Särkänniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tampereella olevasta niemestä ja siellä olevasta huvipuistosta. Särkänniemi on myös kaupunginosa Tampereella.
Särkänniemi
"Särkkä"
Särkänniemi.png
Sijainti Suomen lippu Tampere, Suomi
Koordinaatit 61°30′19″N, 023°44′38″E
Osoite Laiturikatu 1, 33230 Tampere
Verkkosivu www.sarkanniemi.fi
Omistaja Tampereen kaupunki
Toimitusjohtaja Miikka Seppälä
Ylläpitäjä Tampereen Särkänniemi Oy
Avattu 1975
Entiset nimet Neulan huvipuisto
Toimintakausi ympäri vuoden (huvilaitteet huhtikuun lopusta syyskuun alkuun)
Pinta-ala 50 000 m2
Vuoristoradat 6
Vesiliukumäet 3
Laitteet 33
Katso myös Särkänniemi Commonsissa
n  k  m

Särkänniemi on niemi Tampereella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se erottaa Mustanlahden Näsijärven selästä. Niemellä sijaitsee samanniminen huvipuisto.

Niemen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Näsinneulasta huvipuistoalueelle

Särkänniemi syntyi Onkiniemestä ja viereisestä Särkänsaaresta, jotka yhdistettiin täytemaan avulla niemeksi 1880-luvulla[1]. Niemen rajaama Mustanlahden satama oli 1960-luvulle saakka vilkas sisävesisatama, jonka läpi virtasi paljon tukkeja, halkoja ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä Tampereen tarpeisiin. Niemestä louhittiin myös kiveä.

Särkänniemen alueella toimi 1800-luvulla muun muassa kolme olutpanimoa sekä jäävarasto. Niemen kärjessä toimi pitkään 1900-luvulla saha, jonka mittava halkovarasto täytti koko niemen kaupungin puoleisen rannan. Niemi oli ennen elämyspuistoa suosittu kaupunkilaisten ilmainen vapaa-ajan viettopaikka. Kesällä sen kalliot ja mainiot pienet hiekkapoukamat tarjosivat hyvät uintimahdollisuudet, ja talvella ne olivat suosittuja mäenlaskuun.

Elämyspuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemi on Suomen toiseksi suurin sekä toiseksi suosituin huvipuisto. Se avattiin vuonna 1969.[1] Nykyään puistoa kutsutaan elämyspuistoksi kattavien kohteiden ja suuren huvilaitealueen mukaan. Vuonna 2012 puistossa vieraili koko vuonna noin 665 000 asiakasta.[2] Särkänniemestä esitettiin suorana joka sunnuntai Pitkä kuuma kesä -ohjelmaa vuosina 2009–2011. Lava sai myös vieraaksi esimerkiksi Norjan euroviisuvoittajan Alexander Rybakin 12. heinäkuuta 2009. Elämyspuistolla on jo vuosia ollut käytössä slogan "Särkänniemeen, Särkänniemeen" muun muassa TV-mainoksissaan.

Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa Särkänniemi on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi, kuten myös vuonna 2012.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset huvialueen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornin myötä idean näkötorniravintolasta, joten pian Tampereelle perustettiin näkötornitoimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1966 Särkänniemi Oy:n.[4][5]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli ainakin Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 kaupungin omistama Särkänniemi osti omia laitteitaan Linnanmäen varastoista: esimerkiksi Troikan (tuli Linnanmäelle 1974), Calypson, Autoradan ja Round-upin. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi piti tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa. Vuonna 1985 Särkänniemeen avattiin delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia[4]. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi[4].

Särkänniemen huvialuetta on kehitetty myöhemminkin melko määrätietoisesti, sillä se on Tampereen merkittävin matkailukohde. Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko elämyspuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan samasta portista.

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvilaitealue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemen huvilaitealueella on 32 laitetta kesäkaudella 2015. Se on avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin laite on Tornado.

Särkänniemen huvilaitealueella oli ennen lapsille oma suunnattu alue, Ipanaario. Vuoteen 2004 asti Ipanaario sijaitsi nykyisen Trombin paikalla. Kaudeksi 2005 Ipanaario uudistettiin ja siirrettiin niemen toiselle puolelle Orlochlessin Tornin alueelle, kun sen tilalle niemen eteläosaan rakennettiin Trombi. Vuonna 2012 Ipanaario-nimestä luovuttiin, alueen ilmettä uudistettiin ja se brändättiin Angry Birds Landiksi. Uuden teema-alueen tieltä poistettiin huvipuiston ainoan kummitusjunan tehtävää hoitanut Orlochlessin torni. Kummitusjunan rakennus väistyi alkuperäiseltä paikaltaan 33 vuoden jälkeen. Angry Birds Land sai julkaisunsa myötä suuren määrän julkisuutta ympäri maailmaa aina Kiinaan saakka.[6] Se on toiminnallisuuteen perustuva koko perheelle, mutta erityisesti pienille lapsille suunnattu teema-alue, jonka sydämenä on Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds Seikkailurata. Uusina laitteina alueelle tulivat Angry Birds Ride (Angry Birds -teemoitettu Jump Around) ja vapaapudotuslaite Majakka.

