Hatanpää

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hatanpään kartanon päärakennus ja ympäröivää puistoaluetta.

Hatanpää on kaupunginosa Tampereella, keskustan eteläpuolella Pyhäjärven rannalla. Alue on saanut nimensä Hatanpään kartanosta, jonka Härmälästä Sääksjärvelle ja Nekalaan ulottuneet maat ostettiin kaupungille vuonna 1913. Hallinnollisesti alue on kuulunut kaupungille vuodesta 1920 alkaen. Hatanpää on virallisesti Tampereen XXII kaupunginosa. [1]

Hatanpäälle perustettiin 1910-luvulta alkaen teollisuutta, kuten Lokomon konepaja ja valimo, Hyppösen kenkätehdas ja J. N. Salmisen nahkatehdas. Hyppösen kenkätehdas siirtyi 1937 Suomen Gummitehtaan omistukseen. Näiden lisäksi Hatanpäällä oli Sarviksen muovitehdas.[2] Teollisuuden tueksi Hatanpäälle johti rautatien pistoraide. Raide lähti Viinikan ratapihalta ja alitti tunnelissa pääradan raiteet. Se jatkui edelleen nykyisen Valimokadun suuntaisesti Hatanpään valtatien ja Lokomonkadun risteykseen, jossa oli Hatanpään valtatien ylittävä tasoristeys. Raide jatkui sitten Hatanpään valtatien länsireunaa seuraten aina Hankkija Oy:n rakennuksille (Hatanpään valtatie 31) saakka. Hatanpään teollisuusraiteelta oli sivuraiteet myös Lokomon ja Sarviksen tehtaiden alueelle. Nykyään raiteesta on jäljellä vain pääradan alittava tunneli. Hankkijan alueelle rakennettiin 1970-luvun lopulla viljavarastoiksi suuret betoniset viljasiilot, jotka on sittemmin purettu.

1980-luvun alussa paljastui, että entisessä Hyppösen kenkätehtaassa toiminut Nokian kondensaattoritehdas oli laskenut läheiseen Pyhäjärveen jätevesien mukana PCB-yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytettiin eristeinä tehtaan valmistamissa kondensaattoreissa. Yhdisteitä oli myös poltettu ja niinpä tehtaan savupiippu jouduttiin purkamaan sinne kertyneen PCB:n takia. Vielä nykyäänkin Pyhäjärven pohjasedimenteistä löytyy korkeita PCB-pitoisuuksia erityisesti Viinikanlahden alueelta, vaikka kondensaattoritehdas siirtyi pois Hatanpäältä jo 1980-luvun puolivälissä.

Nykyisin vilkasliikenteinen Hatanpään valtatie jakaa alueen voimakkaasti kahtia. Itäpuolella on teollisuutta ja autoliikkeitä, länsipuolella ja lähempänä keskustaa suuria konttorirakennuksia sekä etelämpänä Hatanpään puistoon rajoittuvaa asuinaluetta. Useat tietotekniikka-alan yritykset ovat sijoittuneet Hatanpäälle entisiin Nokian taloihin sekä entisiin Sarviksen kiinteistöihin. Toimistorakennusten läheisyydessä on Viinikan jätevedenpuhdistamo, josta aiheutuu kiusallisia hajuhaittoja. Hajuhaitat ovat kuitenkin paikallisia, eivätkä haittaa asuin- ja puistoalueita. Vedenpuhdistamon siirtämistä muualle on suunniteltu.

Hatanpään sairaalassa oli ennen ensiapu, mutta sittemmin päivystys on liitetty kokonaisuudessaan TAYS:n yhteyteen vuonna 2009. Päivystyksen paikalla toimi muutaman vuoden kaupungin selviämis- ja katkaisuhoitoasema, mutta nykyisin paikalla on sairaalan korva- ja silmäyksikkö.[3] Tampereen eteläisen palvelualueen terveydenhoito ja lääkäripalvelut ovat keskittyneet saman rakennuksen yhteydessä olevalle Hatanpään terveysasemalle. Myös eteläisen palvelualueen sosiaaliasema sijaitsee samalla tontilla.

Kaupunginosa on tunnettu myös kartanorakennuksen yhteydessä olevasta Hatanpään arboretumista, Hatanpään lukiosta ja Hatanpään valtatien varrelle keskittyneistä autoliikkeistä. Vuonna 1914 perustettu Hatanpään siirtolapuutarha oli lajissaan Suomen vanhin. Se siirrettiin vuodesta 1975 alkaen toiselle puolelle kaupunkia Näsijärven rannalle Niihamaan. Siirtolapuutarhan mailla Hatanpäällä on nykyisin vuosina 1997–2002 rakennettu kerrostaloalue.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 110. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  2. Kaupunginosa XXII - Hatanpää Koskesta voimaa, UTA. Viitattu 14.11.2007.
  3. Tampereen kaupunki - ajankohtaista tampere.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]