Miihkali Perttunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alpo Sailo, Runonlaulaja Miihkali Arhippainen, 1973, Joensuu.

Miihkali Arhipanpoika Ivanov-Perttunen (syystalvella 18153. syyskuuta 1899) oli tunnettu vienankarjalainen runonlaulaja ja tietäjä, maineikkaan Arhippa Perttusen poika.[1] Hänet tunnetaan myös nimellä Miihkali Arhippainen. Vienankarjalaksi hänen nimensä on Arhippaini Miihkali.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miihkali Perttunen syntyi kirkonkirjojen mukaan Valtasenvaaran Arhipan talossa, Latvajärven kylässä, Vuokkiniemen piirissä vuonna 1815. On kuitenkin epäselvää, mikä oli hänen todellinen syntymäaikansa, sillä perinteisen vienalaisen tavan mukaan verotuksellisista syistä saatettiin lapselle ilmoittaa virheellinen syntymäaika.[1][2]

Arhippa Perttunen oli valittanut Lönnrotille, miten "pojistani ei tule yhdestäkään laulajaa minun kuoltuani, kuten minusta isäni jälkeen. Ei enää pidetä vanhoista lauluista, niinkuin minun lapsuudessani, jolloin ne olivat tärkeitä, tehtiinpä työtä tahi kokoonnuttiin joutohetkiä kylässä viettämään." Ennustus ei käynyt toteen, sillä Miihkalista tuli taitava runonlaulaja, vaikkei sentään isänsä vertainen. Myös loitsuja Miihkali osasi.[1]

Miihkali sokeutui vuonna 1865[1], ja tästä syystä hänen kutsumanimensä oli Sokie-Miihkali. Häntä laulattivat useat henkilöt, sekä runonkerääjät että matkamiehet, ja kertoman mukaan hän myös lauloi mieluusti kelle tahansa halukkaalle kuulijalle. Miihkalia laulattaneita runonkerääjiä olivat ainakin A. A. Borenius vuosina 1871 ja 1877, A. Berner vuonna 1872, M. Varonen vuonna 1886, J. V. Juvelius vuonna 1886, H. Meriläinen vuonna 1888 ja K. F. Karjalainen vuonna 1894[1]. Yhteensä Miihkali esitti noin 81 runoa ja loitsua, joiden yhteenlaskettu säemäärä on noin 4 000, lähes viidennes Vanhan Kalevalan sisällyksestä[1]. Borenius huomauttaa Miihkalin runoissa olleen vaikutteita joltakulta muultakin runonlaulajalta kuin isältään[2].

Miihkali Perttunen avioitui vuonna 1840 Huohvana Savinovan tyttären Palagan kanssa. Loppuiällään hän sai viimeisenä suurena runonlaulajana sadan markan vuotuisen eläkkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta. Viimeiset 17 elinvuottaan hän eli poikansa Petrin hoidossa ensin Vuokkiniemen kirkonkylässä ja sittemmin Latvajärven Suursaarella. Runonlaulajan kasvonpiirteiden kuvaillaan olleen vielä vanhana "jalon kauniit" eikä "aaltoileva, hopeinen tukka edes vanhana harventunut".[1] Luonteeltaan Miihkali oli hyvänluontoinen ja hilpeämielinen, muttei kovinkaan puhelias.[2]

Miihkali Perttunen kuoli illalla 3. syyskuuta 1899 ja hänet haudattiin isänsä tavoin Latvajärven Kalmosaareen.[2] Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pystytti hänen haudalleen muistokiven vuonna 1909.[1]

Miihkalin puolison Palakan sisar Okahvie Mäkeläinen oli myös taitava runonlaulaja. Miihkalilta runontaito periytyi tiettävästi ainakin Anni Tenisovalle, mutta ei kuitenkaan kenellekään hänen omille tai veljiltään huollettavikseen jääneille lapsilleen, joita oli yhteensä kuusi kappaletta. Kuitenkin heistä Pekko Ivanovilla eli Saaren Pekolla tiedetään olleen tietäjän kykyjä.lähde?

Patsaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun Ilosaaressa, Karjalantalon edustalla on Miihkali Arhippaisen patsas, jonka on veistänyt Alpo Sailo (suunniteltu 1946–47, pystytetty 1973) I. K. Inhan valokuvan perusteella. [3]

Vuonna 1991 Arhippa Perttusen säätiö pystytti Vuokkiniemelle edellisen patsaan kopion.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Kaarlo Blomstedt, Gabriel Rein, Martti Ruuth, Gunnar Suolahti, Väinö Voionmaa, Yrjö Karilas, Ragnar Rosén: Kansallinen elämäkerrasto IV, s. 349. Porvoo: WSOY, 1932.
  2. a b c d Vienan läänin runonlaulajat ja tietäjät finlit.fi. Viitattu 17.10.2021.
  3. Joensuun taidemuseo
  4. Vienan runokylät -sivusto