Koiramäki ja Näsinneula Särkänniemen elämyspuiston alueella

Kesäksi 2013 Särkänniemeen rakennettiin Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki-teemapuisto entisen Lasten eläintarhan tilalle.

Aikaisemmin alueella oli myös suppea kolikkopelihalli. Se siirrettiin Korkkiruuvin purkamisen tieltä ensin Metkulaan kesäksi 2010 ja lopulta purettiin Metkulan yhteydessä kokonaan kesäksi 2015. Samanlaisia pieniä kolikkopelihalleja toimii myös Wasalandiassa ja Linnanmäellä.

Vuoristoradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrsky vauhdissa radan käännepisteessä

Särkänniemessä on kuusi vuoristorataa:

  • MotoGee (2010) – moottoripyöräilyteemoitettu MotoGee kiihdyttää heti laukaisussa vaunut 65 kilometrin tuntivauhtiin alle kahdessa sekunnissa. Radan korkein kohta on 13 metrissä, ja sen pituus on 364 metriä. Radan on valmistanut italialainen Antonio Zamperla S.p.A.
  • Tyrsky (2009) – radan korkeus on 16 metriä ja pituus 80 metriä. Vaunun kyytiin mahtuu kerrallaan 40 ihmistä. Laitteen pyöreä vaunu kulkee edestakaisin aaltoilevalla radalla samalla pyörien. Vaunussa olevat ihmiset istuvat vaunun ulkokehällä katseet vaunusta ulospäin. Tyrsky on sijoitettu niemen kärkeen Näsijärven rannan tuntumaan. Radan valmistaja on Italialainen Antonio Zamperla. Radan maksiminopeus on 70 km/h, ja se on tyypiltään muualla tunnettu nimellä Disk'O Coaster.[7]
Trombi
  • Trombi (2005) – vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan huippukorkeuteen spiraalinostotekniikalla. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana matkustaja voi kokea hetkellisen painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italialainen Zamperla-yhtiö.
  • Half Pipe (2003) – vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 G:n kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Tornado kuvattuna yläpuolelta
  • Tornado (2001) – vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan, joten vastaavaa rataa ei löydy mistään muualta. Erikoista laitteessa on se, että vaunut kulkevat kiskojen alla. Radan varrella on muassa 360 asteen silmukka, cobra-kaksoissilmukka, tunneli sekä monta pituusakselin suuntaista kiertoa. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimmäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimmillaan 25 metrin korkeudessa, ja junan huippunopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli sveitsiläinen Intamin AG, ja se maksoi yli 8 miljoonaa euroa.
  • Vauhtimato (1986) – laite on suunnattu pienemmille lapsille. Rata kulkee korkeimmillaan 3,3 metrissä, ja junan huippunopeus on 26 km/h. Vaunu kiertää 60,2 metrin pituisen radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana.

Vesilaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tukkijoki (1982) – laite on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata ja vesilaite. Sen on valmistanut ja rakentanut Tampereen kaupunki.
  • Taikajoki (1979) – laite on vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista "love tunnel" -veneretkeä.
  • Koskiseikkailu (1999) – koskiseikkailu sijaitsee Koiramäen vieressä. Koneiston on valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille. Samanlainen laite on myös Linnanmäellä.
  • SpeedBoat (2013) – SpeedBoat on Näsijärvellä kulkeva erikoisvalmisteinen pikavene. Laitteen käyttöoikeus ei sisälly rannekkeeseen, vaan sitä varten tulee ostaa 15 euron hintainen oma pääsylippu.

Muut laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurricane (Super Nova -malli) (1991): Lauttakeinu, joka keinuttaa matkustajiaan sivusuunnassa samalla, kun eri tahtiin pyörivät varret liikuttavat matkustajia ylös ja alas.
  • Troika (1975): Varsikaruselli, joka ehti olla käytössä yhden kauden Linnanmäelllä ennen siirtoa Tampereelle. Troika on Särkänniemen vanhin laite.
  • Ilmaveivi (1989): Perinteinen keinukaruselli. Laite kantoi Wave Swinger nimeä kauteen 2011 asti, kunnes laite nimettiin Ilmaveiviksi.
  • Viikinkilaiva (1988): Lauttakeinu.
  • Audi Racing (1986): Törmäilyautorataa muistuttava laite. Vuoteen 2010 saakka laitteen nimi oli entisen sponsoriyrityksen mukaan Volvo Racing.
  • Take Off (2006): Take Off on saksalaisen Hussin valmistama laite. Laitteessa on neljä gondolia, joihin jokaiseen mahtuu kymmenen matkustajaa kerrallaan. Laite nousee enintään 14 metrin korkeuteen.
  • Kantti x kantti (1981): Historiallisten autojen rata, perhelaite.
  • Taikapyörä (2008): Pyörivässä laitteessa matkustajat voivat vaikuttaa korkeuteensa polkemalla vaunun polkimia.
  • Majakka (2012): Myös Linnanmäellä on vastaava laite.
  • High Voltage (2014): High Voltage aloittaa pyörimisen maassa ja tempaisee sen jälkeen 24 matkustajaa ylös yli 15 metrin korkeuteen. Laitteen istuimet pyörivät ajon aikana vapaasti.
  • Red Baron
  • Angry Birds Ride (2012): Laiteessa istutaan Angry Birds -peleistä tutuissa punaisissa linnuissa.
  • Karamelli-karuselli
  • Huvimaja-karuselli
  • Pikku Hinaaja
  • Crazy Bus
  • Tattiralli
  • Leppäkerttu
  • Kahvikupit
  • Possujuna
  • Rekkaralli
  • Regatta

