Väinö Salminen

Väinö William Salminen (29. helmikuuta 1880 Myrskylä – 20. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, opettaja ja Helsingin yliopiston kansanrunoudentutkimuksen professori.

Salmisen vanhemmat olivat kansakoulun opettaja Kaarle Fredrik Salminen ja Maria Mathilda Mattila. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lyseosta 1901 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908 sekä lisensiaatiksi 1917 ja tohtoriksi 1919.

Salminen teki useita runonkeruumatkoja:

• 1904 Lappiin
• 1905 Värmlannin suomalaisalueille Ruotsiin sekä Pohjois-Norjan Ruijaan
• 1907–1908 Inkeriin ja Karjalan kannakselle
• 1909 Aunukseen
• 1911 Karjalaan yhdessä Akseli Gallen-Kallelan kanssa
• 1913 Kuolan Lappiin ja Suomen itärajan pitäjiin
• 1918 Vienaan
• 1919 Suojärvelle filmausretken folkloristiikan asiantuntijana
• 1930–1931 Viron Inkeriin yhdessä vaimonsa kanssa

Salminen oli Helsingin yliopiston suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen dosenttina 1917–1933 sekä suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen professorina 1933–1947. Hän toimi myös Suomen Heimo -lehden päätoimittajan vuosina 1924–1926. Hän toimi myös Helsingin poliisikoulun opettajana 1919–1931, Suomen liikemiesten kauppaopiston suomen kielen opettajana 1920–1926 ja kauppamaantieteen opettajana 1923–1926 sekä Kauppakorkeakoulun suomen ja ruotsin kielen kauppakirjeenvaihdon opettajana vuodesta 1931.

Salminen oli perustamassa Kalevalaseuraa ja hän oli seuran johtokunnan jäsen 1932–1947. Hän oli myös Inkerin liiton puheenjohtaja 1929–1939 ja Kansantietouden tutkimusseuran esimies 1937–1947.

Väinö Salminen oli naimisissa vuodesta 1917 Syster Karin (Kaarina) Sofia Lindforsin kanssa. Heillä oli viisi lasta.

Teoksia

• D. E. D. Europaeus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1906
• Havaintoja Kemi-, Ounas- ja Muoniojokilaaksoon kesällä 1904 tehdyltä runonkeräysmatkalta. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1907
• Lappalaisten "joikaus"-lauluista. Tekijä, Helsinki 1907
• Luettelo Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kansanrunouskokoelmista : Katalog der Folklore-Sammlungen der Finnischen Litteraturgesellschaft 2 : 1901-1907. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1909-1922
• Skandinavian metsäsuomalaisten vaiheet. Kansalaiskirjasto 7. Kustannus-o.y., Helsinki 1909
• Kalevalan runojen alkuperästä. Kalevala-sarja, kyläläisten kirjasia n:o 137. WSOY 1910
• Kalevalan runojen laulajista. Kalevala-sarja, kyläläisten kirjasia n:o 136. WSOY 1910
• Kansanrunouden keräys ja yhdistäminen Kalevalaksi. Kalevala-sarja, kyläläisten kirjasia n:o 135. WSOY 1910
• Länsi-Inkerin runot 1 : toisinnot 1-1250. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1915
• Länsi-Inkerin runot 2 : toisinnot 1251-2580, julkaisseet Väinö Salminen ja V. Alava. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1916
• Inkerin kansan häärunoelma muinaisine kosimis- ja häämenoineen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1916
• Länsi-Inkerin häärunot : synty- ja kehityshistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1917
• Suomalainen Inkeri. Suunta, Helsinki 1919
• Länsi-Inkerin runot 3 : toisinnot 2581-4634. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1924
• Keski-Inkerin runot 1 : toisinnot 1-1503. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1925
• Keski-Inkerin runot 2 : toisinnot 1504-2762. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1926
• Keski-Inkerin ja vatjalaiset runot 3: toisinnot 2763-4807. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1928
• Runonäytteitä vatjan kielestä, julkaissut Väinö Salminen; muistiinmerkinneet E. N. Setälä ym. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1928
• Vatjalaiset runot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1928
• Itä- ja Pohjois-Inkerin runot 1 : Kertovaiset runot : toisinnot 1-1354. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1929
• Kertovien runojen historiaa : Inkeri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1929
• Tutkimus vatjalaisten runojen alkuperästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1929
• Itä- ja Pohjois-Inkerin runot 2 : tunnelmarunot ja loitsut : toisinnot 1-2699. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1930
• Itä- ja Pohjois-Inkerin runot 3 : Parasken runot ja loitsut : toisinnot 1-1343 : Inkerin runonlaulajat ja tietäjät. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1931
• Inkerin runonlaulajat ja tietäjät. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1931
• Inkeri : Inkerin liiton 10-vuotismuistojulkaisu, toimituskunta: Väinö Salminen, Kaapre Tynni, Juuso Mustonen. Helsinki 1932
• Skandinavian metsäsuomalaisten runot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1933
• Suomalaisten muinaisrunojen historia 1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1934
• Inkerin muinaisrunot ja runonlaulajat, kirjoittajat Väinö ja Kaarina Salminen. Inkerin liitto, Helsinki 1935
• Kalevala-kirja. Otava 1935, 2. uus. painos 1947
• Etelä-Karjalan runot 1 : toisinnot 1-2692. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1936
• Mielikuvituksen ja runon valta. Porvoo 1936
• Etelä-Karjalan runot 2 : toisinnot 2693-6641. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1937
• Etelä-Karjalan runot 3 : toisinnot 6642-10333. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1939
• Karjala runojen maana. Porvoo 1941
• Viena-Aunus : Itä-Karjala sanoin ja kuvin. Otava 1941
• Naiset ja sankarien äidit Itä-Karjalan muinaisrunojen kuvaamina. Lotta Svärd julkaisu 56. Lotta Svärd, Helsinki 1942
• Sanan voima ja laulajan intoutuminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1942
• Etelä-Karjalan runot 4 : toisinnot 10334-13444. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1945
• Vaeltajan tarinoita. Otava 1946
• Vallattomilta vaellusvuosilta. Otava 1946
• Uudenmaan runot : toisinnot 1-2856, julkaissut Väinö Salminen ; painosta toimittanut Heliä-Kaarina Salminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1948

Lähteet

• Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa P-Ö
• Itä-Uudenmaan maakuntakirjailjat : Väinö Salminen (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Pirkko-Liisa Rausmaa: Salminen, Väinö (1880–1947) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Vapaasti ladattavia Väinö Salmisen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta.