Panimo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1500-luvun panimo.

Panimoiksi kutsutaan oluita valmistavia yrityksiä ja paikkaa, jossa olutta valmistetaan. Suurimmat panimoalan yritykset ovat monikansallisia suuryrityksiä, jotka ovat viime vuosinamilloin? laajentuneet voimakkaasti yritysostojen ja -fuusioiden ansiosta.

Erityyppisiä panimoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimot vaihtelevat kokonsa ja valmistamiensa oluttyyppien määrän mukaan suuresti. Pienimmät valmistavat muutamia kymmeniä tynnyreitä vuodessa, suurimmat ovat monikansallisia konserneja, joiden valmistusmäärä on miljoonia tynnyreitä vuosittain.

Usein käytettyjä nimityksiä panimoille ovat:

Modernin norjalaisen pienpanimon Nøgne Ø:n laitteistoa.
  • pienpanimo (engl. microbrewery) – 1900-luvun lopulla annettu nimitys pienelle panimolle
  • panimoravintola (engl. brew pub) – panimo, jonka olut valmistetaan pääosin samassa paikassa, jossa se myydään asiakkaille. Yleensä kyseessä on pub tai ravintola. Jotkut panimoravintolat myyvät oluttaan myös muihin ravintoloihin.
  • contract brewery ("sopimusvalmistuttaja", ei vakiintunutta suomenkielistä termiä) – yritys, joka vuokraa panimon oluenvalmistusta varten. Contract brewer yleensä huolehtii oluiden markkinoinnista, myynnistä ja levityksestä, valmistava vuokrapanimo (jota harhaanjohtavasti joskus kutsutaan myös englanniksi nimellä contract brewer) panee ja pullottaa oluen. Tunnettuja vuokrapanimoita ovat muun muassa belgialaiset Proef ja Strubbe.[1]
  • alueellinen panimo (engl. Regional brewery, termi käytössä Isossa-Britanniassa) – panimo, joka tuottaa olutta tietylle maantieteelliselle alueelle. Nykyaikana oluen jakelu on helpompaa ja termi on menettämässä merkityksensä.
  • craft brewer ("käsityöläispanimo", ei vakiintunutta suomenkielistä termiä) – pienpanimon synonyymi, panimo, joka panee "käsitehtyä olutta" (yhdysvaltalainen termi craft beer). Tällaiseksi määritellään usein täysmallasolut, jota tehdään pieniä määriä kerrallaan.[2]
  • makropanimo (engl. Macrobrewery ) tai megapanimo (engl. Megabrewery), negatiivissävyinen termi isolle panimolle, pienpanimon vastakohta.

Panimoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman viisi suurinta panimokonsernia ovat:

  1. InBev (Belgia)
  2. SABMiller (Englanti)
  3. Anheuser-Busch (Yhdysvallat)
  4. Heineken (Alankomaat)
  5. Carlsberg (Tanska)

Heinäkuussa 2008 ilmoitettiin InBevin ostavan 52 miljardilla dollarilla yhdysvaltalaisen maailman kolmanneksi suurimman panimon Anheuser-Buschin. Kaupan tuloksena syntyy uusi maailman suurin panimoalan yritys.[3]