Poistuneet laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hoijakka – Poistui käytöstä hajotessaan kesän 2005 jälkeen.
  • Sky Flyer – Poistettiin käytöstä kesän 2004 jälkeen, tunnettiin myös nimellä CocaCola.
  • Disco Round – Laite korvattiin Music-bob-laitteella.
  • Music-bob – Musik Expressin suurikokoisempi versio, jonka rata on pidempi ja nopeus suurempi.
  • Hurveli – Vuokralla, poistui teknisen vian vuoksi kesällä 2001.
  • Superbowl – Korvattiin Frisbeellä vuonna 1999.
  • UFO – Särkänniemen jälkeen oli käytössä jonkin aikaa Tero Myllyniemen Huvimylly-tivolissa Teletappi-nimisenä.
  • Frisbee – Vuokrasopimus päättyi kesän 2004 jälkeen.
  • Korkkiruuvi – MotoGee korvasi huonokuntoisen laitteen, johon varaosien saaminen oli hankalaa. Purettiin ja myytiin syksyllä 2009.
  • Cinema 180 – Muutettiin Pelikan pelihalliksi kesän 2004 jälkeen, kunnes purettiin kokonaan kesäksi 2010.
  • Apinakaruselli – Myytiin Visulahteen.
  • Peilisali – Purettiin Tornadon ja muiden muutoksen tieltä vuonna 2000.
  • Tagada – Kasariajan laite.
  • Zik Zak – Ilmaveivin korotettu versio jäykillä kannatinvarsilla.
  • Orlochlessin torni – Vanhan kummitusjunan uudistettu muoto, korvasi edeltäneen kummitusjunan vuonna 2000. Laitteen taustamusiikin oli säveltänyt Chisu. Purettiin syksyllä 2011 Angry Birds Landin tieltä.
  • Jet Star – Laite kiihdytti heti lähdössä 60 kilometrin tuntinopeuteen. Aiemmin laitteessa ei ollut turvavöitä, sillä keskipakoisvoima piti matkustajat penkissä kiinni. Turvakaaret lisättiin vuonna 2008 turvallisuussyistä. Jet Starin toiminnassa oli ongelmia kesällä 2012, kunnes se hajosi heinäkuun lopulla 2012 ja oli pois käytöstä koko loppukauden. Lopulta huonokuntoinen laite purettiin huhtikuussa 2013 ja romutettiin.
  • Pikku Leppis – Poistui kesäkauden 2013 jälkeen.
  • Metkula – Hupitalorakennus, jossa oli muun muassa vino huone ja vääristäviä peilejä. Purettiin kauden 2014 loputtua.
  • Aikamatto – Vuonna 1983 käyttöön otettu laite, joka purettiin kesän 2014 jälkeen huonokuntoisena.

Lisäksi Linnanmäeltä Särkänniemen kautta Tykkimäkeen tai muualle menneet laitteet:

  • Swingoplane – Asennettiin Särkänniemeen vuonna 1978. Laite oli lisäksi käytössä myös Kalajoen huvipuistossa (nykyinen JukuPark) nykyisin romutettu.
  • Round Up – Nykyäänmilloin? Nokkakiven huvipuistossa.
  • Calypso – Vuokralla Linnanmäeltä, myytiin vuonna 1982 Lasten päivän säätiölle Linnanmäelle, siirtyi Tykkimäelle vuonna 1986.

Angry Birds Land[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angry Birds Land

Angry Birds Land -teema-alue avattiin 8. kesäkuuta 2012. Alueen ovat suunnitelleet yhteistyössä Särkänniemi, Rovio, leikkivälinevalmistaja Lappset ja suunnittelutoimisto BDR Design.[8]

Näsinneula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Näsinneula
Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin 19701971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein rakennus.

Elämyspuistoon kuuluu myös akvaario, planetaario, delfinaario ja Koiramäki sekä Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]