Tampereen rantatunneli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rantatunneli
Pohjoistunnelin itäinen suuaukko huhtikuussa 2017
Pohjoistunnelin itäinen suuaukko huhtikuussa 2017
Alittaa Tammerkoski
Paikkakunta Tampere
Alkupiste Santalahti
Loppupiste Naistenlahti
Maa Suomen lippu Suomi
Koordinaatit 61.5017°N, 23.7319°E
Avattu 15. marraskuuta 2016
Pituus 2 327 m
Syvyys 20 m
Ajokaistoja 4
Tunnelityömaa Santalahden kohdalla helmikuussa 2014

Rantatunneli (myös Vt 12 Tampereen tunneli[1]) on Tampereella Näsijärven rantaa mukaileva 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli, mikä tekee siitä Suomen pisimmän maantietunnelin.[2] Se on osa Tampereen keskustan pohjoispuolelta ohittavaa valtatietä 12. Tunnelin läpi ajaa 36 000 ajoneuvoa päivässä.[3]

Tunneli kulkee Santalahden kaupunginosasta Naistenlahteen Särkänniemen, Amurin, Tammerkosken ja Tampellan kaupunginosien alla.[4] Tunnelin tavoitteena on poistaa keskusta-alueen läpikulkuliikenteestä johtuvia haittoja: Paasikiven- ja Kekkosenteillä kaksi kolmasosaa on laskelmien mukaan läpikulkuliikennettä. Lisäksi tunneli on mahdollistanut Ranta-Tampellan kaavoittamisen asuinrakennuksille, keskustan laajenemisen Näsijärven rantaa kohti sekä vähentänyt melu- ja epäpuhtaushaittoja.[5]

Tunnelissa on molempiin suuntiin kaksi ajokaistaa nopeusrajoituksen ollessa 60 km/h. Ajosuunnat on erotettu toisistaan 9 metriä leveällä kalliopilarilla. Tunneliaukon leveys on 14 metriä ja korkeus 7,5 metriä, josta vapaata ajokorkeutta 5 metriä. Tunnelin katto on noin 20 metriä Tammerkosken alapuolella.[6] Tunneli sijaitsee sijaitsee aivan Tampereen ytimessä ja sijaintinsa vuoksi tunnelihankkeen toteutus vaati huomattavan määrän silta- ja taitorakenteita[7].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnelille tehtiin varaus kaavaan jo vuonna 1995, mistä lähtien valmisteluja on viety vähitellen eteenpäin.[8] Tiepiiri hyväksyi tunnelin vaihtoehtona vuonna 2004. Marraskuussa 2008 tehtiin kallioperämittaukset.

Hankkeen kaavoitus keskeytyi elokuussa 2009 vuoden ajaksi ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi.[9] Arvioinnissa vertailtiin pitkän tunnelihankkeen lisäksi myös kolmea muuta vaihtoehtoa. Keskeistä arvioinnissa olivat muun muassa melu-, tärinä-, ilmanlaatu-, pohjavesi-, pintavesi-, kallioperä- ja kiviaineskysymykset, ihmisten elinolot, rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkirakenne sekä patoturvallisuus. Ympäristövaikutukset arvioi Siton ja Pöyry Infran muodostama konsulttiyhteenliittymä. Arvioinnin jälkeen alettiin tehdä yleissuunnitelmaa, jossa arvioitiin vaihtoehtojen kustannuksia.

Tampereen kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto hyväksyivät elokuussa 2007 selvällä äänienemmistöllä ehdotuksen tunnelin rakentamisesta.[4] Kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa 2008 loppuraportin ja sopimusluonnokset. Valtuuston päätettäväksi sopimus on menossa vielä saman kuukauden aikana. Marraskuussa 2008 tunnelin kustannusarvio oli 140 miljoonaa euroa, kun vielä kesällä 2006 se oli 120 miljoonaa.[10] Valtio on luvannut maksaa kuluista kolmasosan, kunhan kustannukset eivät oleellisesti nouse. Kaupunki on laskenut saavansa kaavoituskorvauksista ja maanmyyntituloista noin 60 miljoonaa euroa; loppu rahoitetaan lainalla.[11] Lemminkäinen-ryhmittymä sekä Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto allekirjoittivat valtatie 12 Tampereen tunnelihankkeen ensimmäisen vaiheen allianssisopimuksen 9. heinäkuuta 2012. Urakan tilausvaltuus oli 185 miljoonaa euroa.

