Olvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olvi Oyj
Olvilogogray.jpeg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: OLVAS
Markkina-arvo Nousua 651,9 milj. € (31.12.2018)[1]
ISIN FI0009900401
Perustettu 1878
Toimitusjohtaja Patrik Lundell
Puheenjohtaja Pentti Hakkarainen
Kotipaikka Iisalmi, Suomi
Toimiala panimoteollisuus
Tuotteet oluet, virvoitusjuomat
Liikevaihto Nousua 583,7 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Laskua 22,4 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos Nousua 41,1 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 1 797 (keskim. 2018)[1]
Tytäryhtiöt Suomi: Servaali Oy ja The Helsinki Distilling Company, Viro: AS A. Le Coq, Latvia: AS Cēsu alus, Liettua: Volfas Engelman, Valko-Venäjä: OAO Lidskoje pivo, Tanska: Bryggeriet Vestfyen[2]
Omistaja Olvi-säätiö (n. 53 % äänistä)[3]
Kotisivu www.olvi.fi

Olvi Oyj on suomalainen juomakonserni, jonka pääkonttori ja tuotantolaitos sijaitsevat Iisalmessa. Sillä on toimipiste myös Helsingissä.[4] Vuonna 1878 perustettu Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta saakka säilynyt panimoyritys. Olvi-konsernin tytäryhtiöt sijaitsevat Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä ja Tanskassa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen Oluttehdas Oy (1878–1932)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olvin historia alkoi 5. lokakuuta 1878 Iisalmen kauppalassa, jossa kahdeksan iisalmelaista kokoontui pohtimaan olutpanimon perustamista.[6]

Ensimmäiseksi panimomestariksi ja isännöitsijäksi valittiin Kuopion Lahdentaan panimon panimomestari William Gideon Åberg. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö (nyk. Olvi Oyj) perustettiin vuonna 1878 Iisalmeen Luuniemen pohjoisrannalle. Paikan valintaan vaikutti etenkin kalliomaaston rantaviivassa oleva rotko, jonka ansiosta kellarit saatiin louhittua kallion suojaan vähällä vaivalla. Juomien säilyvyyden turvaamiseksi jäähdytyksessä panimolla käytettiin luonnonjäätä aina vuoteen 1953 saakka.

Iisalmen Oluttehdas Oy:n ensimmäiset oluet myytiin vuonna 1880. Vuonna 1892 aloitettiin sahdin ja siman valmistus sekä vuonna 1906 virvoitusjuomien valmistus.[6]

Vuonna 1919 omistus siirtyi William Gideon Åbergin pojalle Evert Wilhelm Åbergille ja tehtaan toimintaa alettiin kehittämään. Samana vuonna alkoi kieltolaki. Seuraavana vuonna Iisalmen Oluttehdas perusti myyntivaraston ja konttorin Kajaaniin – kysynnän kiihtyessä alueella vuonna 1925 perustettiin Kajaanin Kalja Oy.[6]

Oluttehdas Oiva Oy (1932–1952)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1932 kieltolaki kumottiin ja III-oluen valmistus aloitettiin 15 vuoden tauon jälkeen. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiön ja Kajaanin Kalja Oy:n yhdistämiseksi perustettiin vuonna 1932 Oluttehdas Oiva Oy. Erimielisyyksien seurauksena päädyttiin, että Kajaanin Kalja isompana yhtiönä vuokrasi Iisalmen Oluttehtaan itselleen. Jatkosodan aikana Oiva valmisti III-olutta saksalaisille joukoille näiden omista maltaista.

Vuonna 1949 Oluttehdas Oiva Oy:ssä alettiin valmistaa myös Vilpo-nimistä jäätelöä, jota myytiin aina 1960-luvulle saakka.[6]

Olvi Oy (1952–1986)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olvin valmistama Olvi-merkkinen III-olut.

Vuonna 1952 Oluttehdas Oiva Oy:n nimi ajateltiin lyhentää Oiva Oy:ksi. Sana ”oiva” esiintyi kuitenkin jo useiden muiden yhtiöiden nimissä, eikä lupaa muutokselle hyväksytty. Samoihin aikoihin helsinkiläinen Olvi Oy lopetti toimintansa. Nimi oli naseva ja kuvasi hyvin yhtiön toimintaa, joten Olvi Oy:ltä päätettiin ostaa oikeus nimen ja tavaramerkin käyttöön.

