Kauppakatu (Tampere)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Kauppakadulta kohti Keskustoria. Vasemmalla Ylioppilastalo.
Tirkkosen talo.

Kauppakatu on Tampereella Tammerkosken kaupunginosassa sijaitseva itä-länsisuuntainen katu, joka ulottuu nykyään Keskustorilta Hämeenpuistoon. Kauppakatu oli 1800-luvun lopulle asti kaupungin pääkatu, jonka varrelle kaupat ja pankit keskittyivät. Se tunnettiin jo 1780-luvulla nimellä Kauppiaskatu (ruots. Köpemansgatan). Kauppakadun paikalla kulki Hämeenlinnasta Pohjanmaalle johtava maantie jo ennen kuin Tampere perustettiin.[1][2][3]

Vireillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) Kauppakatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[4]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säästöpankintalo Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmassa. Tontilla sijaitsi aikoinaan kallio, jota kutsuttiin Junovuoreksi.[5]
Osuuspankintalo.
Kauppakatu 7:n seinustaa vuonna 1918.

Kauppakadun varrelta alkunsa saanut suuri tulipalo tuhosi alueelta paljon taloja vuonna 1865.[6][7] Nykyinen rakennuskanta on sekoitus 1900-luvun alun kauppa- ja pankkitaloja, 1950-luvun virastoarkkitehtuuria sekä 1960-luvun liikerakentamista.[3]

Kadulla sijaitsee useita tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Erityisen arvokas, valtakunnallisesti merkittävä rakennusperintökohde on Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitseva Tirkkosen talo, joka on Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema. Jugendtyylisen rakennuksen vanhimmat, vuosilta 1900–1901 peräisin olevat julkisivut on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä.[8]

Nykyisiä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija(t) Huomautus Lähteet
Kauppakatu 1 Raatihuone 1890 Georg Schreck Pääjulkisivu Keskustorilla. [9][10]
Kauppa-Häme 1965 Aarne Ervi Sisäpiha katettu 1990-luvulla. [11][12]
Kauppakatu 2 Sandbergin talo
eli Kekäleen talo
1882–1897 F. L. Calonius Rakennettu vaiheittain. [13]
Kauppakatu 4 Osuuspankintalo
eli Kansallis-Osake-Pankin talo
1910 Vilho Penttilä Taloa korotettu 1950-luvulla. [14][15]
Kauppakatu 6 Tirkkosen talo 1901, 1906 Lars Sonck
Birger Federley
Rakennettu vaiheittain. [16][17]
Kauppakatu 7 Kansallispankintalo
eli Tampereen Osake-Pankin talo
1904–1916 Birger Federley Rakennettu vaiheittain. [18][19]
Kauppakatu 10 Ylioppilastalo
eli Suomen Yhdyspankin talo
1901 Gustaf Nyström [7]
Kauppakatu 11 Tuotannon talo
eli Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön talo
1914 Birger Federley Muutettu funkistyyliseksi. [20][21]
Kauppakatu 12 Ainanlinna 1952 Erkki Huttunen [22]
Kauppakatu 13 Seurakuntien talo
eli Taivaanlinna
1956 Elma ja Erik Lindroos [23]
Kauppakatu 14 Säästöpankintalo 1903, 1926 Gesellius-Lindgren-Saarinen
Birger Federley
Rakennettu vaiheittain. [24]
Kauppakatu 15 Tuulensuu 1929 Bertel Strömmer [25]
Kauppakatu 16 As.oy Kauppakartano 1963 Mirjam Kulmala Talossa toimi aikoinaan Branderin kahvila, jonka sisustus oli Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen suunnittelema. [26][27]

Purettuja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan aikainen näkymä Kauppatorilta (nyk. Keskustori) kohti Kauppakatua. Vasemmalla Kaupungintalo (nyk. Raatihuone) ja Kaupunginhotelli, oikealla Sandbergin talo.
Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Purettiin Suunnittelija Huomautus Lähteet
Kauppakatu 1 Kaupunginhotelli 1890 1964 F. L. Calonius Raatihuoneen siipirakennus.
Toimi myöhemmin poliisilaitoksena.
[28]
Kauppakatu 3 Vaasan Osake-Pankin talo 1900 1934 Lambert Petterson Perustus ja kellarikerros säästettiin.
Niiden päälle tehtiin uusi talo.
[29]
Kauppakatu 9 Pohjoismaiden Osake-Pankin talo 1902 1938 Birger Federley [30]
Kauppakatu 12 J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone
eli Langin talo
1904 1950 August Krook [31]
Kauppakatu 14 Åkerlundin talo 1865 1925 tuntematon E. J. Granbergin rakennuttama puutalo.
C. W. Åkerlundin asuintalo.
[32][33]
Kauppakatu 16 Spriitehtaan talo
eli Branderin talo
1891 1962 F. L. Calonius [34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 17, 58. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 5: Hämeenkatu, Kauppakatu ja Itsenäisyydenkatu. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 24.3.2018.
  3. a b Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 172. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 24.3.2018.
  4. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 69. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 27.1.2019.
  5. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 22–23. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
  6. Wacklin, Matti: Hämeenkatu-raitti (PDF) Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 24.3.2018.
  7. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 55. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  8. Näkki, Kalevi & Hakkarainen, Linda: Tirkkosen talo: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 33–34, 36. Tampere: Aihio Arkkitehdit Oy, 2016. Viitattu 29.1.2019.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45–46.
  10. Tampere-Seura: Yhteystiedot Tampere: Tampere-Seura. Viitattu 1.2.2019.
  11. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 3: Kauppa-Häme. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 27.1.2019.
  12. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila, s. 45.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 48.
  14. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 49.
  15. Vanha Osuuspankin talo / Kauppakatu 4: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 6, 19. Tampere: Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014. Viitattu 27.1.2019.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 50.
  17. Näkki & Hakkarainen 2016, s. 3.
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 52.
  19. Laaksonen, Jenni: Yhdyspankintalon kortteli, Tampere: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) 10, 12.. Tampere: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy, 2018. Viitattu 27.1.2019.
  20. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 54.
  21. Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 129. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  22. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 56.
  23. Rakennusalojen ja rakennusoikeuden tarkistaminen sekä suojelumääräys, Hämeenkatu 28, kartta no 7886 Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 13.2.2019.
  24. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58–59.
  25. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 57.
  26. Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 50. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  27. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 214–215. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  28. Liuttunen 2018, s. 249.
  29. Liuttunen 2018, s. 346.
  30. Liuttunen 2018, s. 362.
  31. Liuttunen 2018, s. 227.
  32. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 58.
  33. Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa. Museokeskus Vapriikin järjestämä näyttely Tampereella 1.12.2017–8.4.2018. Näyttelykonsepti ja käsikirjoitus: Antti Liuttunen ja Iris Toivola.
  34. Liuttunen 2018, s. 186.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]