Santalahden eritasoliittymä Rantatunnelipäivänä, jolloin tunneli oli avoin jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tunnelin käyttöönottoon on kuvanottohetkestä aikaa reilu kuukausi.

Rakentamispäätöksen lähetessä tunneli alkoi kerätä kaupunkilaisissa kasvavaa kritiikkiä, ja lopulta moni sitä kannattaneista puolueista päätti esittää tunnelihankkeen peruuttamista. Näihin puolueisiin kuuluivat esimerkiksi SKP, perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja toiseksi suurin valtuustoryhmä SDP. Nimekkäin tunnelin kannattaja on alusta asti ollut kokoomus, ja vihreät ovat tukeneet hanketta ennen kaikkea niille tärkeän raitiotiehankkeen vuoksi. Tunnelihankkeen peruuttamisehdotuksia perusteltiin kasvaneilla kustannuksilla ja tarpeettomuudella, sillä tunnelin tuomat hyödyt olisi vastustajien mielestä saavutettavissa muillakin esillä olleilla vaihtoehdoilla.[12]

Tunnelihanketta vastustava Rantaväylä-liike jätti 12. elokuuta 2009 Tampereen kaupungille adressin, jossa se vaati kansanäänestyksen järjestämistä hankkeen toteuttamisesta.[9] Tarkistusten jälkeen hyväksyttyjä nimiä oli 8 960, eli yli viisi prosenttia äänioikeutetuista, mikä riitti viemään kansanäänestysaloitteen kaupunginvaltuustoon.[13] Valtuusto päätti saman vuoden lokakuussa, ettei kansanäänestystä järjestetä.[14]

Vastustuksen lisääntyessä Tampereen kaupunki päätti selvittää ennen rakentamispäätöstä muitakin vaihtoehtoja, kuten lyhyemmän Onkiniemen 600 metriä pitkän maantietunnelin ja pintakattamisen vaihtoehdot. Hanketta suunnitellut konsulttiyhtiö piti hankkeita puutteellisina ja nopeasti pieneksi käyvinä, jotka eivät vastaa tulevaisuuden maankäytön ja liikenteen haasteisiin. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tunnelinkannattajapuolueet menettivät valtuustopaikkojaan ja vastustajapuolueet lisäsivät, joten tunnelihankkeen joutuessa uusintaäänestykseen hankkeen läpimeneminen olisi epävarmaa. Syntynyt pormestariallianssi koostui neljästä puolueesta, kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto, joista jälkimmäiset vaativat uusintaäänestystä tunnelihankkeesta. Lopulta pormestariohjelmaan kirjattiin, että kaupunginvaltuusto äänestää kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 hankkeen rakentamisvaiheen aloittamisesta. Vielä elokuussa näytti siltä, että tunnelin taakse ei riitä tarpeeksi kannattajia kaupunginvaltuustossa.

Syyskuussa neljä SDP:n valtuutettua kuitenkin ilmoitti, että he aikovat äänestää tunnelihankkeen rakentamisen puolesta.[15] He ilmoittivat pitävänsä tunnelihankkeen hyväksymistä kaupungin kehittämisen nimissä oman valtuustoryhmän linjan noudattamista tärkeämpänä.[16] Tämän johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen jatkamisen ja samalla rakentamisen aloittamisen kokouksessaan 16. syyskuuta 2013 äänin 36–31 yhden äänestäessä tyhjää.[17]

Rantatunneliallianssi aloitti tunnelin rakennustyöt lokakuussa 2013. Tunnelia louhittiin kummastakin päästä sekä Näsinkallion louhitusta työtunnelista käsin.[18] Louhintavaihe päättyi kesäkuussa 2015.[19]

Käyttövaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen avaamista eteläinen tunneli oli avoinna jalankulkijoille ja pyöräilijöille Tampereen päivänä 2. lokakuuta 2016. Pohjoistunnelissa tunneliin pääsi tutustumaan linja-auton kyydissä.[20] Tapahtuma keräsi yli 50 000 osallistujaa.[21]

Liikenteelle tunneli avattiin 15. marraskuuta 2016[22], puoli vuotta alkuperäistä aikataulua aikaisemmin[23]. Käyttöönotto aiheutti parin päivän ajaksi keskustaan isoja ruuhkia, kun ihmiset totuttelivat uusiin reitteihin ja toisaalta tulivat uteliaina tutustumaan tunneliin.[24] Tunneli itsessään veti hyvin suuria liikennevirtoja, mutta länteenjohtava tunneli jouduttiin sulkemaan käyttöönottopäivänä kolmesti tunnelista pari kilometriä länteen sijaitsevan herkästi ruuhkautuvan Vaitinaron risteyksen takia. Liikenteenohjausjärjestelmä sulkee tunnelin automaattisesti tietyn liikennemäärän ylittyessä tai nopeuksien laskiessa.[25]

Tunnelin nopeusrajoituksesta on käyty paljon keskustelua rakentamisaikana ja erityisesti kaikkien työmaajärjestelyjen poistumisen jälkeen. Jotkut ovat pitäneet tunnelin mitoitusnopeutta 60 km/h liian alhaisena ottaen huomioon, että kyseessä on erittäin moderni ja hyvin valvottu tieosuus. Vastaavissa tunneleissa muualla Euroopassa onkin korkeampia nopeusrajoituksia.[26] Poliisi ei valvo tunnelin nopeusrajoituksia, sillä valvonnan järjestäminen tunnelissa tai sen suuaukkojen liittymäolosuhteissa on hankalaa. Pirkanmaan ELY-keskus oli varannut 500 000 euroa keskinopeusvalvontalaitteiston hankintaan, mutta hanke on viivästynyt teknisten ja kilpailutusongelmien vuoksi.[27] Ylinopeudet tunnelissa ovat verrattain yleisiä, vaikkakin suurin osa rikkomuksista ovat lieviä.[28] Tunnelin rajoitusta ei voida nostaa korkeiden liikennemäärien ja päissä olevien ramppien alhaisen nopeusmitoituksen vuoksi.[29]

Tunneleita huolletaan säännöllisesti erilaajuuksisilla tarkastuksilla. Kerran kuukaudessa kummastakin tunneliputkesta vuorollaan suljetaan yhdeksi yöksi yksi ajokaista. Syksyisin ja keväisin tunneli suljetaan isompaa määräaikaishuoltoa varten muutaman yön ajaksi. Tämän lisäksi tunnelia pestään ja sen teknistä laitteistoa huolletaan aina tarvittaessa. Jos koko tunneliputki suljetaan, kaukoliikenne ohjataan Tampereen kannaksen ohi ja kaupungin sisäinen liikenne keskustan kautta.[30]

Uudenvuodenpäivän varhaisaamuna alkuvuodesta 2017 tunnelissa syntyi poikavauva Tampereen yliopistolliseen sairaalaan matkalla olleessa henkilöautossa.[31] Toukokuussa 2017 tapahtui tunnelin historian ensimmäinen onnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi edellä olevaan pakettiautoon ja pyörähti katolleen. Tunneli jouduttiin sulkemaan tunniksi raivaustöiden ajaksi.[32]

Tunnelin taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantatunnelin lähes valmistunut Santalahden suuaukko sen yläpuolelta Haarlankadulta kuvattuna kesäkuussa 2016. Pispalanharju näkyy vasemmalla. Etualalla on myös Tuli-ilmanvaihtopiippu.