Suomalaisia olut- ja sahtipanimoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stallhagen Dunkles, valmistaja Ålands Bryggeri.
Prykmestar Pils, valmistaja Vakka-Suomen Panimo.
  • Finlandia Sahti Oy, Forssa/Matku (Finlandia Sahti, Finlandia Sahti Strong)
  • Hartolan Sahti Oy, Hartola (Hartolan Sahti)
  • Oy Hartwall Ab, Lahti ja Tornio (olutmerkkejä muun muassa Karjala, Lapin Kulta, Aura, Sininen, Classic 1836-sarja)
  • Hollolan Hirvi (olutmerkkejä muun muassa Peura Pils, Hollolan Kivisahti)
  • Joutsan Sahti Oy, Joutsa (Joutsan Sahti)
  • Kello Panimo, Kellokoski (olutmerkkejä muun muassa Teräketjuöljy)
  • Keudan Panimo, Keski-Uudenmaan ammattioppilaitos (olutmerkkejä muun muassa Vaalea Sarvi, Tumma Sarvi)
  • Koskipanimo Oy - Panimoravintola Plevna, Tampere (olutmerkkejä muun muassa Vehnäolut, Shemeikka Suklaa Ale, Plevnan vaalea Pils, Pikkumusta, Tähti, Plevnan Stout)
  • Kuninkaankartanon Panimo, Mustiala, Tammela (olutmerkkejä muun muassa Pehtoori, Vouti, Renki, Pikkupiika)
  • Laitilan Wirvoitusjuomatehdas (olutmerkkejä muun muassa Kukko, Kievari)
  • Lammin Sahti Oy, Lammi (Käki, Puhti, Lammin Sahti)
  • Mallaskoski Oy, Seinäjoki (olutmerkkejä muun muassa Vahva Tumma Kuohu, Vaalea Kuohu)
  • Malmgårdin Panimo, Pernaja (olutmerkkejä muun muassa Malmgård Dinkel, Malmgård Blond Ale, Malmgård Belge, Malmgård Emmer)
  • Nokian Panimo Oy (olutmerkkejä muun muassa Kommodori, Laivuri, Keisari)
  • Olvi Oyj (olutmerkkejä muun muassa Olvi, Sandels, Olvin Tumma, Jouluolut)
  • Panimomiehet Oksanen & Silvennoinen, Tuorlan Maatalousoppilaitos, Piikkiö (olutmerkkejä muun muassa Paroni, Paronitar, Föri)
  • Panimoravintola Beer Hunter's, Pori (oluita pannaan Mufloni-tuotenimellä, muun muassa Tumma Mufloni, Mufloni ZPA, Mufloni Stout, Mufloni Sahti)
  • Panimoravintola Bruuveri, Helsinki (olutmerkkejä muun muassa Marsalkka III, Marsalkka A, Lentomestari, Sportteri)
  • Panimoravintola Koulu, Turku (olutmerkkejä muun muassa Maisteri, Lehtori, Ope, Reksi)
  • Perhon Ravintolapanimo, Helsinki (olutmerkkejä muun muassa Perhon Rohkea)
  • Porin Oluttehdas, Pori (olutmerkki Karhu). Samassa pihassa ravintolan yhteydessä Karhu Panimo (olutmerkkejä Kirjurin Vaalea, Musta Karhu)
  • Rekolan Panimo, Rekola, Vantaa (olutmerkkejä muun muassa Munkintie, kuusenkerkkäolut Metsän Henki, inkivääriolut Kesäkolli, Amerikan serkku)
  • Saimaan Panimo, Lappeenranta (olutmerkkejä muun muassa Marsalkka, Toiwo, Woima, Rokrammi Pils). Tytärpanimo Helsingissä nimeltään Bruuveri.
  • Savonniemen Oluttehdas Oy, Panimoravintola Huvila, Savonlinna (olutmerkkejä muun muassa Joutsen, Huvila Bitter, Huvila Porter, Huvila Sahti)
  • Oy Sinebrychoff Ab, Kerava (olutmerkkejä muun muassa Karhu, Koff, Nikolai, Koff Porter, Light Beer, Jouluolut, Korpisavu)
  • Stadin Panimo, Helsinki (olutmerkkejä muun muassa American Pale Ale, Belgian Witbier, Summer Bitter, Fishing Rod)
  • Suomenlinnan Panimo, Suomenlinna, Helsinki (olutmerkkejä muun muassa Suomenlinnan Coyet Ale, Suomenlinnan Höpken Pils ja Helsinki Portteri)
  • Teerenpeli, Helsinki ja Lahti (olutmerkkejä muun muassa Hullujussi, Onnenpekka, Laiskajaakko, Hippaheikki, Jatsijussi)
  • Vakka-Suomen Panimo Oy, Uusikaupunki (olutmerkkejä Prykmestar-nimikkeen alla mm. Prykmestar Pils, Schwarz ja Pale Ale)
  • Ålands Bryggeri, Ahvenanmaa (olutmerkkejä muun muassa Stallhagen Pale Lager, Dark Lager, Dunkles, Oktoberfest)
  • Pyynikin käsityöläispanimo, Tampere (olutmerkkejä muun muassa Simo-vehnäolut, Isoportteri, Pikkuportteri, KATAJA 1.086 sahti)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Webb, Timi: Good Beer Guide to Belgium. Campaign for Real Ale, 2005. ISBN 1-85249-210-4.
  2. http://www.koff.fi/bulletins/PL_tiedote_180501_osa2.htm
  3. Leo Cendrowicz: Bud Brewer Braced for Change Time. 15.7.2008. Viitattu 21.10.2008. (englanniksi)