Kaarilan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaarilan kartano sijaitsee Tampereen länsiosassa Vaakkolammin-Likokallion alueella, Kaarilan kaupunginosassa, lähellä Pyhäjärven rantaa.

Kaarilan tunnettu omistushistoria ulottuu vuoteen 1540. Ensimmäinen omistaja oli Erik vuosina 1540-43. Tuolloin Kaarila kuului Pohjois-Pirkkalan pitäjään.

Kartano oli vuosina 1728–1800 Gadd-suvun hallussa; vuosina 1728–1758 sen omisti kruununvouti ja nimismies Jacob Gadd ja vuosina 1758–1797 kasvitieteilijä ja kemian sekä talousopin professori Pehr Adrian Gadd (1727–1797). Pehr Adrian Gadd perusti kartanon alueelle 1700-luvun puolessavälissä kasvitieteellisen puutarhan, jossa viljeltiin sekä hyöty- että koristekasveja. Kartanon alueella on Gaddin suvun hautakappeli.

Gaddin suvun jälkeen Kaarilan kartanoa omistivat Thunebergit alkaen vuodesta1838. Vuonna 1963 suurin osa kartanon maista myytiin Tampereen kaupungille.

1960-luvun kaupassa Tampereen kaupungille siirtyi maita muun muassa Kalkun, Ikurin, Tesomajärven, Tohlopin, Haukiluoman ja Raholan alueilta useita satoja hehtaareita, jotka tuolloin olivat pääasiassa metsä- ja peltomaata. Kauppaa luonnehdittiin tuolloin "pakkolunastuskaupaksi", sillä kauppahinta ei vastannut mailla olevan puuston arvoa. Vaihtoehtona kaupalle oli kaupungin suorittama metsä- ja peltomaiden verotus asuintontteina.

Kartanon pihapiirin rakennukset puistomaisine tontteineen jäivät Thunebergin suvun omistukseen. Kaarilan pirtti (1778) ja Otto Albert Thunebergin rakennuttama ns. vanha päärakennus (1887) ovat yhä Thuneberg / Tuurna suvun jäsenten omistuksessa.

Jo aikaisemmin olivat Thunebergit lahjoittaneet Kaarilan kartanon maita asuinkäyttöön muun muassa armosta Armonkallion ja Pispalan, Tahmelan Ansionkallion alueilta ansioista.

Kunnallisneuvos Otto Albert Thuneberg kehitti vahvasti kartanon tuotantoa. Maanviljelyksen lisäksi tilalla tuotettiin maitoa tamperelaisten kulutusta tyydyttämään. Lisäksi kartanon kauppapuutarhan lukuisille tuotteille oli kasvavassa kaupungissa kysyntää. Myös hevosjalostus ja ravivalmennus olivat Kaarilassa jokapäiväistä toimintaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]