Sima

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo juomasta. Sima on myös suomalainen popyhtye.
Simaa lasissa

Sima on käyttämällä valmistettava alkoholi- ja virvoitusjuoma. Suomessa sima on suosittua etenkin vappuna.

Sima perustuu hunajaviiniin, jota Suomessa on vanhastaan kutsuttu simaksi. Suomalaisessa simassa on kuitenkin vähemmän alkoholia, ja siihen käytetään hunajan sijaan sokeria. Sima valmistuu muutamassa päivässä tai yhdessä viikossa.

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siman perinteisiä raaka-aineita ovat veden lisäksi sitruuna, sokeri, hiiva ja rusinat. Ennen kuin sokeria oli Suomessa saatavilla, simaan käytettiin sen sijasta hunajaa.[1] Simaan voidaan lisäksi käyttää monenlaisia marjoja, yrttejä, luonnonkukkia ja muita mausteita. Sokerina voidaan käyttää erilaisia sokereita, kuten valkoista kidesokeria, fariinisokeria, täysruokosokeria ja intiaanisokeria. Kidesokeri tuo käytettyjen mausteiden maun esiin – muut sokerit ovat voimakkaamman makuisia ja antavat juomalle väriä. Myös hunajaa ja erilaisia siirappeja voidaan käyttää makeuttajina.[2]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesi kiehautetaan, siihen sekoitetaan raaka-aineet ja juoma kaadetaan sammioon. Kun juoma on jäähtynyt noin 42-asteiseksi, sekaan ripotellaan hiiva. Juoma peitetään esimerkiksi puuvillaisella kankaalla ja annetaan käydä huoneenlämmössä vuorokauden ajan. Sen jälkeen juoma siivilöidään ja pullotetaan.[2] Pullojen pohjalle pudotellaan pari rusinaa. Kun rusinat muutaman päivän kuluttua nousevat pintaan, on sima valmista nautittavaksi.[3] Viileässä käymisessä kestää noin viikon ajan. Huoneenlämmössä sima valmistuu nopeammin, mutta viileässä sen mausta tulee pirteämpää.[2]

Käymisen aikana simaan muodostuu hiukan alkoholia.[2] Kotisiman alkoholipitoisuus vaihtelee paljon valmistustavasta ja -olosuhteista riippuen, eivätkä kaikki asiantuntijat pidä suotavana siman antamista pienelle lapselle.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hunajaviinin kaltaista vahvaa simaa tuotiin 1500-luvulla Suomeen Lyypekistä ja Riiasta. Se oli tuolloin viinin jälkeen suosituin tuontijuoma Suomessa. Kuningas Kustaa Vaasan kerrottiin olleen hyvin mieltyneen simaan. Turussa simakauppaan vaikutti paljon myös kauppiaanrouva ja laivanvarustaja Valpuri Innamaa, jonka kauppalaivoilla simaa kuljetettiin Itämeren satamien välillä.[1]

Siman alkoholipitoisuus aleni selvästi 1700-luvulle tultaessa. Silloin simaa alettiin Suomessa valmistaa virkistäväksi kesäjuomaksi, jota joivat varsinkin varakkaat ja aateliset, sillä vain heillä oli varaa sen raaka-aineisiin hunajaan, sitruunaan ja hiivaan. Sima valmistettiin ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjan ohjeiden mukaan ja tarjoiltiin esimerkiksi pappilan vappukesteissä.[1]

Vappuna simaa nautitaan usein tippaleivän kanssa.

Työväellä alkoi Suomessa olla varaan simantekoon 1800-luvulla, kun hunaja voitiin alkaa korvata sokerilla ja raaka-aineiden saatavuus parani. 1900-luvulla simasta tuli koko kansan kesäjuoma, mihin vaikuttivat myös vuosien 1919–1932 kieltolaki sekä sen jälkeinen raittiusliike, joka kannusti juomaan simaa samppanjan sijaan. Myöhemmin 1900-luvulla sima yhdistettiin työväenliikkeeseen ja siitä tuli vapun juhlajuoma.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kulmala 2018, s. 11–12.
  2. a b c d Kulmala 2018, s. 13–19.
  3. Vappusima ehtii vielä Aamulehti 24.4.2009
  4. Aamulehti.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikikirjasto
Wikikirjaston keittokirjassa on resepti aiheesta: