Rafael Engelberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rafael Zacharias Engelberg (31. tammikuuta 1882, Pulkkila19. lokakuuta 1962, Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja järjestövaikuttaja.

Pulkkilassa syntyneen Engelbergin vanhemmat olivat maanviljelijä Anders Eliel Engelberg ja Christina Augusta Montin. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1902 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1907 ja lisensiaatiksi 1914. Engelberg väitteli tohtoriksi 1914 aihenaan Kalevalan sisältö.

Engelberg oli Tampereen ja Kotkan työväenopistojen johtajana 1916-1919. Hän oli toimittajana Helsingin Sanomissa ja Suomen Viestissä sekä myös Hengellinen Työ-lehden päätoimittajana. Engelberg toimi virkamiehenä kouluhallituksessa ja hän oli myös Työväenopistojen liiton sihteerinä 1920-1926 ja Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana 1920–1924[1]. Engelberg oli toiminnanjohtajana tai sihteerinä myös useissa muissa järjestöissä kuten Henkisen Työn Yhtymässä, Itsenäisyyden liitossa ja Suomi-seurassa. Engelberg kuului 1930-luvun alussa myös Lapuan liikkeen taustavaikuttajiin Helsingissä. Hän sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1952.[2]

Engelberg kirjoitti runoja, kansantieteellisiä teoksia ja 1940-luvulla kaksi kirjaa Amerikan suomalaisten elämästä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Työpajan töminässä: elämän-orjan lauluja. Otava 1905
  • Kotona käymässä, runoja. Otava 1906
  • Pyhä puisto : muistelma. Otava 1906
  • Tuulten tuoreitten hiljainen humina, novelleja. Otava 1910
  • Pitkänperän suuresta pitäjästä, novelleja. Otava 1911
  • Kansantietoja Pohjois- ja Itä-Suomesta ja Venäjän-Karjalasta, koonnut ja julkaissut Rafael Engelberg. 1912
  • Paavo Pulkkisen muistiinpanoja Kuhmoniemen tavoista ja elannoista. Otava 1913
  • Kalevalan sisällys ja rakenne : eepostutkimus, väitöskirja. Helsingin yliopisto 1914
  • Samsa Pellervoisen puittenkylväntä : pieni yksityiskohta Kalevalan kokoonpanosta. 1914
  • Kalevalan tarina pääpiirteissään, eritellen ja selventäen esittänyt Rafael Engelberg. Karisto 1915
  • Muurauslasta ja miekka, runoja. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1917
  • Vapaan kansanvalistustyön järjestäminen. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1919
  • Ohjeita vapaan valistuksen opistojen perustamisessa. Edistysseurojen kustannus Oy, Helsinki 1920
  • Kahden vaiheilla : yksinäytöksinen näytelmä. Otava 1930
  • Suomi ja Amerikan suomalaiset : keskinäinen yhteys ja sen rakentaminen. Suomi-seura, Helsinki 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8.
  2. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 55. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]