Vesistön säännöstely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta. Säännöstely voidaan toteuttaa rakentamalla jokeen tai järven luusuaan pato- tai voimalaitosrakenteita. Esimerkiksi Suomessa on käynnissä noin 240 säännöstelyhanketta, jotka koskettavat noin 300 järveä. Järvet muodostavat noin kolmanneksen Suomen järvien yhteispinta-alasta.[1][2][3]

Vesistön säännöstely on Suomen vesilain mukaan luvanvaraista. Säännöstelyluvassa määritellään yleensä vedenpinnan korkeudelle ylä- ja alarajat sekä myös rajoitteita veden virtaamalle.[1]

Säännöstelyn tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöstelyä voidaan Suomessa toteuttaa, jos sillä edistetään merkittävästi esimerkiksi: [1]

  • vesivoimalaitoksen sähköntuotantoa
  • tukinuiton tai laivojen vesiliikenteen sujuvuutta
  • yhteiskunnan vedenhankintaa
  • virkistyskäyttöä
  • kalantuotantoa
  • maankuivatusta
  • vesiensuojelua

Esimerkiksi Tallinnan vesihuoltojärjestelmä sisältää useita säännöstelyhankkeita ja kanavien rakentamisia, jotta nopeasti kasvavan Tallinnan vesihuoltoon saadaan riittävästi raakavettä.

Valtaosa suomalaisten vesistöjen säännöstelyistä on aloitettu 1950-1970-luvuilla. Uusia säännöstelyhankkeita ei Suomessa käynnistetä enää usein.[1]

  1. a b c d Ympäristö.fi: Säännöstely, viitattu 3.7.2017
  2. Ympäristö.fi: Säännöstellyt järvet ja joet, viitattu 3.7.2017
  3. Ympäristö.fi: Vesistöjen säännöstelyyn liittyviä julkaisuja, viitattu 3.7.2017
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.