Olvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olvi Oyj
Olvin logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: OLVAS
Markkina-arvo Nousua 580,9 milj. € (31.12.2016)[1]
Perustettu 1878
Toimitusjohtaja Lasse Aho
Kotipaikka Iisalmi, Suomi
Toimiala panimo
Tuotteet oluet, virvoitusjuomat
Liikevaihto Laskua 321,5 milj. € (2016)[1]
Liikevoitto Nousua 40,4 milj. € (2016)[1]
Tilikauden tulos Nousua 32,8 milj. € (2016)[1]
Henkilökuntaa Laskua 1 859 (keskim. 2016)[1]
Emoyhtiö Olvi Oyj
Tytäryhtiöt AS A. Le Coq,
A/S Cesu Alus,
Volfas Engelman,
OAO Lidskoe Pivo
Kotisivu www.olvi.fi
Huomioitavaa Iisalmen Oluttehdas (1878–1932)
Oluttehdas Oiva Oy (1932–1952)
Olvi Oy (1952–)

Olvi Oyj on suomalainen panimo- ja virvoitusjuoma-alan yritys sekä Olvi-konsernin emoyhtiö.

Olvin historia alkaa vuodesta 1878, jolloin panimomestari William Gideon Åberg ja rouva Onni Åberg perustivat panimon Iisalmeen. Yritys listautui pörssiin vuonna 1987. Olvin suurimmat osakkeenomistajat ovat Olvi-säätiö, Hortlingin suku ja The Family Kamprad Foundation -säätiö[2].

Olvin päätuotemerkkejä ovat Olvi, Sandels, Fizz, KevytOlo ja Teho Energiajuoma. Lisäksi Olvi valmistaa mm. Keskolle Pirkka-olutta. Panimon merkittävimmät kilpailijat Suomessa ovat Sinebrychoff ja Hartwall. Markkinaosuus alkoholijuomista vuonna 2011 oli 24 %.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen Oluttehdas Oy (1878-1932)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olvin historia alkoi 5. lokakuuta 1878 Iisalmen kauppalassa, jossa kahdeksan iisalmelaista kokoontui pohtimaan olutpanimon perustamista apteekkari Gustaf Ignatiuksen johdolla. Hän ja hänen vaimonsa tahtoivat mietojen alkoholijuomien valmistuksella vähentää vahvojen alkoholijuomien käyttöä.[4] Ensimmäiseksi panimomestariksi ja isännöitsijäksi valittiin Kuopion Lahdentaan panimon panimomestari suomenruotsalainen William Gideon Åberg. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö (nyk. Olvi Oyj) perustettiin vuonna 1878 Iisalmeen Luuniemen pohjoisrannalle. Paikan valintaan vaikutti etenkin kalliomaaston rantaviivassa oleva rotko, jonka ansiosta kellarit saatiin louhittua kallion suojaan vähällä vaivalla. Kalliosta saatiin myös hyviä rakennusaineita. Lisäksi noin 60 metrin pituisella rantakaistaleella oli järven pohjassa korkea kohouma, jonka kohdalta Porovesi jäätyi leutoinakin talvina pohjaa myöten. Näin saatiin läheltä jäätä varastokellareihin juomien säilyvyyden turvaamiseksi. Siihen aikaan kunnollisia jäähdytyslaitteita ei ollut, ja käyminen supistettiin mahdollisimman vähäiseksi kellareihin säilötyllä kylmällä ilmalla ja jäillä. Panimolla käytettiin luonnonjäätä jäähdytykseen vuoteen 1953 asti. Iisalmen Oluttehdas Oy:n ensimmäiset oluet myytiin vuonna 1880. Vuonna 1892 aloitettiin sahdin ja siman valmistus sekä vuonna 1906 virvoitusjuomien valmistus.[5]

Vuonna 1919 omistus siirtyi William Gideon Åbergin pojalle Evert Wilhelm Åbergille. Samana vuonna alkoi kieltolaki. Seuraavana vuonna Iisalmen Oluttehdas perusti myyntivaraston ja konttorin Kajaaniin – kysynnän kiihtyessä alueella vuonna 1925 perustettiin Kajaanin Kalja Oy.[5]

Oluttehdas Oiva Oy (1932-1952)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1932 kieltolaki kummottiin ja III-oluen valmistus aloitettiin 15 vuoden tauon jälkeen. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiön ja Kajaanin Kalja Oy:n yhdistämiseksi perustettiin vuonna 1932 Oluttehdas Oiva Oy. Erimielisyyksien seurauksena päädyttiin, että Kajaanin Kalja isompana yhtiönä vuokrasi Iisalmen Oluttehtaan itselleen. Jatkosodan aikana Oiva valmisti III-olutta saksalaisille joukoille näiden omista maltaista.

