Särkänniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tampereella olevasta huvipuistosta. Särkänniemi on myös Tampereen kaupunginosa ja niemi.
Särkänniemi
”Särkkä”
Särkänniemen logo
Särkänniemen logo
Sijainti Suomen lippu Särkänniemi, Tampere, Suomi
Koordinaatit 61°30′19″N, 023°44′38″E
Osoite Laiturikatu 1, 33230 Tampere
Verkkosivu www.sarkanniemi.fi/fi
Omistaja Tampereen kaupunki
Toimitusjohtaja Miikka Seppälä
Ylläpitäjä Tampereen Särkänniemi Oy
Avattu 1975
Entiset nimet Neulan huvipuisto
Toimintakausi ympäri vuoden (huvilaitteet huhtikuun lopusta syyskuun alkuun), poikkeuksena syyslomaviikolla 15.10.2017 Särkänniemi viettää Karmivaa Karnevalia, jolloin laitteet ovat ensimmäistä kertaa päällä pimeällä Halloween sesonkina
Kävijämäärä n. 638 000/vuosi
  n. 554 000 (kesäkaudella)
Pinta-ala 50 000 
Vuoristoradat 7
Radat 1
Laitteet 33
Katso myös Särkänniemi Commonsissa
n  k  m

Särkänniemi on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1975. Se on Suomen toiseksi suurin huvipuisto Linnanmäen jälkeen ja maan merkittävimpiin kuuluva matkakohde.[1] Särkänniemi koostuu viidestä elämyskohteesta, jotka ovat huvipuisto, akvaario, planetaario, Näsinneulan näkötorni ja Koiramäen eläinpuisto.[2] Lisäksi alueella toimivat Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo ja vuonna 2016 avattu SuperPark Särkänniemi.[2] Aiemmin Särkänniemessä oli myös delfinaario.

Vuonna 2015 puistossa vieraili kesäkaudella 554 000 ja koko vuoden aikana 638 000 asiakasta.[2] Särkänniemeä matkakohteena on kehitetty määrätietoisesti, ja se onkin Tampereen merkittävin matkailukohde: Särkänniemeen suuntautuva matkailu tuo Tampereelle vuosittain 70 miljoonaa euroa sekä 220 majoitusvuorokautta.[3] Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä Särkänniemi on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi.[4]

Huvipuiston jinglenä on toiminut vuosia "Särkänniemeen? Särkänniemeen!", jota se on käyttänyt muun muassa TV-mainoksissaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemi vuonna 2015.

Ensimmäiset Särkänniemen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornista idean näkötorniravintolasta, ja pian Tampereelle perustettiin toimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1966 Tampereen Särkänniemi Oy:n.[5][6]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Samaan aikaan Tampereelle kaavailtiin huvipuistoa. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi[5]. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli esimerkiksi Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 Tampereen Särkänniemi Oy avasi huvipuiston omin voimin. Tampereen Särkänniemi Oy oli hankkinut Troika-laitteen jo vuonna 1974, mutta ensimmäisen vuoden se oli vuokralla Linnanmäellä Helsingissä. Särkänniemi myös osti laitteita Linnanmäen varastoista. Niitä olivat esimerkiksi Calypso, Autorata ja Round Up. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi teki tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa.

Vuonna 1985 Särkänniemeen avattiin delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia[5].

Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko huvipuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan yhdestä portista.

Särkänniemen delfinaarion toiminta päätettiin lopettaa syksyllä 2015 delfinaariota koskeneiden yt-neuvottelujen jälkeen.[7] Elokuussa 2016 delfiinit siirrettiin Attikan eläinpuistoon Kreikkaan.[8][9] Joulukuussa 2016 delfinaarion rakennukseen avattiin SuperPark-sisäaktiviteettipuisto.[10]

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiramäki ja Näsinneula Särkänniemen huvipuiston alueella.

Särkänniemen huvipuistossa oli 33 laitetta kesäkaudella 2016, ja vuonna 2017 laitteita on 32. Huvipuisto on avoinna kesällä 2016 huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin Tornado. Alue on osin jaettu erillisiin teemakokonaisuuksiin, kuten lapsille suunnattuihin Angry Birds Landiin ja Pelitoriin, sekä nuorisolle suunnattuun Highway-alueeseen. Alueelta löytyy myös runsaasti kausiravintoloita ja myyntipisteitä sekä kolikkopelejä.

