Arto Merisalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arto Merisalo
Arto Merisalo.jpg
Syntynyt 1. heinäkuuta 1965 (ikä 50)
Ruovesi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti yrittäjä

Arto Heikki Merisalo[1] (s. 1. heinäkuuta 1965 Ruovesi) on suomalainen kiinteistöjohtaja ja entinen liikemies sekä yritysjohtaja. Hän on tunnettu kiinteistö- ja rakennusliiketoiminnan vaikuttaja sekä yhteiskunnallinen taustavaikuttaja, vaikka hän on saanut useita tuomioita talousrikoksista. Tultuaan julkisuuteen toukokuussa 2008 alkaneeseen vaalirahoituskohuun liittyen, jossa hänen sekä yhteistyökumppaneidensa yhtiöt antoivat merkittäviä lahjoituksia poliitikoille ja puolueille, on Merisalo ollut esillä Suomen Keskustaan ja Kokoomukseen liittyvissä vaalirahoitusasioissa monessa yhteydessä. Merisalo on ollut erityisen paljon julkisuudessa vuoden 2006 tasavallan presidentin vaalien ja vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen liittyen. Merisaloa kuvataan erääksi Suomen parhaimmin liike-elämässä ja politiikassa verkostoituneeksi henkilöksi.

Arto Merisalon henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arto Heikki Merisalo on syntynyt Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Hämeen vanhalla rajalla Ruovedellä kesällä 1965 kasvaen siellä paikallislehti- ja sahateollisuuspiireissä. Hänen isoisänsä oli sahayhtiö Kotvio Oy:n sahanjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja sekä Ruovesi –lehden päätoimittaja. Merisalon isä toimi sahayhtiö Kotvio Oy:n metsätyönjohtajana ja hoiti perheen metsäomaisuutta. Kouluaikana Arto Merisalo on ollut mukana opiskelijatoiminnassa mm. tukioppilastoiminnassa, kouluneuvostossa ja ollut aktiivinen erilaisessa muussakin paikallisessa järjestötoiminnassa. Lisäksi hän on toiminut pikkupojasta aina vuoteen 1986 asti mukana palokuntatoiminnassa (VPK.) Arto Merisalo on toiminut avustajana ja freelancer -toimittajana 1981-1984 eri lehdissä, mm. K-M-V, Keskisuomalainen sekä Puumies -lehti. Vuosina 1983-85 hän on toiminut sahateollisuuden kone- ja laitetoimittajayhtiöiden sekä konepajayhtiöiden markkinointi- ja johtotehtävissä, syksystä 1985-1987 yrityskauppakonsulttina, vuonna 1987 muutto Etelä-Pohjanmaalle Ähtäriin ja 1988-1992 Merisalo toimi sekä perheen yhtiöiden parissa, Vääräkosken kartanon isäntänä, että samanaikaisesti kiinteistö- ja sijoitusjohtajana noin 150 miljoonan euron kiinteistösalkun omistaneen etelä-pohjalaistaustaisen yksityishenkilön yritysten palveluksessa. 1993 muutto Espooseen ja 1993-1995 yritysjohdon ja yrityskaupan konsulttina, 1996-1998 huonekalukaupan/ huonekaluteollisuuden konsulttina ja markkinointijohtaja (Expo-Unito ja Suomi-Soffa) sekä 1996-2001 Kanrak Toimitilapalvelut Oy:n yksikönjohtajana. 2002-2009 Arto Merisalo toimi Nova -konsernissa sen eri yhtiöissä yksikönjohtajana, liiketoimintajohtajana sekä 2007-2009 kiinteistökehitysyhtiön toimitusjohtajana. Arto Merisalo on toiminut kiinteistökehittäjänä sekä rakennuttanut vuosien 1998-2011 aikana runsaan 450 miljoonan euron arvosta yli 500.000 m2:tä erilaisia kaupan, logistiikan ja tuotannon sektoreiden kiinteistökehityskohteita eri puolille Suomea eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden hankkeiden kautta maakuntiin on syntynyt yli 4.000 uutta työpaikkaa. Syyskesästä 2008 lukien aina huhtikuulle 2012 Arto Merisalo toimi Suomen Toimitilapalvelut Oy:n toimitusjohtajana/toimitilakonsulttina ja lisäksi syksystä 2009 aina toukokuuhun 2010 asti Motonetin perustajan, ekonomi Lauri Juntusen Virsseli