Järvilohi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Järvilohi
FMIB 43057 Male Land Locked Salmon or Quananiche (Salmo salar sebago Girard).jpeg
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Salmo
Laji: Lohi salar
Muoto: m. sebago
Kolmiosainen nimi

Salmo salar m. sebago
Linnaeus, 1758

Synonyymit
  • Salmo salar saimensis Seppovaara, 1962

Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on lohen ekologinen muoto, joka ei tee merivaellusta, vaan viettää koko elämänsä makeassa vedessä. Järvilohikantoja on itsenäisesti kehittynyt useissa järvissä Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Saimaan järvilohi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut Vuoksen vesistössä, jossa lohta on myös kutsuttu saimaanloheksi (Salmo salar saimensis). Järvilohikanta jäi vesistöön reliktiksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti Lieksanjoessa, toinen Pielisjoessa ja Koitajoessa. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen Saimaan järvilohi on nykyään lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa Päijänteessä ja Inarijärvessä.lähde?

Saimaan järvilohen luonnonvaraista lisääntymistä on pyritty palauttamaan kunnostamalla kutupaikkoja vanhoissa kutujoissa. Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos velvoitettiin vuonna 2013 juoksuttamaan voimalaitoksen alapuoliseen uomaan enemmän vettä, ja vuonna 2015 havaittiin ensimmäistä kertaa siirrettyjen emokalojen onnistunut kutu joessa.[2] Joen kunnostöitä on jatkettu, ja erityisesti soran lennättäminen kutupaikolle helikopterilla on tuottanut hyviä tuloksia.[3]

Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa kymmenkiloiseksi.lähde?

Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Toukokuun alusta 2019 voimaan astuneessa uudessa kalastuslaissa salakalastetuille järvilohille määriteltiin korvausarvot. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu joissa ja puroissa elokuun alusta marraskuun loppuun, rasvaevällinen on rauhoitettu kautta vuoden. Salakalastaja joutui vuonna 2019 maksamaan rasvaevällisestä kalasta sakkoa ja korvausta 7 510 euroa. Se on ennakkotapaus.[4] Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokalalähde?.

Muut järvilohet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkästään sisävesissä eläviä lohikantoja on syntynyt itsenäisesti ja elää myös muualla, muun muassa Laatokassa, Äänisjärvessä, Ruotsin Vänernissä, Norjassa sekä monissa koillisen Pohjois-Amerikan järvissä (Newfoundlandin, Labradorin, Québecin, Nova Scotian, New Brunswickin ja Mainen alueilla). Laatokan järvilohi on lisääntynyt luontaisesti Suomen puolelle ulottuvassa Hiitolanjoessa; kulkuesteiden poistaminen joesta on saanut viime vuosina enemmän kannatusta mutta edelleenkin on Suomen puolella kolme voimalaitosta, jotka estävät järvilohien nousun vanhoille kutupaikoilleen ja näin ollen suurin osa potentiaalisista kutupaikoista jää käyttämättä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 555. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.7.2021).
  2. Etelä-Saimaa 4.5.2015
  3. Yle 15.4.2016
  4. Laura Kosonen: Salaa kalastetulla äärimmäisen uhanalaisella Saimaan järvilohella on nyt hinta – mies tuomittiin maksamaan yhdestä kalasta 7510 euroa yle.fi, uutiset. 13.11.2019. Viitattu 13.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]