Vuores

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuores
Vuoreksen Puistokatu.
Vuoreksen Puistokatu.
Kaupunki Tampere, Lempäälä
Suuralue Eteläinen suuralue
Suunnittelualue Peltoo
Väkiluku 7 638 (26.1.2024)
Postinumero(t) 33870
Lähialueet Hervanta, Peltolammi, Lakalaiva

Vuores on Tampereen kaupunginosa sekä taajama. Alue on maastoltaan ja luonnoltaan monimuotoista, ja siellä on lukuisia järviä. Vuores on yksi Tampereen uusimmista kaupunginosista.

Vuoreksessa on jätteiden putkikeräysjärjestelmä.[1] Alueella pidettiin asuntomessut vuonna 2012.[2]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosaa on suunniteltu ekotehokkuuden lähtökohdista. Esimerkiksi Koukkurannan asemakaavaluonnos on arvioitu erityisellä ekotehokkuuden työkalulla, jonka VTT on kehittänyt.

Vuoreksen osayleiskaava on laadittu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan kesken. Tampereen puolella rakentaminen alkoi vuonna 2010. Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta alkoivat valmistella kuntarajan siirtoa Vuoreksen lounaisosassa keväällä 2024. Siirrettävä alue olisi noin 112 hehtaarin kokoinen. Alue siirtyisi Lempäälältä Tampereelle.[3]

Rakennuksia Vuorekseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksen asuntomessualuetta

Vuoreksen asuinalueille rakennetaan monipuolisesti kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Kaupunginosan toiminnallisessa ytimessä Vuoreskeskukseen sijaitsee palveluita, kuten koulu- ja liikekeskukset sekä keskuspuisto. Lempäälän puoli Vuoreksesta tukeutuu Tampereen kaupungin tuottamiin julkisiin palveluihin, joista Lempäälä maksaa Tampereelle.[4]

Vuoreksen koulukeskus on yksi kaupunginosan monista hankkeista. Vuonna 2008 koulukeskuksesta pidetyn suunnittelukilpailun voitti ehdotus nimeltä "Kruunu" (Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy). Koulukeskus sisältää tilat muun muassa peruskoulun luokille 1-9, esiopetukselle ja päiväkodille. Tilat on mitoitettu 1 300 oppilaalle.[5]

Asuinalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksen asuinalueisiin kuuluvat Vuoreskeskus, Virolainen, Mäyränmäki, Koukkuranta, Isokuusi, Rimmi, Västinginmäki ja Annisto. Asuinalueista Västinginmäki, Annisto ja Isokuusi ovat rakenteilla. Västinginmäen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen alkoi vuonna 2023.

Vuoreskeskus on Vuoreksen palveluiden ydin. Asuinalueet koostuvat enimmäkseen rivitaloista, omakotitaloista, kerrostaloista sekä pientaloista. Osassa alueista on myös paritaloja, kytkettyjä pientaloja sekä pienkerrostaloja.[6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksen liikennesuunnittelun perustana on tehokas julkinen liikenne. Se hoidetaan linja-autoilla, vaikka suunnittelussa varauduttiin myös raitiotien toteuttamiseen.[7] Tampereen raitiotien seudullisen yleissuunnitelman mukaan raitiotie voitaisiin toteuttaa Vuorekseen 2030-luvulla[8]. Vuorekseen rakennetaan lisäksi kattava kevyen liikenteen verkosto. Vuoreksen Tampereen keskusta-alueeseen yhdistävä Särkijärven silta avattiin liikenteelle heinäkuun alussa vuonna 2011.

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksessa on toteutettu Vuoreksen taideohjelma Luonnon heijastumia, jonka tilaajana oli Tampereen kaupungin Vuores-hanke. Taideohjelman kautta on toteutunut yli 80 teosta ympäri Vuoresta.[9]

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksessa on yhteensä 5 leikkipuistoa. Lisäksi Vuoreksesta löytyy koirapuisto. Keskuspuistossa käsitellään sade- ja valumavesiä luonnonmukaisella tavalla. Koukkujärven ympäri kiertää luontopolku, jonka märkiin kohtiin on rakennettu pitkospuut. Frans Emilin kadulla on viljelypalstoja. Muita puistoja ovat Havulaaksonpuisto sekä Kirjailijanpuisto.[10]

Liikuntamahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoreksesta löytyy frisbeegolfrata, katukoripallokenttä, liikuntapuisto, pumptrack-pyöräilyrata, hiihtolatu sekä Ilves ry:n ylläpitämä Ilves-kenttä.[11]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 taajamarajauksessa Vuores muodosti oman taajamansa, jossa oli 7 145 asukasta. Taajaman pinta-ala oli 3,62 neliökilometriä ja se oli väestötiheydellään 1 973 asukasta/km² Suomen taajamista kaikkein tiheimmin asuttu.[12] Vuoreksessa toimii myös Suomen ilmavoimiin kuuluvan varikon Lentotekniikkalaitoksen osia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jätteet putkeen - siistiä! 11.01.2018. Pirkanmaan jätehuolto. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  2. Tampere saa vuoden 2012 asuntomessut 29.8.2008. HS.fi. Arkistoitu 10.9.2008. Viitattu 15.10.2008.
  3. Pääkäyttäjä: Kuntarajan siirron huomautusaika 15.4.- 15.5. ja yleisötilaisuus 23.4. Vuores. 18.4.2024. Viitattu 22.4.2024.
  4. Lempäälä ei luovu Vuoreksesta 5.6.2012. YLE Tampere. Viitattu 17.6.2012.
  5. "Kruunu" voitti Vuoreksen koulun ideakilpailun Tampereen kaupunki. Viitattu 15.10.2008.
  6. Asuinalueet Vuores. Viitattu 22.4.2024.
  7. Liikenne, kadut ja kartta vuores.fi. Viitattu 1.12.2022.
  8. Tampereen raitiotien seudullinen yleissuunnitelma. Esittelymateriaali 19.2.2021 (s. 56) tampere.fi. Viitattu 6.3.2021.
  9. Taide vuores.fi.
  10. Luonto ja puistot Vuores. Viitattu 22.4.2024.
  11. Ulkoilu ja liikunta Vuores. Viitattu 22.4.2024.
  12. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 13.1.2023. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 11.7.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]