Oy Toimitilapalveluissa kiinteistökehitysjohtajana. Toukokuusta 2010 lukien huhtikuun alkuun 2011 Merisalo toimi Kanrak Oy:ssä senior partnerina ja huhtikuusta 2011 lukien 2011 loppuun Hansa Deal Oy:ssä kiinteistökehityspalvelut -sektorin toimialajohtajana jatkaen siitä lukien STTP Oy:n toimitusjohtajana ja toimitilakonsulttina siihen asti, kunnes lähti 19.04.2012 Suomen valtion määräämälle "pakkolomamatkalle" eli suorittamaan saamaansa vapausrangaistusta, joka päättyi 23.12.2013. Arto Merisalo aloitti 18.09.2013 vanhan ystävänsä Juha Kärkkäisen omistamassa tavarataloyhtiö J.Kärkkäinen Oy:ssä palkkatyössä lehtiuudistusprojektissa, jossa yhtiö lopetti aiemman lehtensä ja täysin uusi lehti ilmestyi ensi kertaa joulukuun 05 päivänä 2013 nimellä KauppaSuomi. Uudesta lehdestä on tullut Suomen suurin kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, joka tavoittelee 500.000 lehden levikkiä (nyt n. 366.000) ja lähes 1,5 miljoonaa (nyt yli 1,1 miljoonaa) lukijaa. Arto Merisalon mukaan KauppaSuomen projekti oli mielenkiintoinen hanke olla mukana ja paluu siviili- sekä työelämään tämän haasteellisen projektin kautta toteutui positiivisesti. Lehtiprojektista Arto siirtyi 17.02.2014 lukien J.Kärkkäinen -konsernin ja sen tytäryhtiöiden kiinteistöjohtajaksi sekä päätoimen ohessa Juha Kärkkäisen omistaman konsulttiyhtiö Sadepisara Oy:n senior advisor -tehtävään. Liiketoimien ohessa Arto on ollut mukana sekä eri kristillisten järjestöiden taustatoiminnoissa että politiikan taustakulisseissa. Hengellisellä puolella hän on toiminut sekä kirkon, että nk. vapaiden suuntien sektorilla, mm. helluntailiikkeessä. Nykyisin Merisalo kuuluu evankelisluterilaisen kirkon herätysliikkeistä herännäisiin, eli körtteihin. Arto Merisalo luonnehtiikin itseään Paavo Ruotsalaismaiseksi karismaattiseksi körtiksi.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta Merisalo joutui julkisuuteen Timo Kallin aikaansaaman vaalirahakohun alettua toukokuussa 2008. Hän oli mukana muutamien julkisuudessakin esillä olleiden yrittäjäystäviensä (Kyösti Kakkonen, Lauri Juntunen, Seppo Saastamoinen, Toivo Sukari ja Harri Toivainen) kanssa Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n (KMS) toiminnassa taustavaikuttajana. Merisalo joutui kesäkuussa 2010 valitun Keskustan silloisen puoluejohdon aikana eräänlaiseen ristiriitaan Mari Kiviniemen, Timo Laanisen ja muun Keskustan nk. liberaalijohdon kanssa. Tämä ristiriita ei koske nykyistä puheenjohtaja Juha Sipilää ja hänen 2012 alkanutta kauttaan.  Arto Merisalo pettyneenä Kokoomuksen ja silloisen pääministerin Harri Holkerin politiikkaan vuoden 1988 alussa liittyi Ähtärissä asuessaan Suomen Keskustaan, päätti hän kertomansa mukaan, ettei ole enää jatkossa vaihtamassa puoluetta. Tiedetään, että Arto Merisalo kaikesta kokemastaan huolimatta tunnetusti pitää edelleen yhteyttä eri puolueiden "sisäpiiriin" ja liikkuu normalioloissa työnsä puolesta laajalti koko Suomen alueella tavaten kuukausittain satoja ihmisiä ja kun hän lisäksi seuraa politiikkaa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista aktiivisesti,  hän blogistina Uuden Suomen kautta kirjoittaen eri aiheista

Viime vuosina Arto on nähty otsikoissa useimmiten elämässä läpikäytyihin mahalaskuihin (konkursseihin) ja niihin kytkeytyviin oikeudenkäynteihin liittyen. Yrittäjänä hän on omissa liiketoiminnassaan siis kokenut pariin kertaan täydellisen "mahalaskun" eli konkurssin ja läpikäynyt pitkät vuosien oikeusprosessit, joiden seurauksena hän on saanut talousrikostuomioita.

