metalliseppele: runoja, 1932
  • Leirinuotio: isänmaallisia runoja, 1934
  • Mustapaitojen marssi, 1934
  • Mastolyhty, 1935
  • Sana ja sävel: juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936, 1936
  • Syysmaanantai, 1943
  • Vedenjakajalla, 1943
  • Ruuhenveistäjä, 1946
  • Valitut runot, 1948
  • Sudenmarja, 1950
  • Valikoima runoja, 1958

Kertomakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi, 1930
  • Ristikkoikkuna, 1931
  • Heiska-setä, Pienokaisten kuvakirja, 1937
  • Hiljaa eteenpäin, 1938
  • Sissipartio sotii: kertomus nuorisolle Rothin ja Spoofin päiviltä, 1943
  • Aamu ja puolipäivä, 1944
  • Katse taaksepäin: lastuja, 1947

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi haaksirikkoa, 1945
  • Hopeapikarit, 1953

Radiokuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolme miestä mastossa, 1937
  • Sudet, 1941
  • Kuormat kevenevät, 1945

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korhonen, Juhani – Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 21. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Heikki Asunta”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 222–230. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Erola, Lasse: Unohdetut olympiavoittajat: Taidekilpailut olympialaisissa 1912–1948, s. 130–133. Helsinki: Suomen Urheilumuseo, 2014. ISBN 978-952-6644-04-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]