Lentotekniikkalaitos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lentotekniikkalaitos
Toiminnassa 1933–
Valtio Suomen lippu Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Rooli keskuslentovarikko
Osa joukkoa Ilmavoimien materiaalilaitos
Tukikohta Tampere, Jämsä, Nokia (Linnavuori)
Motto Pro Volando Laboramus – Työtä lentämisen hyväksi

Lentotekniikkalaitos (lyhenne LentoTL) on Suomen ilmavoimiin kuuluvan, entiseltä nimeltään Ilmavoimien materiaalilaitoksen (ILMAVMATL) yksikkö, joka toimi itsenäisenä laitoksena vuoden 2009 loppuun asti. Sen päätoimipaikka sijaitsi Tampereen Vuoreksessa. Lentovarikkona laitos toimi Härmälän lentokentällä 1970-luvulle asti. Välillä 2010 ja 2014 Lentotekniikkalaitos kuului Ilmavoimien materiaalilaitokseen ja Jämsän toimipiste oli sen päätoimipiste[1].

Lentotekniikkalaitoksen tehtävä on johtaa ilmavoimien lentokoneiden huoltamista ilmailuteollisuusyrityksissä kuten Patria Aviation ja Insta. Se vastaa ilmavoimien lentokoneiden lentokelpoisuudesta sekä myös maavoimien lentokalustosta (Utin Jääkärirykmentti ja Tykistöprikaati). Laitos on muuntunut huolto- ja materiaaliorganisaatiosta tutkimusta tekeväksi asiantuntijaorganisaatioksi. Se on tutkinut muun muassa lentokaluston elinkaarikustannusten hallintaa, tuloksena esimerkiksi BAe Hawk-harjoitushävittäjän käyttöiän kasvattaminen.

Lentotekniikkalaitoksen edeltäjä oli Ilmailuvarikko, joka perustettiin 1. huhtikuuta 1933 ja otti myöhemmin käyttöön nimen Lentovarikko (LeV, myöh. LntV). Nimi oli käytössä vuoden 2001 syksyyn asti.

Nykyhetket ja perinnetyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitos on osa Ilmavoimien logistiikkarykmenttiä PVLOGL:ssa. Lentotekniikkalaitoksen ja Lentovarikon perinteitä ylläpitää Lentovarikon Kilta.

Organisaatio ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentotekniikkalaitokseen kuuluu

  • Hallinto-osasto (hall-os) Tampereella
  • Teknillinen osasto (tekn-os) Tampereella
  • Lentokoneosasto (leko-os) Tampereella

- Hornet-toimisto

- Moottoritoimisto Nokian Linnavuoressa

  • Laatu- ja lentokelpoisuusosasto (laatu- ja lkelp-os) Tampereella
  • Korjaamo-osasto (kmo-os), entinen Keskuskorjaamo
  • Materiaaliosasto (mat-os)

Laitoksen johtajina ovat toimineet mm.:

  • insinöörieverstiluutnantti (insinöörieversti 2009) Juha Hakulinen (s. 1956) -2010
  • insinöörieversti Hannu Lassila
  • insinöörieversti Veijo Mustonen -2006 [1] Materiaalilaitokseen fuusioitumisen myötä 1.1.2010 laitoksella ei ole ollut enää omaa johtajaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnassa toimineelle Ilmailuvoimien Lentokonetehtaalle nimitettiin koelentäjä, Georg Jäderholm, vuonna 1921. Kesällä 1931 perustettiin Koelentue Santahaminassa toimivaan Lentoasema 2:een. Muodostui joukko-osaston edeltä Ilmailutelakka, joka toimi vuodet 1924-1931. Seuraavana perustettiin Lentovarustevarikko, joka siirtyi Kangasalan Vatialaan. Myöhemmin 1. heinäkuuta 1931 Koelentue (KoeLtue) erotettiin erilliseksi yksiköksi ja 1.7. on siten Koelentokeskuksen perinnepäivä. Koelentue liitettiin huhtikuussa 1934 Ilmailuvarikon alaiseksi. Ilmailuvarikon ensimmäinen päällikkö oli insinöörikapteeni Lauri Vuolasvirta. Mm. kapteeni Erkki Parviainen toimi Koelentueen päällikkönä 70-luvulla ja vuonna 1991 se muuttui Koelentokeskukseksi.

Vatialan aikakausi jatkui vuoteen 1950 asti jolloin varikko tuon nimisenä lakkautettiin ja siirrettiin Tampereelle.

Nykyhetket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentotekniikkalaitoksella on noin 350 työntekijää, joista sotilaita on sata. Henkilöstöstä on naisia noin kolmannes.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]