Vesistön säännöstely
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta. Säännöstely voidaan toteuttaa rakentamalla jokeen tai järven luusuaan pato- tai voimalaitosrakenteita. Esimerkiksi Suomessa on käynnissä noin 240 säännöstelyhanketta, jotka koskettavat noin 300 järveä. Nämä järvet muodostavat noin kolmanneksen Suomen järvien yhteispinta-alasta.[1][2][3]
Vesistön säännöstely on Suomen vesilain mukaan luvanvaraista. Säännöstelyluvassa määritellään yleensä vedenpinnan korkeudelle ylä- ja alarajat sekä myös rajoitteita veden virtaamalle.[1]
Säännöstelyn tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säännöstelyä voidaan Suomessa toteuttaa, jos sillä edistetään merkittävästi esimerkiksi[1]:
- vesivoimalaitoksen sähköntuotantoa
- tukinuiton tai laivojen vesiliikenteen sujuvuutta
- yhteiskunnan vedenhankintaa
- virkistyskäyttöä
- kalantuotantoa
- maankuivatusta
- vesiensuojelua.
Esimerkiksi Tallinnan vesihuoltojärjestelmä sisältää useita säännöstelyhankkeita ja kanavien rakentamisia, jotta nopeasti kasvavan Tallinnan vesihuoltoon saadaan riittävästi raakavettä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtaosa suomalaisten vesistöjen säännöstelyistä on aloitettu 1950–1970-luvuilla. Uusia säännöstelyhankkeita ei Suomessa käynnistetä enää usein.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ympäristö.fi: Säännöstely, viitattu 3.7.2017
- ↑ Ympäristö.fi: Säännöstellyt järvet ja joet, viitattu 3.7.2017
- ↑ Ympäristö.fi: Vesistöjen säännöstelyyn liittyviä julkaisuja, viitattu 3.7.2017