Vuonna 1955 teollisuusneuvos E. W. Åberg ja hänen vaimonsa Hedwig Åberg perustivat Olvi-säätiön jolle siirtyi enemmistö Olvin osakkeista. Samana vuonna astui voimaan uusi myyntialuejärjestely, jonka johdosta kullakin Oy Alkoholiliike Ab:n myymäläpaikkakunnalla pidettiin myytävänä yhden paikkakuntaa lähinnä olevan panimon olutta. Järjestely oli epäedullinen Olville – vahvan oluen menekki putosi lähes neljänneksen edellisvuodesta ja yhtiön myydyin artikkeli 1950-luvulla oli I-olut. Säännös muuttui vuonna 1961, jolloin kaikki panimot saivat luvan A-oluen valmistukseen. Keskioluen vuonna 1969 tapahtuneen ”vapautumisen” myötä siitä tuli Olvin päämyyntiartikkeli.

Olvi Oyj (1987–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1987 Olvi listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Tätä edelsi noin 12,3 miljoonaa markkaa kerännyt osakeanti. A-osake noteerattiin päälistalla vuonna 1997.[6]

1990-luvulla panimo laajentui nopeasti osittain kotimaisten markkinoiden kasvun tasaantuessa.[7] Vuonna 1993 mehualan yritys Sonkari Oy (myöhemmin Kesäpäivä) fuusioitui Olviin. 1996 Olvi hankki 15 prosentin osuuden AS Tartu Õlletehtaasta (nykyisin A. Le Coq) ja seuraavana vuonna koko osakekannan tytäryhtiö Saare Õlun kautta. Vuonna 1999 Olvista tuli enemmistöosakas latvialaisessa AS Cēsu alus -panimoyrityksessä ja vähemmistöosakas liettualaisessa Volfas Engelman -panimossa. Seuraavana vuonna vuosituhannen vaihduttua Volfas Engelmanista tuli Olvin tytäryhtiö. Vuonna 2003 Olvi osti virolaisen Oü Finelinin osakekannan. Tämä yritys omistaa virolaisen kivennäisvesiä ja vitaminoituja virvoitusjuomia valmistavan AS Ösel Foodsin.[8]

Vuonna 2008 Olvi hankki Valko-Venäjän Lidasta Lidskoje pivo -panimon.[9]

Olvi aloitti yhteistyön peliyhtiö Rovion kanssa vuonna 2012, jolloin ensimmäiset Angry Birds -virvoitusjuomat lanseerattiin Suomessa, seuraavana vuonna niitä myytiin yli 30 maassa.[10] Angry Birds -limujen myynti lähti menestyksekkäästi käyntiin ja Olvin raportin mukaan tammi-syyskuussa 2012 yhtiön virvoitusjuomien myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 72,0 prosenttia pitkälti Angry Birds -tuotteiden ansiosta. [11][12]

Olvi tekee yhteistyötä kansainvälisen virvoitusjuomayhtiö PepsiCo:n kanssa. Olvin tytäryhtiö Lidskoe Pivo on hoitanut muun muassa Pepsin ja 7 Up:in myynnin ja markkinoinnin Valko-Venäjällä tammikuusta 2015 alkaen.[13]

Vuonna 2016 Olvi -konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 609,4 miljoonaan litraan ja liikevaihto kasvoi 321,5 miljoonaan euroon. Konsernin liikevoitto kasvoi 6 prosenttia ja oli 40,4 miljoonaa euroa.[14] Konserni työllisti 1859 henkilöä ja valmisti 609 miljoonaa litraa juomia.[5]

Vuonna 2018 Olvi osti enemmistöosuudet maahantuontiyritys Servaali Oy:stä[15] ja helsinkiläisestä pientislaamo The Helsinki Distilling Companysta.[16]

Olvi laajensi toimintaansa Tanskaan ostamalla enemmistöosuuden maan neljänneksi suurimmasta panimosta Bryggeriet Vestfyenistä toukokuussa 2021. Yhtiö maksoi käteisellä 60 prosentin osuudesta 6,8 miljoonaa euroa ja teki muille osakkeenomistajille tarjouksen näiden osuudesta. Kaupan ehtona oli, että Olvi saa kasvatettua omistusosuutensa 90 prosenttiin osakkeista. Vuonna 1885 perustetun tanskalaispanimon myynti 2020 oli 65 miljoonaa litraa ja siitä muodostunut liikevaihto vajaa 25 miljoonaa euroa. Olvi-konsernin vastaavat luvut olivat 766 miljoonaa litraa ja 415 miljoonaa euroa.[17][18]

Helmikuussa 2022 sotatoimiksi muuttuneen Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta Olvi lopetti viennin Venäjälle. Yritys jatkoi tuotantoa Valko-Venäjällä.[19][20]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olvi-konsernin omistaman virolaisen A. Le Coq -panimon tunnus.

