Arhippa Perttunen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arhippa Iivananpoika Perttunen (myös Arhip Ivanov Pertujev; 1762 Latvajärvi, Vienan Karjala7. joulukuuta 1841 Latvajärvi) oli vienankarjalainen runonlaulaja.

Arhippa Perttunen eli Latvajärven kylässä, Vuokkiniemen piirissä Vienan Karjalassa. Elias Lönnrot meni tapaamaan häntä viidennellä keruumatkallaan vuonna 1834 ja kirjoitti runoja ylös kolmatta päivää. Lönnrot kirjasi Perttusen tiettävästi ilmiömäisestä ulkomuististaan laulamien runojen lisäksi muistiin myös hänen arkiaskareitaan. Muutoin Perttunen ei tehnyt runonkerääjiin sen kummempaa tuttavuutta. Häntä laulattivat myös muun muassa J. F. Cajan ja M. A. Castrén.

Tapaamistaan Arhipan kanssa Lönnrot kuvailee seuraavin sanoin:

»Oltuani lyhyen ajan tässä kylässä (Kivijärvessä), läksin täältä peninkulman matkan päähän syrjään Latvajärveen, missä asuvaa talonisäntää Arhippaa kiitettiin hyväksi runonlaulajaksi. Tämä vanhus oli nyt 80-vuotias, mutta oli ihmeteltävässä määrässä säilyttänyt muistinsa. Kokonaista kaksi päivää, jopa hieman kolmatta, hän piti minua runonkirjoitustyössä. Runot hän lauloi hyvässä järjestyksessä, jättämättä huomattavia aukkoja, ja useimmat niistä olivat sellaisia, joita en ennen muilta ole saanut; epäilen, olisiko niitä enää muualta saatavissa.»

On arvioitu, että Kalevalan Vienasta kerätyistä runoista peräti neljäsosa, noin 6 000 kalevalamittaista säettä, olisi peräisin Arhippa Perttuselta. Hän lauloi kolmanneksen Kalevalan runoista.[1][2]

Arhipalta Perttusen suvun taito periytyi hänen pojalleen Miihkali Perttuselle, joka myös oli erittäin arvostettu runonlaulaja.

Kirjailija Pirkko Arhipan nimi tulee Arhippa Perttusesta.selvennä

Muistomerkkejä ja katuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 3.6.2007.lähde tarkemmin?
  2. Saarinen, Jukka: ”Behind the Text: Reconstructing the Voice of a Singer”, Limited Sources, Boundless Possibilities: Textual Scholarship and the Challenges of Oral and Written Texts, s. 34–42. Toimittaneet Karina Lukin, Frog & Sakari Katajamäki. A special issue of the Retrospective Methods Network Newsletter No. 7. Helsingin yliopisto, 2013. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saarinen, Jukka: ”Perttunen, Arhippa (1769–1841)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 642–644. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
  • Saarinen, Jukka: Runolaulun poetiikka: Säe, syntaksi ja parallelismi Arhippa Perttusen runoissa. Diss. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51-3918-4. Tiivistelmä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.