Elämänkertakirjan kirjoittaminen on ollut Arto Merisalolla työn alla keväästä 2012 lukien ja se työ jatkuu, julkaisuajankohtaa Arto Merisalo on halunnut siirtää vuodeksi 2017-2018.

Lisäksi Arton elämänvaiheista viime vuosilta tehtiin YLE:n ja toimittaja Arvo Tuomisen toimesta tv-dokumentti vaalirahoittaja, joka esitettiin elokuussa 2014 YLE TV1:ssä. YLE siirsi dokumentin esittämisen huhtikuun 2014 lopusta yli eurovaalien johtaja Riitta Pihlajamäen päätöksin, jota päätöstä laajasti kummasteltiin. Dokumentilla oli kaikkineen yli 700.000 katsojaa.

Toimittaja Maria Petterssonin teki Arto Merisalosta laajan artikkelin  ja henkilökuvan optsikolla ”kiitos ystäville” HS:n maaliskuun 2015 kuukausiliitteeseen

SYK-Yhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisalon laajemmin uutisoitu hanke oli yritysryhmä nimeltä SYK-Yhtiöt. Talouselämä-lehti julkaisi 5. syyskuuta 1986 artikkelin tuolloin 21-vuotiaasta liikemiehestä. SYK-Yhtiöiden tarkoituksena oli koota yhteen konsultteja, jotka eri puolella maata toimivat yritysjärjestelyjen parissa. Kysymyksiä herätti kuitenkin se, että mukana oli myös tuomittuja talousrikollisia ja Merisalolla itselläänkin oli maksuhäiriöitä. Yhtiöllä oli suuret toimitilat Tampereella Keskustorin varrella ja Helsingissä Forumin kauppakeskuksessa.[2]

SYK-Yhtiöitä rahoitti muun muassa Iisalmen Osuuspankki, joka välitti ulkomaista niin sanottua interbankrahaa.[2] Tämäntyyppiset lainat johtivat myöhemmin devalvaation myötä pankkikriisin syntyyn. SYK-Yhtiöt ajautui konkurssiin, alkuvuonna 1987 jonka selvittelyn tuloksena Merisalo ja hänen silloinen yhtiökumppaninsa Carl Waissi tuomittiin petoksista ja kirjanpitorikoksista ehdottomaan vankeuteen ja huomattaviin korvauksiin useiden vuosien oikeudenkäyntien jälkeen vuonna 1995.[3]

Expo-Unito Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Merisalo ja hänen omistamansa Expo-Unito-yhtiö olivat perustamassa sohvatehdasta Haapamäelle, Keuruun kaupunkiin. Merisalo yritti houkutella myös kaupunkia sijoittamaan rahaa tehtaaseen. Hän suoritti tuolloin vielä vankeusrangaistusta aiemmista talousrikoksistaan ja kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.) kävi tapaamassa Merisaloa vankilassa. Sekä Oinonen että Keuruun tuolloinen kaupunginjohtaja ajoivat Merisalon Expo-Unito-yhtiön hanketta voimakkaasti. Valtuusto kuitenkin hylkäsi yhteistyön huonekalutehtaan kanssa Merisalon rikoshistorian paljastuttua.[3]

Expo-Unito olikin jo konkurssikypsä. Verottaja haki yrityksen konkurssiin vuoden 1997 lopussa maksamattomien verojen vuoksi. Yhtiön toimintaan liittyvien rikosten poliisitutkinta ja oikeuskäsittely kestivät useita vuosia. Merisalo tuomittiin törkeästä petoksesta Espoon käräjäoikeudessa vuonna 2004 ja Helsingin hovioikeudessa vuonna 2007 lyhyisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. He myös maksoivat konkurssipesälle ja velkojille määrätyt vahingonkorvaukset. [4]

Kanrak-Group[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arto Merisalo oli 1996-2001 mukana myös liikekiinteistöjä välittäneessä Kanrak-Group-yhtiössä.[3] Yhtiön konttoriverkosto laajeni Merisalon vetämänä nopeasti Helsingin lisäksi Kotkaan, Kuopioon, Lahteen, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun.[5] Yhtiö oli Suomen johtavia toimitilavälitysyhtiöitä. Merisalo oli itse yksikönjohtajana ensiksi Kanrak Toimitilapalvelut Oy:ssä, myöhemmin Kanrak-Group Oy:ssä[6], jonka asuntopalveluyhtiö Kanrak-Yhtiöt Oy:stä  tuli myöhemmin Nova-Asunnot Oy, yksi Nova Groupin tytäryhtiöistä.[7]

