Inkerin Liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Inkerin Liitto oli Suomeen Inkerin kapinoiden ja taistelujen aikana 1919–1920 paenneiden inkerinsuomalaisten pakolaisten vuonna 1922 perustama järjestö. Liitto päätehtäviä olivat Inkerin tunnetuksitekeminen Suomessa, Inkerin kansallisen asian ajaminen, Inkeriin kohdistuvan suomalaisen valistustyön tukeminen ja Inkerin pakolaisten avustaminen.[1] Liitto julkaisi Inkeri-lehteä ja jakoi materiaalia tiedotusvälineille, kansan- ja työväenopistoille sekä heimoasian harrastajille. Liitto piti kesäjuhlia ja perusti Inkerin Sivistysrahaston sekä Inkerin arkiston vuonna 1924.[2]

Vuonna 1928 Karjalan kansalaisliiton Itä-Karjalan komitean Viipurissa julkaisema Itä-Karjalan pakolaisille tarkoitettu viikkolehti Vapaa Karjala muutettiin myös inkeriläispakolaisten äänenkannattajaksi, jolloin Inkerin liiton vuodesta 1922 lähtien julkaisema aikakauslehti Inkeri lakkasi ilmestymästä. Vuonna 1931 Karjalan kansalaisliiton Itä-Karjalan komitean ja Inkerin liiton yhteisen lehden nimeksi muutettiin Vapaa Karjala ja Inkeri. Vuodesta 1938 lähtien se ilmestyi pelkästään kansalaisliiton lehtenä nimellä Karjala–Inkeri.

Inkerin Liitto lakkautettiin syksyllä 1944 Neuvostoliiton ja Suomen välirauhasopimuksen perusteella. Liiton toimintaa jatkoi Inkeriläisten Yhdistys ry ja sen tilalle tullut Suomen Inkeri-Liitto, joka julkaisee Inkeriläisten viesti-lehteä. Vuonna 1988 Pietarissa perustettiin Neuvostoliitossa asuneiden inkerinsuomalaisten kansalaisjärjestönä toiminut Inkerin Liitto. Liitolla oli aluksi paikallisosastoja Pietarissa, Hatsinassa, Keltossa, Kingiseppissä, Kiroskissa, Kolpinassa, Käkisalmessa, Sosnovyi Borissa, Systerbäckissä, Terijoella, Toksovassa, Tosnassa, Tyrössä, Viipurissa ja Volosovassa mutta valtaosa niistä on sittemmin lopettanut toimintansa. Hatsinan osasto toimii nimellä Inkeri-seura ja Inkerin Liittoon kuuluu myös Inkerin tupa-niminen järjestö. Vuonna 1998 perustettiin vielä Venäjän valtakunnallinen Inkerin Liitto mutta sen toiminta on päättynyt. [2]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inkerin Liiton pitkäaikaisena sihteerinä vuodesta 1929 alkaen toimi Juuso Mustonen, joka kirjoitti sotien välisenä aikana useita Inkeriä käsittelleitä julkaisuja.

Liiton julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kymmenen kohtalokasta vuotta Inkerin kansallisten taistelujen varrelta ; toimittanut K. Tynni. Inkerin liitto, Helsinki 1929

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toivo Flink : Pois nöyrän panta. Inkerin Liitto 1922–1944. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2012

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Inkerin Liitto toiminut 10 vuotta. Helsingin Sanomat, 12.9.1932, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 25.12.2020.
  2. a b Инкерин Лиитто / Inkerin Liitto, Inkerin suomalaisten portaali, 30.10.2016

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]