Vuonna 1949 Oluttehdas Oiva Oy:ssä alettiin valmistaa jäätelöä myyntiin. Tehtailija E. W. Åbergin mielestä lasten oli saatava jäätelöä. Åbergeilla siihen aikaan kotiapulaisena ollut Miina Jääskeläinen keitti jäätelöä isossa kattilassa Åbergien keittiössä. Muutaman vuoden kuluttua jäätelöä alettiin valmistaa konttorin kellarissa. Kaikki pihapiirin lapset saivat käydä hakemassa jäätelöannoksensa kello puoli kahden aikaan.[5]

Olvi Oy (1952-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1952 Oluttehdas Oiva Oy:n nimi ajateltiin lyhentää Oiva Oy:ksi. Sana ”oiva” esiintyi kuitenkin jo useiden muiden yhtiöiden nimissä, eikä lupaa muutokselle hyväksytty. Samoihin aikoihin helsinkiläinen Olvi Oy lopetti toimintansa. Nimi oli naseva ja kuvasi hyvin yhtiön toimintaa, joten Olvi Oy:ltä päätettiin ostaa oikeus nimen ja tavaramerkin käyttöön.

Vuonna 1955 teollisuusneuvos E. W. Åberg ja hänen vaimonsa Hedwig Åberg perustivat Olvi-säätiön, jolle siirtyi enemmistö Olvin osakkeista. Samana vuonna astui voimaan uusi myyntialuejärjestely, joka oli epäedullinen Olville - yhtiön myydyin artikkeli 1950-luvulla oli I-olut. Säännös muuttui vuonna 1961, jolloin kaikki panimot saivat luvan A-oluen valmistukseen. Keskioluen vuonna 1969 tapahtuneen "vapautumisen" myötä siitä tulee Olvin päämyyntiartikkeli.

1970-luvulla Olvin parhaiten myyviä tuotteita olivat virvoitusjuomat, kuten Zoo-limonadi. Vuonna 1987 Olvi listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Tätä edelsi noin 12,3 miljoonaa markkaa kerännyt osakeanti. A-osake noteerattiin päälistalla vuonna 1997.[5]

Laajentuminen Baltiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CXXXV -olutta kolpakossa. CXX esiteltiin 120-vuotisjuhlien kunniaksi 1990-luvun lopulla, samalla reseptillä pantu CXXXV 15 vuotta myöhemmin.

1990-luvulla panimo laajentui nopeasti osittain kotimaisten markkinoiden kasvun tasaantuessa.[6] Vuonna 1993 mehualan yritys Sonkari Oy (myöhemmin Kesäpäivä) fuusioitui Olviin. 1996 Olvi hankki 15 prosentin osuuden AS Tartu Õlletehtaasta ja seuraavana vuonna koko osakekannan tytäryhtiö Saare Õlun kautta. Vuonna 1999 Olvista tuli enemmistöosakas latvialaisessa A/s Cesussa ja vähemmistöosakas liettualaisessa Volfas Engelman -panimossa. Seuraavana vuonna vuosituhannen vaihduttua Volfas Engelmanista tuli Olvin tytäryhtiö. Vuonna 2003 Olvi osti virolaisen Oü Finelinin osakekannan. Tämä yritys omistaa virolaisen kivennäisvesiä ja vitaminoituja virvoitusjuomia valmistavan AS Õsel Foodsin.[7]

Olvi-konserniin kuuluvat nykyisin panimot Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Valko-Venäjällä. Virolainen AS A. Le Coq -panimo on konsernin omistuksessa 100 prosenttisesti, latvialaisesta A/S Cesu Alus -panimosta Olvi-konserni omistaa 99,3 prosenttia, liettualaisesta Volfas Engelman -panimosta 99,57 prosenttia ja Lidskoje pivo -panimosta 87,8 prosenttia. Lidskoje pivo sijaitsee Valko-Venäjän Lidassa ja on uusin Olvin omistukseen siirtyneistä panimoista. Konserni hankki panimon osakkeet vuonna 2008 Lidskoje pivon toteuttamalla suunnatulla osakeannilla, jonka Olvi Oyj merkitsi. Vuonna 2009 Olvi lisäsi omistusosuuttaan ostamalla Lidskoje pivon työntekijöiltä yhtiön osakkeita.[8]