Tampereen kaupunki tilasi vuonna 2014 tunnelille taiteenkehitysohjelman Frei Zimmer -yritykseltä.[33]

Tunnelin molemmissa päissä on ilmanvaihtopiippu, joiden maalausaiheesta Tampereen taidemuseo järjesti kilpailun maaliskuussa 2015. Kilpailun voitti taiteilija Jan-Erik Andersson teoksella Tuli ja sade. Piippujen halkaisija on 6,5 metriä. Santalahdessa oleva piippu on 39 metriä korkea, 83 tonnia painava puna-keltainen Tuli ja Naistenlahdessa oleva piippu on 41 metriä korkea, 87 tonnia painava sini-valkoinen Sade. Piippujen yläreunat ovat asennettuina keskenään samalla korkeudella. Piiput asennettiin paikoilleen marraskuussa 2015.[34]

Rantaväylän tunnelin itäpäässä Naistenlahdessa on valaistu teräksinen Falls-taideteos. Teos koostuu seitsemästä 5,4 metriä korkeasta valopylväästä. Teoksen ovat suunnitelleet taiteilija Tuula Lehtinen, Heini Orelli, arkkitehti Hanna Aitoaho ja insinööri Jukka-Pekka Kataja. Valaistuksen on suunnitellut Annukka Larsen.

