Särkänniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tampereella olevasta huvipuistosta. Särkänniemi on myös Tampereen kaupunginosa ja niemi.
Särkänniemi
”Särkkä”, "Särkkis"
Särkänniemen logo
Särkänniemen logo
Sijainti Suomen lippu Särkänniemi, Tampere, Suomi
Koordinaatit 61°30′19″N, 023°44′38″E
Osoite Laiturikatu 1, 33230 Tampere
Verkkosivu www.sarkanniemi.fi/fi
Omistaja Tampereen kaupunki
Toimitusjohtaja Miikka Seppälä
Ylläpitäjä Tampereen Särkänniemi Oy
Avattu 1975
Entiset nimet Neulan huvipuisto
Toimintakausi ympäri vuoden (huvilaitteet huhtikuun lopusta syyskuun alkuun), poikkeuksena syyslomaviikolla 15.10.2017 Särkänniemi viettää Karmivaa Karnevalia, jolloin laitteet ovat ensimmäistä kertaa päällä pimeällä Halloween sesonkina
Kävijämäärä n. 638 000/vuosi
  n. 554 000 (kesäkaudella)
Pinta-ala 50 000 
Vuoristoradat 7
Radat 1
Laitteet 33
Katso myös Särkänniemi Commonsissa
n  k  m

Särkänniemi on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1975. Se on Suomen toiseksi suurin huvipuisto Linnanmäen jälkeen ja maan merkittävimpiin kuuluva matkakohde.[1] Särkänniemi koostuu viidestä elämyskohteesta, jotka ovat huvipuisto, akvaario, planetaario, Näsinneulan näkötorni ja Koiramäen eläinpuisto.[2] Lisäksi alueella toimivat Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo ja vuonna 2016 avattu SuperPark Särkänniemi.[2] Aiemmin Särkänniemessä oli myös delfinaario.

Vuonna 2015 puistossa vieraili kesäkaudella 554 000 ja koko vuoden aikana 638 000 asiakasta.[2] Särkänniemeä matkakohteena on kehitetty määrätietoisesti, ja se onkin Tampereen merkittävin matkailukohde: Särkänniemeen suuntautuva matkailu tuo Tampereelle vuosittain 70 miljoonaa euroa sekä 220 majoitusvuorokautta.[3] Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä Särkänniemi on valittu monena vuonna Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi.[4]

Huvipuiston jinglenä on toiminut vuosia "Särkänniemeen? Särkänniemeen!", jota se on käyttänyt muun muassa TV-mainoksissaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemi vuonna 2015.

Ensimmäiset Särkänniemen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Idea planetaariosta syntyi joukolle tamperelaisia päättäjiä heidän Amerikan-matkansa aikana 1960-luvulla. Ajatus esiteltiin silloiselle kaupunginjohtajalle Erkki Lindforsille, joka tähtitieteen harrastajana hyväksyi idean. Lindforsin vierailtua Kuopiossa hän sai Puijon tornista idean näkötorniravintolasta, ja pian Tampereelle perustettiin toimikunta suunnittelemaan omaa näkötornia. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1966 Tampereen Särkänniemi Oy:n.[5][6]

Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Samaan aikaan Tampereelle kaavailtiin huvipuistoa. Huvipuistoa suunniteltiin pitkään Ratinan kaupunginosaan Särkänniemen syrjäisenä pidetyn sijainnin vuoksi, mutta Ratinanniemen alue todettiin liian pieneksi[5]. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli esimerkiksi Pirun Kelkka -niminen Wild Mouse -puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä vuonna 1975 Tampereen Särkänniemi Oy avasi huvipuiston omin voimin. Tampereen Särkänniemi Oy oli hankkinut Troika-laitteen jo vuonna 1974, mutta ensimmäisen vuoden se oli vuokralla Linnanmäellä Helsingissä. Särkänniemi myös osti laitteita Linnanmäen varastoista. Niitä olivat esimerkiksi Calypso, Autorata ja Round Up. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi teki tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa.

Vuonna 1985 Särkänniemeen avattiin delfinaario, joka oli mukana suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Tuolloin alueelle suunniteltiin enemmän tai vähemmän vakavasti myös muun muassa tropiikkitaloa ja vahakabinettia[5].

Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko huvipuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan yhdestä portista.

Vuosien 2009–2011 aikana Särkänniemestä esitettiin suorana lähetyksenä joka sunnuntai Pitkä kuuma kesä -ohjelmaa.