Särkänniemen huvipuistoalueella on lava, jolla järjestetään vuosittain ulkoilmakonsertteja. Vuosien 2009–2011 aikana Särkänniemestä esitettiin suorana lähetyksenä joka sunnuntai Pitkä kuuma kesä -ohjelmaa.

Angry Birds Land korvasi vuonna 2012 aiemman lapsille suunnatun Ipanaario-alueen, ja sieltä löytyy huvilaitteiden lisäksi Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds -seikkailurata.

Kesäksi 2013 Särkänniemeen rakennettiin Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki-teemapuisto entisen Lasten eläintarhan tilalle.

Kesäksi 2015 huvipuistoalueen pelitori muutettiin koko perheen teema-alueeksi. Pelitorille siirtyi neljä pienten lasten suosikkilaitetta (Possujuna, Kahvikupit, Merirosvolaiva ja Leppäkerttu) sekä perinteinen Karamelli-karuselli. Lisäksi pelitorille avautuivat uusi Torikahvila, grilli sekä herkkukioskeja. Alueelta löytyvät myös kasvomaalaus- ja siluettileikkauspisteet.

Huvipuistoalue täytti 40 vuotta kesällä 2015, minkä kunniaksi koko kesä oli täynnä juhlaohjelmaa kuten throwback-viikonloppu, synttärikesän avajaisjuhlat sekä kotimaisten artistien keikkoja (muun muassa Krista Siegfrids ja Robin).

Vuoristoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyrsky vauhdissa radan käännepisteessä.

Särkänniemessä on nykyään jälleen seitsemän vuoristorataa kesällä 2017. Vuonna 2011 vuoristoratoja oli puistossa sama määrä.