Tunnelin seinillä on Tammerkosken alituksen kohdalla 60 metrin matkalla Tammerkoski-valoteos.[35]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen Rantatunneli – Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 25.11.2016.
  2. Mansikka, Heli: Suomen pisin maantietunneli lähes valmis – Tältä Tampereen Rantatunneli näyttää nyt Yle Uutiset. 3.5.2016. Viitattu 16.11.2016.
  3. Roth, Raili: Rantatunnelissa ajetaan ylinopeuksia, mutta poliisin on vaikea sitä valvoa – nopeusrajoitusta ei aiota nostaa Aamulehti. 12.11.2017. Viitattu 1.7.2018.
  4. a b Tampere päätti pitkän tunnelin rakentamisesta 15.8.2007. HS.fi. [vanhentunut linkki]
  5. Rantatunneli: Arvoa rahalle -raportti. Liikennevirasto, 2018. ISBN 978-952-317-517-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2018).
  6. Tampereen Rantaväylän tunneli (PDF) 1.10.2007. Tiehallinto.
  7. A-Insinöörit: Rantatunneli, Tampere Viitattu 12.7.2018.
  8. Tunnelista ei tule kansanäänestystä. Tamperelainen, 11.10.2009.
  9. a b Taponen, Aki: Rantaväylän tunnelin kaavoitus vuodeksi jäihin. Aamulehti, 18.8.2009.
  10. Tunnelin kanssa pidetään hoppua. Tamperelainen, 12.11.2018.
  11. Valtio maksaa Rantaväylän tunnelista odotettua enemmän Aamulehti. 7.11.2008. Viitattu 12.11.2008. [vanhentunut linkki]
  12. Salmi: Tunneli on liian suuri taloudellinen riski Aamulehti. 16.9.2013. Viitattu 3.5.2012. [vanhentunut linkki]
  13. Rantaväylä-adressissa riittävästi nimiä. Tamperelainen, 2.9.2009.
  14. Kiistellystä tunnelista ei tule kansanäänestystä Tampereella Helsingin Sanomat. 22.10.2009. Viitattu 6.1.2012. [vanhentunut linkki]
  15. Demarivaltuutetut: Tämä oli yksi syy irtiottoon tunnelikysymyksessä Aamulehti. 9.9.2013. Viitattu 3.5.2012. [vanhentunut linkki]
  16. Nelikko äänestää tunnelin puolesta erottamisen uhallakin Aamulehti. 10.9.2013. Viitattu 3.5.2012. [vanhentunut linkki]
  17. Palomaa, Antti: Tunnelin kannattajat voittivat Tampereella Yle Uutiset. 6.9.2013. Viitattu 1.7.2018.
  18. Palomaa, Antti: Tampereen rantatunnelia louhitaan neljästä suunnasta Yle Uutiset. 17.9.2013. Viitattu 1.7.2018.
  19. Virtanen, Sofia: Tampereen Rantatunnelin 1,5 vuotta kestäneet louhinnat päättyivät – Tänään vietetään pohjantervajaisia Tekniikka&Talous. 17.6.2015. Viitattu 1.7.2018.
  20. Mylläri, Jari: Tampereen päivää juhlitaan sunnuntaina: Rantatunneliin pääsee kävellen, pyörällä ja Moro-nyssellä Aamulehti Moro. 30.9.2016. Viitattu 1.7.2018.
  21. Nieminen, Elina: Tampereen Rantatunnelin suosio yllätti kaikki – 50 000 ihmistä käveli, juoksi tai pyöräili Suomen pisimmän maantieputken läpi Yle Uutiset. 3.10.2016. Viitattu 1.7.2018.
  22. Kangasvieri, Fanni: Rantatunnelipäivää juhlitaan lokakuussa – Tapahtumassa tunneli avataan kansalaisille Aamulehti Moro. 7.7.2016. Arkistoitu 11.12.2016. Viitattu 1.10.2016.
  23. Harju, Jukka: Tampereen iso liikennehanke puoli vuotta etuajassa – sunnuntaina Suomen pisimpään tunneliin pääsee tutustumaan Helsingin Sanomat. 2.10.2016. Viitattu 2.10.2016.
  24. Pitkänen, Kari: Nyt selvisi vihdoin syy Rantatunnelin tiistairuuhkaan – täältä ylimääräiset autot ilmestyivät Aamulehti. 16.11.2016. Viitattu 4.8.2018.
  25. Huovinen, Jorma: Uutta tietoa ruuhkan syistä: Tunneli suljettiin kolmesti liian suurten automäärien vuoksi Aamulehti. 15.11.2016. Viitattu 4.8.2018.
  26. Koski, Kimmo: 60 km/h rajoitus tunnelissa tuhlaa kaikkien aikaa yli 124 000 tuntia Aamulehti. 15.11.2017. Viitattu 4.8.2018.
  27. Heino, Anne: Tampereen Rantatunneliin ei tule keskinopeusvalvontaa ainakaan tänä vuonna Yle Uutiset. 23.5.2017. Viitattu 4.8.2018.
  28. Huovinen, Jorma; Högmander, Jutta: Yksi kuva näyttää, kuinka yleistä on ylinopeuden ajaminen Rantatunnelin läheisyydessä – Kovin lukema jopa 173 kilometriä tunnissa Aamulehti. 8.2.2018. Viitattu 4.8.2018.
  29. Mäkinen, Petteri: ”60 km/h pysyy tunnelissa, mutta ramppeja voi silti pienentää” Tamperelainen. 17.9.2013. Viitattu 4.8.2018.
  30. Mansikka, Heli: Tampereen Rantatunnelin säännölliset huollot alkavat ensi yönä Yle Uutiset. 13.12.2016. Viitattu 4.8.2018.
  31. Karhunkorpi, Marjaana: ”Se syntyy nyt!” – Poikavauva syntyi uudenvuodenyönä Tampereen Rantatunnelissa, mummu toimi kätilönä Aamulehti. 1.1.2017. Viitattu 4.8.2018.
  32. Tykki, Emilia: Yhtäkkiä edessä oli auto katollaan – Silminnäkijä kuvasi videolle ensimmäiset minuutit Rantatunnelin onnettomuuden jälkeen Aamulehti. 22.5.2017. Viitattu 4.8.2018.
  33. [http://freizimmer.fi/wp-content/uploads/2014/08/Rantatunnelin-taideohjelma_230914.pdf Rantatunnelin taideohjelma] 23.9.2014. Frei Zimmer Oy. Viitattu 1.7.2018.
  34. Jukka Manninen: Rantatunnelin taidepiiput nousevat pian pystyasentoon. Aamulehti Moro, 12.11.2015, s. 11.
  35. Vasara, Päivi: Reportaashi: Tammerkoski virtaa tunnelin muurissa. Aamulehti Moro, 5.5.2016, s. 8-9. http://archive.is/fPMv4#selection-121.0-121.49 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]