Green Fizz-tuotemerkki ostettiin Chymos Juomilta 1998.[9] Syksyllä 2007 Olvi nousi oluen myynnissä toiseksi suurimmaksi panimoksi ensimmäistä kertaa.[10]

Olvi laati vuonna 2009 sopimuksen myynti- ja jakeluverkkonsa käyttämisestä Vakka-Suomen Panimon tuotejakeluun. Vakka-Suomen panimo on uusikaupunkilainen vuonna 2008 perustettu pienpanimo, joka valmistaa artesaanioluita Prykmestar-tuotemerkillä.

Ikean perustaja Ingvar Kamprad on ollut sijoittajana Olvissa 10 vuoden ajan.[11] Hän on nykyään toiseksi suurin osakkeenomistaja (7,3%).[12] Hän pitää Ikeaa ja Olvia perustaltaan samanlaisina yhtiöinä, joilla on yhteistyömahdollisuuksia. Kamprad vieraili Iisalmessa lokakuussa 2007 ja keskusteli muun muassa Olvin kansainvälistymisestä. Hän kuvaili Suomen vierailunsa yhteydessä Olvia "pieneksi, mutta urheaksi panimoksi, joka tekee hyvää olutta".[13]

Tuotemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotemerkit
Oluet
Sandels IV -olut tuli Olvin myyntiin 1973 ja III-oluena 1974.
  • Olvi (Ykkönen, III, Export, Tuplapukki, Jouluolut, Halko, Iisalmi Pale Ale, American Pale Ale, Black IPA)
  • Sandels (III, IV A, Vehnäolut, Tumma)


Olvin omistama virolainen A. Le Coq valmistaa myös oluita. Valikoimassa on

  • Sandels Special Edition,
  • A. Le Coq Porter, Premium 4,5%, Premium 4,7%, Extra Lager, Extra Ginger
  • Alexander
  • Saaremaa


  • Pirkka-olut
  • Rainbow pint of lager
Siiderit
  • Olvi-siiderit, FIZZ (makuina Original Dry ja Extra Dry), Sherwood Premium Cider.
  • Pirkka-siiderit
  • A. Le Coq valmistaa myös FIZZiä. Makuina FIZZ Sweet Pear, FIZZ Cherry, FIZZ Blueberry, FIZZ Strawberry, FIZZ Rasperry, FIZZ Pear Light, FIZZ Apple Dry ja FIZZ Yellow Plum.
  • Myös Latviassa valmistetaan FIZZiä.[14]
Lonkerot
  • Olvi-tuotemerkillä Greippilonkero, Kultalonkero, Karpalolonkero, Kevyt Karpalolonkero, Mojitolonkero
  • A. Le Coq GIN Long Drink ja A. Le Coq Long drink
  • Pirkka-lonkerot
  • A. Le Coq Pina Colada ja Margharita (coktail-juomat)
Virvoitusjuomat
  • Olvi-virvoitusjuomat (makuina Jaffa, Jaffa Light, Cola, Lemon)
  • Kane's soda pop- (aiemmin Buck's soda pop)
Kivennäisvedet
  • KevytOlo-tuotemerkillä Raikas, Karpalo, Sitruuna sekä Kevyt Olo Lähdevesi
  • Olvi Vichy
  • KevytOlo Sitruunamehua ja kivennäisvettä ja kivennäisvettä, KevytOlo omena-päärynämehua ja kivennäisvettä, Kevyt Olo Koivumahla mehukivennäisvesi
Mehut
  • OLVI Raikas Metsämarjamehujuoma, Sekamehujuoma, Päärynämehujuoma ja Viisi hedelmää -mehujuoma
Energiajuomat
  • TEHO, Teho Lite Boost
Urheilujuomat
  • Teho Sport -tuotemerkillä Sitruuna, Omena, Mandariini-appelsiini
Proteiini- ja energiapatukat
  • Teho Sport proteiinipatukat ja Teho Sport energiapatukat
Muut
  • Warsteiner -tuotemerkki (myynti Suomessa)
Lopetetut tuotteet
Olvi ja sitä edeltäneet Iisalmen oluttehdas sekä Oluttehdas Oiva ovat valmistaneet aikanaan mm. myös jäätelöä sekä viiniä. Olvi on aikanaan toimittanut Coca-Colaa.

