Ossi Somma
Kaarlo Ossian ”Ossi” Somma[1] (vuoteen 1936 Sulander;[2] 28. tammikuuta 1926 Pohjois-Pirkkala – 10. syyskuuta 2020 Nokia[3][4]) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänen töitään on nähty useissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla.[5]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Somma opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Repin-instituutissa Leningradissa. Hän debytoi Tampereella 1956 ja voitti Suomi-palkinnon vuonna 1996.[6] Somma toimi 1970-luvun alusta lähtien parikymmentä vuotta opettajana Kankaanpään taidekoulussa ja tästä ajasta kaksi vuotta koulun virkaatekevänä rehtorina. Kankaanpään aikana syntyi kolmen taiteilijan Ars Sata -työryhmä, johon ovat kuuluneet Somman lisäksi Pertti Mäkinen ja Reijo Paavilainen.[7] Somman töitä on runsaasti julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa paitsi kotimaassa myös ulkomailla, kuten Moskovan nykytaiteen museossa sekä Patersonin museossa New Jerseyssä. Nokian Siurossa on Ossi Somman veistospuisto, jossa on pysyvästi esillä laaja kokoelma hänen tuotantoaan.[8] — Somma on suunnitellut myös mitaleita.[6]
Somma voitti yhdessä Toivo Jaatisen kanssa Maalaiskuntien kunnallishallinnon 100-vuotisveistoskilpailun ensimmäisen palkinnon vuonna 1964. Voittanut teos Jäiden lähtö paljastettiin seuraavana vuonna Tuusulassa silloisessa Maalaiskuntien liiton koulutuskeskuksessa, nykyisessä Gustavelundin kokoushotellissa.[9]
Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valtion taiteilijaeläke 1980
- Suomi-palkinto 1996
- Professorin arvonimi 2000[10]
- Suomen Leijonan komentajamerkki 2013
Valokuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Jäiden lähtö, yhdessä Toivo Jaatisen kanssa, Tuusula, 1965. -
Turkiskauppiaat, 1972, Nokia. -
Kotipesä, 1976, Kankaanpää. -
Muuttunut maisema, yhdessä Reijo Paavilaisen ja Pertti Mäkisen kanssa, 1983, Lapua. -
Merelle (Merenkulun muistomerkki), yhdessä Reijo Paavilaisen ja Pertti Mäkisen kanssa, 1985, Oulu. -
Viimeinen ratsastajapatsas, 1974 ja 1989, Vantaa. -
-
Hänestä tulee vielä jotakin, 1990–2000, Nokia. -
Globalisaatio, 2006, Helsinki.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kunniamerkit: Ossi Sommalle Suomen Leijonan komentajamerkki. Nokian Uutiset. 4.12.2013. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ Facta 2001, osa 15, p. 131. WSOY 1985.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 4.10.2020, s. C 13
- ↑ Mansikka, Heli: Kuvanveistäjä Ossi Somma on kuollut Yle Uutiset. 11.9.2020. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ Tietoja Sommasta. Ossi Somma. Arkistoitu 21.4.2001. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ a b Ossi Somma taiteilijamatrikkelissa
- ↑ Kesti, Erkki: Somma esittelee naisensa. Tyrvään Sanomat 27.1.1996, s. 7. Vammala: Tyrvään Sanomat.
- ↑ Ossi Somman veistospuisto ja Mikko Salosen ateljee Visit Nokia. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ Ossi Somma CV (PDF) Aino Klinikka. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 962–963. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kulttuuriyhdistys Ossi Somma ry
- Kiviranta, Kai: Ossi Somma: Taide – inhimillisyys – oikeudenmukaisuus. Suomen taiteilijaseuran tiedotuslehti 2/2010
- Haastattelu Nokian uutisissa 10.1.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Somma, Ossi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Ossi Somman muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||