Olvi-konserniin kuuluvat panimot Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Valko-Venäjällä. Virolainen AS A. Le Coq -panimo on konsernin omistuksessa 100-prosenttisesti, latvialaisesta AS Cēsu alus -panimosta Olvi-konserni omistaa 99,88 prosenttia, liettualaisesta Volfas Engelmanista 99,58 prosenttia ja valkovenäläisestä Lidskoje pivo -panimosta 95,87 prosenttia.[2] Olvin liikevaihdosta vuonna 2022 kolmannes tulee Valko-Venäjältä, jonne yritys on investoinut 150 miljoonaa euroa.[21] Olvi omistaa myös 80 prosenttia maahantuontiyritys Servaali Oy:stä ja 67 prosenttia helsinkiläisestä pientislaamo The Helsinki Distilling Companysta.[2] Vuonna 2021 Olvi ilmoitti ostaneensa tanskalaisen Bryggeriet Vestfyen -panimon osake-enemmistön, joka on lähes 97 prosentin omistusosuus tanskalaisesta panimosta.[18]

2000-luvulla Venäjän ja Ukrainan välille muodostui konflikti, joka kärjistyi laajamittaisiksi sotatoimiksi helmikuussa 2022 (Itä-Ukrainan sota). Venäjän lisäksi sotatoimiin on osallistunut myös Valko-Venäjä. Tilanteen johdosto Olvi päätti vetäytyä niin Venäjän kuin Valko-Venäjän markkinoilta. Valko-Venäjällä toimii 840 henkilöä työllistävä Olvin tytäryhtiö Lidskoe Pivo. Valko-Venäjän osuus Olvin vuoden 2021 liikevoitosta oli 24 prosenttia ja liikevaihdosta 21 prosenttia.[19][20] Helmikuussa 2023 Olvi ilmoitti saaneensa 12 miljoonan euron sakon Valko-Venäjällä.[22]

Vuonna 2017 Olvin ympäristötoimenpiteitä olivat muun muassa investoiminen uuteen energialaitokseen. Samalla Olvi siirtyy käyttämään kotimaista uusiutuvaa polttoainetta fossiilisten polttoaineiden sijaan.[23] Vuonna 2018 Olvi alkoi käyttää lämmöntuotannossaan biopolttoaineita eli puuta.[24][25]

Tuotteet ja tuotemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sandels IV -olut tuli Olvin myyntiin 1973 ja III-oluena 1974.

Olvi valmistaa oluita, siidereitä, lonkeroita, virvoitusjuomia, kivennäis- ja vitamiinivesiä, urheilujuomia ja energiajuomia. Olvin päätuotemerkit Suomessa ovat Olvi, Sandels, A. Le Coq, FIZZ, Sherwood, Kane’s Soda Pop, TEHO, TEHO Sport, Health LAB, Olvi Vichy ja KevytOlo.[5]

Olvin brändit ovat nauttineet perinteisesti vahvaa arvostusta Suomessa. Markkinointi & Mainonta -lehden teettämä bränditutkimus arvioi Olvin olleen kuluttajien eniten arvostama olutmerkki vuosina 2008–2009 sekä 2011–2013.[26] Lisäksi vuosina 2014–2016 Olvin valmistama Sandels arvioitiin Suomen arvostetuimmaksi olutmerkiksi.[27][28]


Oluet

  • Olvi
  • Sandels
  • A. Le Coq

Siiderit

  • FIZZ
  • Sherwood

Lonkerot

  • Olvi-lonkerot
  • A. Le Coq -lonkerot

Mehut

  • OLVI Raikas mehut

Kivennäisvedet

  • KevytOlo
  • Olvi Vichy

Virvoitusjuomat

  • Olvi-virvoitusjuomat
  • Kane’s Soda Pop

Energiajuomat

Urheilujuomat

  • TEHO Sport

Proteiini- ja energiapatukat

  • TEHO Sport proteiinipatukat ja TEHO Sport energiapatukat

Muut

  • Health Lab (hyvinvointijuoma[29])

Lopetetut tuotteet, suluissa valmistuksen päättyminen

  • TEHO poretabletti
  • Kevyt Olo Päärynä, Mustaherukka (2009)
  • Fizz Blueberry, Fizz Cappuccino, Sweet Perry, Sweet Apple, Sweet Blueberry, Kevyt Olo Mansikka, Lordi Cola, Lordi Cola Light ja Lordi Vanilla Light (2007)
  • Fizz Lime (2006)
  • Maku Raparperi-Mansikka, Maku Salmiakki-Kola, Maku Puolukka (2006)
  • Palmu (2006)
  • Fizz Winter Wonder (2005)
  • Fizz Angry Apple (2004)
  • Kung Fu (2004)
  • CXX (2006)
  • Starobrno (maahantuonti)
  • Sven Tuuva
  • Warsteiner