Valmistus päättynyt suluissa

  • TEHO poretabletti
  • Kevyt Olo Päärynä, Mustaherukka (2009)
  • Fizz Blueberry, Fizz Cappuccino, Sweet Perry, Sweet Apple, Sweet Blueberry, Kevyt Olo Mansikka, Lordi Cola, Lordi Cola Light ja Lordi Vanilla Light (2007)
  • Fizz Lime (2006)
  • Maku Raparperi-Mansikka, Maku Salmiakki-Kola, Maku Puolukka (2006)
  • Palmu (lonkero, 2006)
  • Fizz Winter Wonder (2005)
  • Fizz Angry Apple (2004)
  • Kung Fu (2004)
  • CXX (olut, 2006)
  • Starobrno (maahantuonti)

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olvi-konserniin kuuluvat emoyhtiö Olvi Oyj:n lisäksi seuraavat tytäryhtiöt.

AS A. Le Coq[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alecoqin logo
  • Perustettu vuonna 1826 Virossa
  • Olvi-konsernin omistuksessa syyskuusta 1997
  • Olvi Oyj:n omistusosuus 100 prosenttia
  • Viron suurin juomien myyjä, kun kaikki tuoteryhmät (oluet, lonkerot, siiderit, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet) lasketaan yhteen
  • Kokonaistuotanto vuonna 2008 oli 125,2 miljoonaa litraa
  • Työntekijöitä keskimäärin 388 henkilöä

A/S Cēsu Alus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cēsu alusin logo.
  • Perustettu vuonna 1590 Latviassa, Baltian vanhin panimo
  • Olvi Oyj:n omistusosuus 98,2 prosenttia osakekannasta
  • Kokonaistuotanto vuonna 2008 oli 58,7 miljoonaa litraa
  • Työntekijöitä keskimäärin 231 henkilöä

Volfas Engelman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volfas engelman.jpg
  • Perustettu vuonna 1853 Liettuassa (ent. AB Ragutis)
  • Olvi-konsernin omistusosuus 99,57 prosenttia osakekannasta
  • Kokonaistuotanto vuonna 2008 oli 44,1 miljoonaa litraa
  • Työntekijöitä keskimäärin 206 henkilöä

Lidskoje pivo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lidskoje Pivon logo.
  • Perustettu 1876 Valko-Venäjällä
  • Olvi-konsernin omistusosuus yli 90 prosenttia osakekannasta
  • Kokonaistuotanto vuonna 2008 oli 79,9 miljoonaa litraa
  • Työntekijöitä 31.12.2008 oli 927 henkilöä (ei keskiarvo)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätös 2016 (PDF) Olvi Oyj. Viitattu 28.7.2017.
  2. Ikean omistaja osti iisalmelaista Olvia, Mtv3, 15.3.2012
  3. Oluen myynti väheni, siiderin kasvoi 28.4.2011. Yle Uutiset. Viitattu 28.4.2011.
  4. Olvi tuplapukki -pullon etiketin teksti.
  5. a b c d Tuija Valta, Olvi Oyj, 120 vuotta
  6. Olvi valtaa Baltiaa 25.2.2000. Juomanlaskija. Viitattu 19.2.2008.
  7. Olvin historiaa luettu 8.10.2007
  8. Olvi-konsernin tilinpäätös 2012 (pdf) 21.2.2013. Olvi Oyj. Viitattu 28.3.2013.
  9. Olvi oyj:n tilinpäätostiedote 1.1.-31.12.1998, luettu 19.2.2008
  10. Oluen hinnan uskotaan nousevan tammikuussa 5.10.2007. hs.fi. Viitattu 6.10.2007.
  11. Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2010. Olvi. Viitattu 25.2.2010.
  12. Ilta-Sanomat: Ikea-miljardööri jättisijoitti suomalaiseen olueen, viitattu 10.1.2012
  13. Kesonen, Jussi: "Kamprad kannusti Olvia laajenemaan" ja "Kamprad jätti portin auki Savon Ikealle". Savon Sanomat, 3.11.2007, 100. vsk, s. A3 ja A12.
  14. Olvin pörssitiedote 3/4 2007 Kauppalehdessä, luettu 19.2.2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]