Ikuri
| Ikuri | |
|---|---|
 Ikurin omakotitaloja |
|
 Kaupungin kartta, jossa Ikuri korostettuna. Tampereen tilastoalueet |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Läntinen suuralue |
| Suunnittelualue | Ikuri |
| Suunnittelualue nro | 549[1] |
| Tilastoalue nro | 237[2] |
| Väkiluku | 4 428[3] (2024) |
| Työpaikkoja | 239 kpl [2] (31.12.2021) |
| Postinumero(t) | 33340 |
| Lähialueet | Myllypuro, Haukiluoma, Tesomajärvi |
Ikuri on yksi Tampereen läntisistä kaupunginosista lähellä Nokian rajaa. Se rajoittuu pohjoisessa Haukiluomaan, idässä Tesomajärven kaupunginosaan, etelässä Kalkkuun ja lännessä Myllypuroon, josta seudulla on yleisesti käytetty nimeä Tuohijoki. Pääosa Ikurista on omakotialuetta. Ikurin itäosassa on myös Virontörmän kerrostaloalue. Alueen tiet on pääosin nimetty maanviljelysaiheisesti, kuten Maamiehentie, Heinämiehentie, Marjamiehentie, Kyntäjäntie ja Kylväjäntie. Ikurista Kalkkuun ulottuvan Myllypuron luonnonsuojelualueen puronvarsilehdot on luokiteltu luontopoliittisesti arvokkaaksi Natura-kohteeksi.[4]
Ikurissa on päiväkoti ja 1–4 vuosiluokkien koulu, joka remontoitiin 2000-luvun puolivälissä. Koulu on nykyisin Tesoman koulun toimipiste. Ikurin Virelä rakennettiin 1960-luvulla ja se on kovassa käytössä vieläkin erilaisissa tapahtumissa ja juhlissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Nimenä Ikuri esiintyy jo 1500-luvulla veroluetteloissa: Ikurin tilaa oli viljellyt Niilo Ijkuri hänen jälkeensä Simo Ikuri. 1600-luvun alussa tila liitettiin Hyhkyn Mattilan tilaan.
Ikuri tuli kaupunginosan nimeksi vuonna 1948 hyväksytyn asemakaavan myötä. Ikuriin laadittiin melko pian myös lisäasemakaava, jonka alue käsitti Tohlopintien, nykyisen Tesomankadun ja Tesomajärven välisen alueen nykyisen "Länsiportin" tienoille asti. Tätä lisäasemakaavaa ei kuitenkaan toteutettu. Ikurin asemakaava oli muotoiltu varsin väljäksi ja maastoa myötäileväksi. Eräänä lähtökohtana vaikuttaa olleen, että pahimpia kivikolukoita ei tonteiksi kaavoitettu, vaan jätettiin luonnonpuistoiksi.
Pääosin sodanjälkeisen rintamamiesten ja siirtoväen asuttamiseksi luotu asuma-alue oli enimmältä osaltaan Epilän Kaarilan kartanon maita. Alueella alkoi hyvin nopeasti talojen rakentaminen, jopa niin nopeasti, että ennen vuotta 1950 alueella asukasmäärä oli jo 31, vaikka tiet, sähkö ja viemäriverkosto olivat vasta rakenteilla. Kulkuteinä käytettiinkin vanhoja alueella risteilleitä kärryteitä, jotka Lamminpään, Raholan ja Villilän suunnasta johtivat Ikurin osin kivikkoisten korpimetsien ja savisten vainioiden muodostamalle alueelle. Ikuriin oli muodostettu noin 10 aarin tonttien lisäksi myös 31 parin hehtaarin suuruista asuntoviljelystilaa.
Linja-autoliikenne alkoi Ikurin vastaperustetun omakotiyhdistyksen anomuksesta Lamminpään linjan ylimääräisellä ruuhkavaunulla vuonna 1951 aluksi kaksi kertaa päivässä Haukiluomantien ja Maamiehentien risteykseen, ja sitä mukaa, kun tietä valmistui, linja ulottui Maamiehentien ja Kuokkijantien risteykseen. Linja 10:n reitti ulottui vihdoin kesällä 1953 jo Ikurintien ja Tuohikorventien risteykseen, joka muodostuikin vuosikausiksi linjan päätepisteeksi. Sekaannuksia aiheutti, että sama linjannumero 10 ajoi joka toisen vuoron Ikuriin ja joka toisen Kalkkuun. Koska tieyhteyttä ei Ikurin ja Kalkun välillä suunnitelmista huolimatta ollut, muodostettiin kaksi linjaa vuoden 1955 alkupuolella; 10 jäi vain Kalkun linjaksi ja 13 alkoi liikennöidä Ikuriin.
Ikurin asukasluku oli 1960-luvun alussa 1 257.
Virontörmän kerrostaloalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tesomajärven länsipuolella sijaitseva Virontörmän kerrostaloalue on virallisesti osa Ikuria, vaikka se onkin epävirallisesti nimetty ns. Länsi-Tesomaksi. Kadun varrella on Tesoman koulun Ikurin toimipiste ja kaksi päiväkotia: Ikurin päiväkoti ja päiväkoti osoitteessa Virontörmänkatu 13. Virontörmän alueella sijaitsee päiväkotien ja koulun lisäksi Mestarin Krouvi -ravintola, K-Market Virontörmänkatu (entinen Siwa ja Valintatalo) sekä Pitseria.
Tunnettuja ikurilaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Aaltonen, muusikko
- Ilari Ainiala, muusikko
- Kari Heikkinen, jääkiekkoilija
- Anna Heiniö, pikajuoksija
- Aarne Honkavaara, jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja
- Marianne Ihalainen, jääkiekkoilija
- Arttu Ilomäki, jääkiekkoilija
- Lasse Laine, voimistelija
- Risto Lehtinen, muusikko
- Kari Manninen, näyttelijä
- Pate Mustajärvi, muusikko
- Jussi Piha, salibandypelaaja
- Popeda, yhtye
- Hannu Rantakari, voimistelija
- Kalle Ruusukallio, muusikko ja näyttelijä
- Ale Saarvala, voimistelija
- Jorma K. Virtanen, toimittaja ja kirjailija.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tampere karttapalvelu "Suunnittelualueet" karttataso. Tampereen kaupunki. Viitattu 4.10.2025.
- 1 2 Kartat ja 6.2 Työpaikat suunnittelualueittain toimialan mukaan 31.12.2021. Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja, 2021–2022, 51. vsk, s. 83–84 ja 173–177. Tampereen kaupunki. ISBN 978-952-371-071-9 ISSN 2737-2189 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 4.10.2025.
- ↑ Tampere alueittain (Väestömäärä) 9.6.2025. Tampereen kaupunki. Viitattu 4.10.2025.
- ↑ Myllypuro Tampereen kaupunki. Viitattu 7.9.2008.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomo Koivisto: Vireästi, Ikurin Vire 1957-1987
- Tuomo Koivisto: Ikuri, Korpikolukkometsästä kotikyläksi, 2006
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pate Mustajärven Ikuri: kulttuuriraittiesite ja raittivideo (Arkistoitu – Internet Archive)