  • Hype (2017) – Teräksinen Sky Rocket kiihdyttää vaunun ja matkustajat parhaimmillaan 100 kilometrin tuntivauhtiin. Rata nousee korkeimmillaan reiluun 46 metriin, ja radan pituus on 259 metriä. Radan arvioitu kesto on 55 sekuntia. Rata on Sky Rocket II -mallia, ja sen valmistaja on Premier Rides[11].
  • MotoGee (2010) – moottoripyöräilyteemoitettu MotoGee kiihdyttää vaunut 65 kilometrin tuntivauhtiin alle kahdessa sekunnissa. Radan korkein kohta on 13 metrissä, ja sen pituus on 364 metriä. Radan on valmistanut italialainen Antonio Zamperla S.p.A.
  • Tyrsky (2009) – radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katseet vaunusta ulospäin. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h, ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk’O Coaster.[12]
  • Trombi (2005) – vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan huippukorkeuteen spiraalinostotekniikalla. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana matkustaja voi kokea hetkellisen painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on Zamperla.
  • Half Pipe (2003) – vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 G:n kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä, ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
  • Tornado (2001) – vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan, joten vastaavaa rataa ei löydy mistään muualta. Erikoista laitteessa on se, että vaunut kulkevat kiskojen alla. Radan varrella on muassa 360 asteen silmukka, cobra-kaksoissilmukka, tunneli sekä monta pituusakselin suuntaista kiertoa. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimmäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimmillaan 25 metrin korkeudessa, ja junan huippunopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli sveitsiläinen Intamin AG, ja se maksoi yli 8 miljoonaa euroa.
  • Vauhtimato (1986) – laite on suunnattu pienemmille lapsille. Rata kulkee korkeimmillaan 3,3 metrissä, ja junan huippunopeus on 26 km/h. Vaunu kiertää 60,2 metrin pituisen radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana.
Vesilaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tukkijoki (1982) – laite on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata ja vesilaite. Sen on valmistanut ja rakentanut Tampereen kaupunki.
  • Koskiseikkailu (1999) – koskiseikkailu sijaitsee Koiramäen vieressä. Koneiston on valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille. Samanlainen laite on myös Linnanmäellä.
Muut laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmaveivi.
  • Hurricane (Super Nova -malli) (1991): Lauttakeinu, joka keinuttaa matkustajiaan sivusuunnassa samalla, kun eri tahtiin pyörivät varret liikuttavat matkustajia ylös ja alas.
  • Troika (1975): Varsikaruselli, joka ehti olla käytössä yhden kauden Linnanmäellä ennen siirtoa Tampereelle. Troika on Särkänniemen vanhin laite.
  • Ilmaveivi (1989): Perinteinen keinukaruselli. Laite kantoi Wave Swinger -nimeä kauteen 2011 asti, kunnes laite nimettiin Ilmaveiviksi.
  • Viikinkilaiva (1988): Lauttakeinu.
  • Audi Racing (1986): Törmäilyautorataa muistuttava laite. Vuoteen 2010 saakka laitteen nimi oli entisen sponsoriyrityksen mukaan Volvo Racing.
  • Take Off (2006): Take Off on saksalaisen Hussin valmistama laite. Laitteessa on neljä gondolia, joihin jokaiseen mahtuu kymmenen matkustajaa kerrallaan. Laite nousee enintään 14 metrin korkeuteen.
  • Kantti x kantti (1981): Historiallisten autojen rata, perhelaite.
  • Taikapyörä (2008): Pyörivässä laitteessa matkustajat voivat vaikuttaa korkeuteensa polkemalla vaunun polkimia.
  • Majakka (2012): Myös Linnanmäellä on vastaava laite.
  • High Voltage (2014): High Voltage aloittaa pyörimisen maassa ja tempaisee sen jälkeen 24 matkustajaa ylös yli 15 metrin korkeuteen. Laitteen istuimet pyörivät ajon aikana vapaasti.
  • X (2016): Todellisille hurjapäille suunnattu laite, joka muistuttaa puistosta kesän 2004 jälkeen poistunutta Frisbeetä. X pyörittää asiakkaitaan ajon aikana edestakaisin ilmassa ja lopulta pyörii akselinsa ympäri 360 astetta aina yli 30 metrin korkeudessa parhaimmillaan 80 kilometrin tuntinopeudella. G-voimia on ajon aikana parhaimmillaan 4,8G. X on todellinen extreme-laite, joka tunnetaan myös paremmin nimellä Discovery Revolution. Laitteen on valmistanut italialainen Antonio Zamperla S.P.A.
  • Red Baron
  • Angry Birds Ride (2012): Laiteessa istutaan Angry Birds -peleistä tutuissa punaisissa linnuissa.
  • Karamelli-karuselli
  • Huvimaja-karuselli
  • Pikku Hinaaja
  • Crazy Bus
  • Tattiralli
  • Leppäkerttu
  • Kahvikupit
  • Possujuna
  • Rekkaralli
  • Regatta
Poistuneet laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hoijakka – Poistui käytöstä hajotessaan kesän 2005 jälkeen.
  • Sky Flyer – Poistettiin käytöstä kesän 2004 jälkeen, tunnettiin myös nimellä Coca-Cola.
  • Disco Round – Laite korvattiin Music-bob-laitteella.
  • Music-bob – Musik Expressin suurikokoisempi versio, jonka rata oli pidempi ja nopeus suurempi.
  • Hurveli – Vuokralla, poistui teknisen vian vuoksi kesällä 2001.
  • Superbowl – Korvattiin Frisbeellä vuonna 1999.
  • UFO – Särkänniemen jälkeen oli käytössä jonkin aikaa Tero Myllyniemen Huvimylly-tivolissa Teletappi-nimisenä.
  • Frisbee – Frisbee starttasi kauden 2000 komeasti. Se teki samanlaista 180 asteen liikettä, kuin viikinkilaiva. Varren päässä oleva frisbee teki jopa 360 asteen pyörähdyksiä todella nopeasti. Vuokrasopimus päättyi kesän 2004 jälkeen.
  • Korkkiruuvi – MotoGee korvasi huonokuntoisen laitteen, johon oli hankala saada varaosia. Purettiin ja myytiin syksyllä 2009.
  • Cinema 180 – Muutettiin Pelikan-pelihalliksi kesän 2004 jälkeen, kunnes purettiin kokonaan kesäksi 2010.
  • Apinakaruselli – Myytiin Visulahteen.
  • Peilisali – Purettiin Tornadon ja muiden muutoksen tieltä vuonna 2000.
  • Tagada – Kasariajan laite.
  • Zik Zak 1987 – 1991 Ilmaveivin korotettu versio jäykillä kannatinvarsilla.
  • Orlochlessin torni – Vanhan kummitusjunan avattu 1978 uudistettu muoto, korvasi edeltäneen kummitusjunan vuonna 2000. Laitteen taustamusiikin oli säveltänyt Chisu. Purettiin syksyllä 2011 Angry Birds Landin tieltä.
  • Jet Star – Laite kiihdytti heti lähdössä 60 kilometrin tuntinopeuteen. Aiemmin laitteessa ei ollut turvavöitä, sillä keskipakoisvoima piti matkustajat penkissä kiinni. Turvakaaret lisättiin vuonna 2008 turvallisuussyistä. Jet Starin toiminnassa oli ongelmia kesällä 2012, kunnes se hajosi heinäkuun lopulla 2012 ja oli pois käytöstä koko loppukauden. Lopulta huonokuntoinen laite purettiin huhtikuussa 2013 ja romutettiin.
  • Pikku Leppis – Poistui kesäkauden 2013 jälkeen.
  • Metkula – Hupitalorakennus, jossa oli muun muassa vino huone ja vääristäviä peilejä. Purettiin kauden 2014 loputtua.
  • Aikamatto – Vuonna 1983 käyttöön otettu laite, joka purettiin kesän 2014 jälkeen huonokuntoisena.
  • SpeedBoat – Vuonna 2013 käyttöön otettu Näsijärvellä kulkeva erikoisvalmisteinen pikavene. Laitteen käyttöoikeus ei sisältynyt rannekkeeseen, vaan sitä varten tuli ostaa oma, 15 euron hintainen pääsylippu.
  • 5D-Kauhuteatteri – Oli vuokralla vain kauden 2015 ajan.
  • Taikajoki (1979–2016) – Vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista "love tunnel" -veneretkeä. Laite ei ole käytössä kaudella 2017, mutta on palaamassa myöhemmin takaisin uudistuneena ja paikkaansa vaihtaneena Särkänniemeen.
  • Merirosvolaiva – Siirrettiin kauden 2017 lähtien Koiramäkeen.