Nova Group[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nova Group

Nova Group oli 2002 perustettu yritysryhmä, joka hoiti toimitilavälitystä sekä tarjosi maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä konsulttipalveluja. Yrityksen toimitusjohtajana toimi Tapani Yli-Saunamäki. Yhtiön liikevaihto sen viimeisenä täytenä toimintavuotena oli 13 miljoonaa euroalähde?. Helsingin käräjäoikeus asetti 15. kesäkuuta 2009 yritysryhmän kaksi yritystä – Nova Group Oy:n ja Nova Kiinteistökehitys Oy:n – konkurssiin.

Arto Merisalo vangittiin 20. elokuuta 2009 epäiltynä törkeästä velallisen epärehellisyydestä liittyen hänen toimintaansa Nova Kiinteistökehityksen toimitusjohtajana.[4]

Rikostuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merisalo ja 5 muuta Novan avainhenkilöä tuomittiin huhtikuussa 2012 Helsingin käräjäoikeudessa. Merisalon alioikeudessa eli käräjäoikeudessa saama tuomio muodostui törkeistä velallisen epärehellisyysrikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeästä lahjuksen antamisesta, lahjuksen antamisesta, rekisterimerkintärikoksesta sekä kirjanpitorikoksesta. Näistä alioikeuden tuomio oli kuusi vuotta ehdotonta vankeutta. Merisalo valitti saamastaan tuomiosta hovioikeuteen ja kanteli vangitsemistuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus hylkäsi vangitsemiskantelun.[10]

Sen sijaan Helsingin hovioikeus käsitteli ja hylkäsi kaikki Merisalon, Ilkka Kanervan, Toivo Sukarin ja Kyösti Kakkosen saamat nk. poliittiset syytteet ja osan Merisalon talousrikossyytteistä kesäkuussa 2013 sekä alensi samalla Merisalon rangaistuksen 4 vuoden 6 kuukauden tuomioksi josta Merisalo kärsi puolet eli 2 vuotta 3 kuukautta. Arto Merisalo vapautui vankilasta sunnuntaina 22.12.2013 päästen 6 kuukauden koevapauteen ja lopullisesti hän vapautui 22.06.2014 jolloin vankeusrangaistus oli sovitettu. Merisalo vietti fyysisesti 21 kuukautta Vantaan ja Jokelan tutkintavankiloissa sekä Vanajan vankilan Ojoisten avovankilayksikössä. Merisalon mukaan tutkintavankeus oli kaksi kertaa rankempaa kuin varsinainen vankeus.[11]

Suomen Toimitilapalvelut Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Merisalo perusti silloisen työnantajansa Nova Groupin kanssa Suomen Toimitilapalvelut Oy -nimisen yrityksen. Novan mentyä konkurssiin Merisalo lunasti Suomen Toimitilapalvelut Oy:n kokonaan omakseen. Jukka Laaksovirran jouduttua eroamaan Destia Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 2009 taloudellisten väärinkäytösepäilyjen takia (Laaksovirta sai syytteen kuudesta eri luottamusaseman väärinkäytöstä. Sekä käräjä- että hovioikeus kuitenkin vapauttivat Laaksovirran kaikista syytteistä) Merisalo rekrytoi Laaksovirran Suomen Toimitilapalvelut Oy:n neuvonantajaksi. Tämän yhtiön liiketoiminta päättyi keväällä 2012 kun Merisalo sai tuomion Nova -jutusta. Jukka Laaksovirta siirtyi samalla kansainvälisen kaupan ja öljykaupan konsultiksi.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arto Merisalo on ollut naimisissa kerran (1988-1995), hänen entinen puolisonsa on Aija Merisalo. Aija ja Arto Merisalolla on yksi tytär.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. He ansaitsivat eniten Iltalehti.fi. 2.11.2009. Viitattu 23.12.2013.
  2. Rinne, Pekka: Merisalo: ”Rehellistä vanhaa sahamiessukua” Talouselämä. 5.9.1986. Viitattu 30.7.2009.
  3. Eronen, Jussi: Kansanedustaja tuki kohuliikemies Merisalon huijaushanketta 2.6.2008. MTV.fi. Viitattu 23.12.2013.
  4. Novan toimitusjohtaja Arto Merisalo vangittiin Helsingin Sanomat. 20.8.2009. Viitattu 20.8.2009.