Aiempi lapsille suunnattu Ipanaario-alue uudistettiin vuonna 2012 Angry Birds Land -alueeksi, ja siellä on huvilaitteiden lisäksi Lappset Group Oy:n rakentama Angry Birds -seikkailurata. Kesäksi 2013 Särkänniemeen rakennettiin Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki-teemapuisto entisen Lasten eläintarhan tilalle. Kesäksi 2015 huvipuistoalueen pelitori muutettiin koko perheen teema-alueeksi. Pelitorille siirtyi neljä pienten lasten suosikkilaitetta sekä perinteinen Karamelli-karuselli. Lisäksi pelitorille avautuivat uusi Torikahvila, grilli sekä herkkukioskeja. Alueelta löytyvät myös kasvomaalaus- ja siluettileikkauspisteet.

Särkänniemen delfinaarion toiminta päätettiin lopettaa syksyllä 2015 delfinaariota koskeneiden yt-neuvottelujen jälkeen.[7] Elokuussa 2016 delfiinit siirrettiin Attikan eläinpuistoon Kreikkaan.[8][9] Joulukuussa 2016 delfinaarion rakennukseen avattiin SuperPark-sisäaktiviteettipuisto.[10]

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylärivi: Koiramäen eläinpuisto ja Trombi. Keskirivi: Half Pipe ja Angry Birds Land. Alarivi: Lehmä Koiramäessä ja Tornado.

Huvipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Särkänniemen huvipuistossa oli 33 laitetta kesäkaudella 2016, ja vuonna 2017 laitteita on 32. Huvipuisto oli avoinna kesällä 2016 huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin Tornado. Alue on osin jaettu erillisiin teemakokonaisuuksiin, kuten lapsille suunnattuihin Angry Birds Landiin ja Pelitoriin sekä nuorisolle suunnattuun Highway-alueeseen. Alueelta löytyy myös runsaasti kausiravintoloita ja myyntipisteitä sekä kolikkopelejä. Lisäksi huvipuistoalueella on lava, jolla järjestetään vuosittain ulkoilmakonsertteja.

Kesällä 2017 Särkänniemessä on seitsemän erilaista vuoristorataa: Hype, MotoGee, Tyrsky, Trombi, Half Pipe, Tornado ja pienemmille lapsille suunnattu Vauhtimato. Vesilaitteita puistossa on kaksi: Koskiseikkailu sekä Suomen ensimmäinen vesilaite Tukkijoki. Muita laitteita Särkänniemessä on 23, muun muassa todellisille hurjapäille suunnattu kieputin X sekä useita pienemmille lapsille suunnattuja laitteita, kuten Possujuna, Karamelli-karuselli ja Leppäkerttu.

Angry Birds Land[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angry Birds -aiheinen teema-alue avattiin 8. kesäkuuta 2012. Alueen ovat suunnitelleet yhteistyössä Särkänniemi, Rovio, leikkivälinevalmistaja Lappset ja suunnittelutoimisto BDR Design.[11]

Näsinneula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Näsinneula

Näsinneula on puistossa sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Se rakennettiin vuosina 1970–1971 arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelemana. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein ja Pohjoismaiden toiseksi korkein rakennus.

Koiramäen eläinpuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiramäen eläinpuisto on Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva erillinen teema-alue Särkänniemen sisällä. Se avattiin kesäksi 2013 entisen Lasten eläintarhan tilalle. Koiramäessä on maatilan eläimiä ja paljon leikkipaikkoja. Koiramäen asukkaita esittävät näyttelijät viihdyttävät lapsia ja esittävät alueella näytelmiä pitkin päivää. Kesäkaudella 2017 Koiramäessä on myös lapsille suunnattu Merirosvolaiva-huvilaite.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien, sivu 36; Tampereen kaupunki 2013
  2. a b c Särkänniemi yrityksenä Särkänniemi.fi. Viitattu 20.11.2016.
  3. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.: Matkailutulo ja -työllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna 2012 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.. Viitattu 5.5.2017.
  4. Särkänniemi ja Power Park jälleen kärkisijoilla Taloustutkimus. 11.12.2012. Viitattu 20.11.2016.
  5. a b c Jenni Satola: Särkän moskeija veti uteliasta kansaa. Tamperelainen, 15.4.2009, s. 6.
  6. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 74. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  7. Tampereen Särkänniemi Oy lopettaa delfinaariotoiminnan, Särkänniemi 27.10.2015. Viitattu 3.12.2015.
  8. Kreikkalainen eläinpuisto Attica vastaa kritiikkiin delfiinien huonoista oloista: Naurettavia syytöksiä, kaikki on kunnossa hs.fi. Viitattu 28.8.2016.
  9. Tampereen pormestari Ikonen vaatii kaupunginhallitukselle selvitystä Särkännimen delfiineistä Aamulehti. Viitattu 28.8.2016.
  10. SuperPark aloittaa Tampereella juuri ennen joulua – delfiinien altaita on hyödynnetty remontissa, Aamulehti 07.12.2016. Viitattu 5.5.2017.[1]
  11. Särkänniemen Angry Birds Landin tunnus julkistettiin 30.4.2012. Viitattu 15.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]