Linnanmäeltä Särkänniemen kautta Tykkimäelle tai muualle menneet laitteet:

  • Swingoplane – Asennettiin Särkänniemeen vuonna 1978. Laite oli lisäksi käytössä myös Kalajoen huvipuistossa, nykyisin romutettu.
  • Round Up – Siirrettiin Tykkimäelle, josta Nokkakiven huvipuisto osti sen vuonna 2003 ja otti käyttöön 2007[13]
  • Calypso – Vuokralla Linnanmäeltä, myytiin vuonna 1982 Lasten Päivän Säätiölle Linnanmäelle, siirtyi Tykkimäelle vuonna 1986.

Angry Birds Land[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angry Birds Land

Angry Birds -aiheinen teema-alue avattiin 8. kesäkuuta 2012. Alueen ovat suunnitelleet yhteistyössä Särkänniemi, Rovio, leikkivälinevalmistaja Lappset ja suunnittelutoimisto BDR Design.[14]

Näsinneula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin vuosina 1970–1971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein ja Pohjoismaiden toiseksi korkein rakennus.

Koiramäen eläinpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiramäen eläinpuisto on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva erillinen teema-alue Särkänniemen sisällä. Se avattiin kesäksi 2013 entisen Lasten eläintarhan tilalle. Koiramäessä on maatilan eläimiä ja paljon leikkipaikkoja. Koiramäen asukkaita esittävät näyttelijät viihdyttävät lapsia ja esittävät alueella näytelmiä pitkin päivää. Kesäkaudella 2017 Koiramäessä on myös lapsille suunnattu Merirosvolaiva-huvilaite.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien, sivu 36; Tampereen kaupunki 2013
  2. a b c Särkänniemi yrityksenä Särkänniemi.fi. Viitattu 20.11.2016.
  3. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.: Matkailutulo ja -työllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna 2012 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.. Viitattu 5.5.2017.
  4. Särkänniemi ja Power Park jälleen kärkisijoilla Taloustutkimus. 11.12.2012. Viitattu 20.11.2016.
  5. a b c Jenni Satola: Särkän moskeija veti uteliasta kansaa. Tamperelainen, 15.4.2009, s. 6.
  6. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 74. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  7. Tampereen Särkänniemi Oy lopettaa delfinaariotoiminnan, Särkänniemi 27.10.2015. Viitattu 3.12.2015.
  8. Kreikkalainen eläinpuisto Attica vastaa kritiikkiin delfiinien huonoista oloista: Naurettavia syytöksiä, kaikki on kunnossa hs.fi. Viitattu 28.8.2016.
  9. Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkännimen delfiineistä Aamulehti. Viitattu 28.8.2016.
  10. SuperPark aloittaa Tampereella juuri ennen joulua – delfiinien altaita on hyödynnetty remontissa, Aamulehti 07.12.2016. Viitattu 5.5.2017.[1]
  11. [2]
  12. Disk-O Coaster
  13. Nokkakiven puisto Huvipuisto.net. Viitattu 1.11.2016.
  14. Särkänniemen Angry Birds Landin tunnus julkistettiin 30.4.2012. Viitattu 15.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]