Rafael Engelberg
Rafael Zacharias Engelberg (31. tammikuuta 1882 Pulkkila – 19. lokakuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja järjestövaikuttaja.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pulkkilassa syntyneen Engelbergin vanhemmat olivat maanviljelijä Anders Eliel Engelberg ja Christina Augusta Montin. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1902 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1907 ja lisensiaatiksi 1914. Engelberg väitteli tohtoriksi 1914 aihenaan Kalevalan sisältö. [1]
Engelberg oli Helsingin Sanomien oikolukijana 1903–1906 ja hän toimi samalla opettajana Sörnäisten yhteiskoulussa. Engelberg oli työväenopiston johtajana Tampereella 1915–1916 ja Kotkassa 1916–1919. Vuosina 1920–1924 hän hoiti väliaikaisesti kouluhallituksessa kouluneuvoksen ja tarkastajan virkaa. Hän oli Työväenopistojen Liiton sihteerinä 1920–1926, Suomalaisuuden Liiton sihteerinä 1924–1927, Inkerin Liiton puheenjohtajana 1927–1929 ja Suomi-Seuran sihteerinä 1927–1929 sekä uudelleen 1934–1959. Vuodesta 1930 alkaen Engelberg oli Henkinen Työ-lehden päätoimittajana ja taloudenhoitajana sekä Henkisen Työn Yhtymän sihteerinä 1930–1936. Vuonna 1931 hän lähti Yhdysvaltoihin johtaakseen puolen vuoden ajan Michiganin Hancockissa sijaitsevaa Suomi-opistoa.[2][3] Engelberg kuului 1930-luvun alussa myös Lapuan liikkeen taustavaikuttajiin Helsingissä. Hän sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1952.[4]
Engelberg kirjoitti runoja, kansantieteellisiä teoksia ja 1940-luvulla kaksi kirjaa Amerikan suomalaisten elämästä.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Työpajan töminässä: elämän-orjan lauluja. Otava 1905
- Kotona käymässä, runoja. Otava 1906
- Pyhä puisto : muistelma. Otava 1906
- Tuulten tuoreitten hiljainen humina, novelleja. Otava 1910
- Pitkänperän suuresta pitäjästä, novelleja. Otava 1911
- Kansantietoja Pohjois- ja Itä-Suomesta ja Venäjän-Karjalasta, koonnut ja julkaissut Rafael Engelberg. 1912
- Paavo Pulkkisen muistiinpanoja Kuhmoniemen tavoista ja elannoista. Otava 1913
- Kalevalan sisällys ja rakenne : eepostutkimus, väitöskirja. Helsingin yliopisto 1914
- Samsa Pellervoisen puittenkylväntä : pieni yksityiskohta Kalevalan kokoonpanosta. 1914
- Kalevalan tarina pääpiirteissään, eritellen ja selventäen esittänyt Rafael Engelberg. Karisto 1915
- Muurauslasta ja miekka, runoja. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1917
- Vapaan kansanvalistustyön järjestäminen. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1919
- Ohjeita vapaan valistuksen opistojen perustamisessa. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1920
- Kahden vaiheilla : yksinäytöksinen näytelmä. Otava 1930
- Suomi ja Amerikan suomalaiset : keskinäinen yhteys ja sen rakentaminen. Suomi-seura, Helsinki 1944
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Oulunjoen reitti ry: Markus H. Korhonen: Eräs hieman unohtunut kirjailija ja hänen Merikoski-aiheinen runonsa Oulun 300-vuotisjuhlajulkaisussa vuonna 1905 (Internet Archive-linkki)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1902: matrikkelinumero 28016 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.1.2022.
- ↑ 50-vuotias. Tri Rafael Engelberg, Helsingin Sanomat, 31.01.1932, nro 30, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.
- ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 55. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
