Vesistön säännöstely

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta. Säännöstely voidaan toteuttaa rakentamalla jokeen tai järven luusuaan pato- tai voimalaitosrakenteita. Esimerkiksi Suomessa on käynnissä noin 240 säännöstelyhanketta, jotka koskettavat noin 300 järveä. Järvet muodostavat noin kolmanneksen Suomen järvien yhteispinta-alasta.[1][2][3]

Vesistön säännöstely on Suomen vesilain mukaan luvanvaraista. Säännöstelyluvassa määritellään yleensä vedenpinnan korkeudelle ylä- ja alarajat sekä myös rajoitteita veden virtaamalle.[1]

Säännöstelyn tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säännöstelyä voidaan Suomessa toteuttaa, jos sillä edistetään merkittävästi esimerkiksi: [1]

  • vesivoimalaitoksen sähköntuotantoa
  • tukinuiton tai laivojen vesiliikenteen sujuvuutta
  • yhteiskunnan vedenhankintaa
  • virkistyskäyttöä
  • kalantuotantoa
  • maankuivatusta
  • vesiensuojelua

Esimerkiksi Tallinnan vesihuoltojärjestelmä sisältää useita säännöstelyhankkeita ja kanavien rakentamisia, jotta nopeasti kasvavan Tallinnan vesihuoltoon saadaan riittävästi raakavettä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa suomalaisten vesistöjen säännöstelyistä on aloitettu 1950-1970-luvuilla. Uusia säännöstelyhankkeita ei Suomessa käynnistetä enää usein.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ympäristö.fi: Säännöstely, viitattu 3.7.2017
  2. Ympäristö.fi: Säännöstellyt järvet ja joet, viitattu 3.7.2017
  3. Ympäristö.fi: Vesistöjen säännöstelyyn liittyviä julkaisuja, viitattu 3.7.2017
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.