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) Olvi Oyj. Viitattu 26.7.2019.
  2. ↑ a b c Konserniyhtiöt Olvi Group. Viitattu 25.9.2019.
  3. ↑ Suurimmat omistajat olvigroup.fi. Olvi Oyj. Viitattu 2.3.2019.
  4. ↑ Yhteystiedot Olvi. Viitattu 17.10.2019.
  5. ↑ a b c Olvi – positiivisesti suomalainen Olvi Oyj. Viitattu 30.10.2017.
  6. ↑ a b c d e Valta, Tuija: Olvi Oyj 120 vuotta. Olvi Oyj, 1998. ISBN 9789519798905.
  7. ↑ Olvi valtaa Baltiaa 25.2.2000. Juomanlaskija. Viitattu 19.2.2008.
  8. ↑ Olvi ostaa Virosta mehutehtaan Helsingin Sanomat. 10.9.2003. Viitattu 17.10.2019.
  9. ↑ Konserniyhtiöt – Olvi Group olvigroup.fi. Olvi Oyj. Viitattu 30.10.2017.
  10. ↑ Olvin tarina Olvi Oyj. Viitattu 30.10.2017.
  11. ↑ Angry Birds siivittää Olvia Kauppalehti. Viitattu 30.10.2017.
  12. ↑ Olvi-konsernin tilinpäätös 2012 (PDF) 21.2.2013. Olvi Oyj. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.3.2013.
  13. ↑ Olvi yhteistyöhön virvoitusjuomajätti Pepsin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2017.
  14. ↑ Vuosikatsaukset Olvi Group. Viitattu 30.10.2017.
  15. ↑ Olvi ja Servaali yhdistävät voimiaan Olutposti. Viitattu 29.11.2018.
  16. ↑ Olvi hankki enemmistön helsinkiläistislaamosta: "Toimii voimakkaasti kasvavilla markkinoilla" yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2018.
  17. ↑ Salokangas, Keijo: Olvi ostaa Tanskan neljänneksi suurimman panimon 12.5.2021. Yle Uutiset. Viitattu 12.5.2021.
  18. ↑ a b Olvi vahvisti ostaneensa tanskalaisen panimoyhtiön, Yle Uutiset, 31.8.2021, viitattu 20.11.2021
  19. ↑ a b Olvi teki päätöksensä: Vetäytyy Valko-Venäjältä ja lopettaa viennin Venäjälle – valkovenäläinen tytäryhtiö työllistää 840 henkilöä, Yle / Anna Näveri, 5.3.2022
  20. ↑ a b Olvi vetäytyy Valko-Venäjältä ja lopettaa viennin Venäjälle, Helsingin Sanomat / Venla Kuokkanen, 5.3.2022
  21. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Yritykset | Olvi ei lähde Valko-Venäjältä, vaikka maa tukee Venäjän hyökkäystä: toimitusjohtaja perustelee eettisillä ja taloudellisilla syillä Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  22. ↑ Törnudd, Nina: Yritykset | Olvin tytäryhtiö sai miljoonasakot Valko-Venäjällä – Olvi peruu tulosohjeistuksensa Helsingin Sanomat. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023.
  23. ↑ Vastuullinen arvoketju olvi.fi. Olvi Oyj. Viitattu 30.10.2017.
  24. ↑ CASE: Uusiutuvaa energiaa biolämpölaitoksella Olvi. Viitattu 5.3.2022.
  25. ↑ Kotimainen polttoaine on hyvä ratkaisu Savon Sanomat. Viitattu 17.10.2019. [vanhentunut linkki]
  26. ↑ Tämä se vaan pysyy ja paranee: Olvin Sandels on kaikkein arvostetuin Iisalmen Sanomat. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.10.2017.
  27. ↑ Olvi ja Karhu hävisivät Sandelsille marmai.fi. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 30.10.2017.
  28. ↑ Sandelsin olutbrändi yhä suosituin marmai.fi. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 30.10.2017.
  29. ↑ a b Tuotteet Olvi. Viitattu 17.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olvi.


Olvin logo.svg
Olvi-konserni
Tytäryhtiöt
Oluet
Siiderit
  • Fizz
  • Sherwood Dry Cider
Long drink
  • Olvi
  • A. Le Coq
Virvoitusjuomat
Kivennäisvedet
  • KevytOlo
  • Olvi Vichy
Energiajuomat
Mehut
  • Olvi Raikas
Muut
  • Health Lab
  • Teho Sport
Suomen panimot
Suuret panimot
Pienpanimot
Katso myös
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olvi&oldid=21289175”