Järvensivu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Järvensivu
Iidesranta on Iidesjärven pohjoisrantaa kulkeva tie Kalevanharjun ja Järvensivun kaupunginosissa.
Iidesranta on Iidesjärven pohjoisrantaa kulkeva tie Kalevanharjun ja Järvensivun kaupunginosissa.
Kaupunki Tampere
Suuralue Keskinen suuralue
Suunnittelualue Sampo
Väkiluku n, 1 400 [1]
Postinumerot 33100

Järvensivu on Tampereella Iidesjärven pohjoisrannalla sijaitseva kaupunginosa, joka ylettyy järven rannalta Kalevanharjulle. Se rajoittuu pohjoisessa Kalevanrinteeseen, idässä Vuohenojaan, etelässä Iidesjärveen sekä lännessä Kalevanharjuun. Järvensivulla on asukkaita noin 1 400.[1] Kaupunginosassa on oma koulu, Järvensivun koulu. Järvensivun halki kulkee Tampere–Haapamäki-rata, jolla oli vuosina 1952–1988 Järvensivun seisake.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvensivulla sijaitsevalla pienellä puistoalueella Järvensivun tilan entiselle pihamaalle on vuonna 1971 pystytetty muistokivi, jossa lukee: ”Tämä muistolaatta on omistettu Järvensivun entiselle omistajalle Heikki Ahlgrenille, joka alkuun pani Järvensivun omakotiasutuksen vuokraamalla sitä varten tontteja.”

Tietojen mukaan Järvensivun tilan paikalla oli 1500-luvulla Messukylän seurakunnan kappalaisen pappila. Tampereen keskustassa sijaitsevan Kyttälän saneeraus aloitettiin 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä, jonka jälkeen Järvensivullekin alkoi tulla asukkaita.

Järvensivulaiset saivat ostaa vuokratontit omakseen marraskuussa 1951. Kolme vuotta myöhemmin alueen asemakaava tarkistettiin ja peltojen vuokratonteille alkoi nousta omakotitaloja, kuten rintamamiestaloja, joihin myös vuokralaiset pääsivät. Näin saatiin rahaa muun muassa rakennusvelkaan. 1960-luvulla rakentaminen jatkui Järvensivun rinteessäkin, kun kaupunki oli alueen ostettuaan lisännyt rakennusoikeutta. Rakennusliikkeet halusivat ostaa tontteja. Myös vanhojen tonttien taloihin tehtiin jotakin laajennuksia ja peruskorjauksia.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iidesjärven itäpään luhtaniityille on muodostettu kaavoituksella suojeltu alue. Samoin Järvensivun puoleinen rantapöheikkö on suojeltu, muu osa järvestä ja sen rannoista on vapaa virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa varten. Lintulajeja Iidesjärvellä on tavattu yli kahdensadan, myös todellisia harvinaisuuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tampereen Kaupunki: Tampere alueittain 2017 7.12.2017. Tampereen kaupunki. Viitattu 3.1.2017.
  2. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 172. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]