Martti Merenmaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Martti Merenmaa (aik. Martti Henrik Karjala), 19. heinäkuuta 1896 Oulu9. syyskuuta 1972 Kuopio) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenmaan sukujuuret ovat Vienan Karjalassa. Hänen isänsä oli veturinkuljettaja Kaarlo Heikki Karjala ja äitinsä Anna Sofia Perttunen.[1] Äiti oli isän tavoin vienankarjalaisia, runonlaulaja Arhippa Perttusen sukua. Musiikki ja tarinat vetosivat Merenmaahan enemmän kuin koulunkäynti ja maalaustaide oli lähellä häntä. Ankaran uskonnollinen isä ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Merenmaan opettaja, Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa toiminut alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä. Ristiriidat kotona johtivat dramaattiseen ratkaisuun vuonna 1905, kun Merenmaa karkasi 18-vuotiaana kotoaan, pyöräili Viipuriin ja jatkoi sieltä junalla Pietariin. Hän harjoitti maalaustaiteen opintoja Pietarin taideakatemiassa[1], joita ohjasi professori Bogdanoff. Opintojen rahoittamiseksi Merenmaa myi piirroksiaan ja toimi restauroijana.

Kotiseudulleen Merenmaa palasi 1917 ja aloitti opinnot Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Ne katkesivat vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen Suomen sisällissotaan, jossa Merenmaa palveli Uudenmaan rakuunoissa. Kauppaopinnot jäivät lopullisesti seuraavana vuonna, kun hän siirtyi Joensuuhun Karjalanmaa -lehden toimittajaksi ja sitten Kouvolaan Kouvolan Sanomien palvelukseen. Sukunimensä Martti Karjala muutti Merenmaaksi 1921. "Rannan kohotessa pakenee meri – ja sen alta paljastuu merenmaa", hän sanoi uudesta nimestään. Merenmaa meni samana vuonna naimisiin kuopiolaisen opettajan Hellin Sigrid Kaikkosen kanssa[1], julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kohtalon marssi, muutti Helsinkiin ja ryhtyi toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä nimeltä Kauno-Sanomat.

Kauno-Sanomien toimituksessa Merenmaan kumppani oli Uuno Kailas, mutta hän työskenteli myös Einari Vuorelan kanssa. Suomen kirjailijaliiton jäsen Merenmaasta tuli 1920-luvun puolivälissä. Ns. Toukokuun ryhmä edusti samanhenkisten kirjailijoiden yhteisöä, siihen kuuluvat Uuno Kailas, Lauri Haarla, Arvi Kivimaa ja L. Onerva olivat Merenmaan kumppaneita. 1930-luvun alkupuolelle tultaessa Merenmaa asumaan pysyvästi Kuopiossa perheensä kanssa Suvasveden Einesalon saari yhteisöineen olivat kirjailijalle sekä työskentely-ympäristö että tiedonhalun kohde ja ne esiintyvät näkyvästi hänen tuotannossaan.

Merenmaa palkittiin Aleksis Kiven palkinnolla 1943 ja Pro Finlandia -mitalilla 1957.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenmaan tuotantoon kuuluu sekä romaaneja että runoteoksia:[1]

  • Kohtalon marssi : kertomus vanhasta kaupungista, romaani. Otava 1921
  • Elsa ja Henrik, romaani. Otava 1922
  • Kuoleman puu, romaani. Otava 1922
  • Gorillamies eli julman romantikon viimeiset vaiheet, romaani. Otava 1923 (nimimerkillä Heikki Nummi)
  • Sininen lasipiippu, romaani. Otava 1923
  • Sieluja maan tomussa, romaani. Otava 1924
  • Erään variksenpojan elämä, romaani. Gummerus 1925 (nimimerkillä Heikki Nummi)
  • Korean Kirstin poika, romaani. Otava 1925
  • Nousuvesi, romaani. Otava 1926
  • Kevätilta Kissapotissa, romaani. Otava 1927
  • Nuori Janika, romaani. Otava 1927
  • Kolmen teinin lauluja, kirjoittajat Heikki Asunta, Martti Merenmaa ja Einari Vuorela. 1928
  • Kirja Esteristä ja minusta, romaani. Karisto 1930
  • Nocturno, romaani. Otava 1930
  • Varjojen paraati, romaani. Gummerus 1931
  • Rakkauden erämaassa, romaani. Karisto 1932
  • Laiva on lastattu, romaani. WSOY 1934
  • Vilpitön usko, romaani. Gummerus 1935
  • Köyhän kesä, romaani. WSOY 1936
  • Siivet kantavat, kotirintama-romaani. WSOY 1940
  • Jaakob painii enkelin kanssa, romaani. WSOY 1941
  • Markkinat Kissapotissa, romaani. WSOY 1942
  • Ihmisen osa, runokokoelma. WSOY 1943
  • Mustan kukon laulu, romaani. WSOY 1944
  • Tuomittu nuoruus, romaani. WSOY 1945
  • Vettä kalliosta, romaani. WSOY 1946
  • Elämän leikkitupa, romaani. WSOY 1947
  • Penjami, vaeltaja, romaani. WSOY 1949
  • Kaksi laituria, romaani. WSOY 1952
  • Pyörä, romaani. WSOY 1955
  • Matka vuorelle, romaani. WSOY 1957
  • Vapauteen, romaani. WSOY 1959
  • Lintuja taivaalla, romaani. WSOY 1961
  • Aamu keisarin kaupungissa, romaani. WSOY 1963
  • Laulu lähteestä, romaani. WSOY 1965
  • Rujo Viljami ja nainen, romaani. WSOY 1966

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Martti Merenmaa, s. 780-786. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]