Hervannan kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hervannan kirjasto
Kirjaston sisäänkäynti.
Kirjaston sisäänkäynti.
Sijainti Hervannan toimintakeskus
Insinöörinkatu 38
Hervanta, 33720 Tampere
Koordinaatit 61°27′01.1″N, 23°50′56.0″E
Tyyppi lähikirjasto
Perustettu 1975
Johtaja
  • Marjut Pohjalainen (2008–)
  • Liisa Hakanen (1977–2007)
  • Aulikki Plihtari (1975–1977) [1]
Kotisivut

Hervannan kirjasto on Tampereen Hervannassa sijaitseva Tampereen kaupunginkirjaston toimipiste. Se palvelee erityisesti Hervannan, Hervantajärven, Hallilan, Lukonmäen, Ruskon ja Vuoreksen asukkaita.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hervannan kirjasto perustettiin vuonna 1975. Se toimi ensin Ahvenisjärven koulun tiloissa, missä se avattiin 2. syyskuuta 1975. Tilat suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck & kumppanit, ja sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen. Kirjastolla oli käytössään 301 neliömetrin tilat.[1]

Kirjasto lopetti toimintansa koululla 11. helmikuuta 1989. Seuraavien viikkojen aikana se muutti arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Hervannan toimintakeskukseen, jossa se sijaitsee edelleen. Kirjasto sai sieltä lähes kuusi kertaa entistä suuremmat tilat (1 737 m²). Uudet tilat avattiin asiakkaille 7. maaliskuuta 1989.[1][2]

Kirjastoa laajennettiin keväällä 2004, kun katutasoon vanhojen kirjastotilojen alapuolelle tehtiin lehtilukusali (190 m²) ja tietotori (80 m²). Sisustussuunnittelijana toimi sisustusarkkitehti Eevaliisa Vasko.[3]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kirjaston sisältä.

Arkkitehti Raili Pietilä on sanonut, että kirjastoon on sisällytetty elementtejä arabikulttuurista. Hänen mukaansa kirjastosalin vaaleansininen kattokupoli muistuttaa beduiiniteltan kattoa. Kirjastossa on myös suihkulähde sekä palmuja ja muita viherkasveja, jotka tuovat mieleen keitaan. Kattoikkunoista tulee tilaan paljon luonnonvaloa.[2]

Kirjaston kupolissa ja suihkulähteessä on nähty yhtymäkohtia myös antiikin Rooman arkkitehtuuriin. Pietilät aloittivat rakennuksen suunnittelun jouluna 1978 ollessaan Roomassa, missä he tutustuivat Caracallan kylpyläraunioihin. Ne herättivät heissä ihastusta. Caracalla-vaikutteiden on tulkittu näkyvän Hervannan kirjastossa.[4]

Kirjasto on osa julkisten rakennusten kokonaisuutta, jonka Pietilät ovat suunnitelleet niin sanotulle Hervannan keskusakselille. Museovirasto pitää sitä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä.[1][5] Pietilät ovat suunnitelleet myös Tampereen kaupungin pääkirjaston.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tampereen kirjastot ennen ja nyt (PDF) s. 17. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2010. Viitattu 8.8.2017.
  2. a b Hervannan kirjastorakennus täyttää 20 vuotta (tiedote) 12.2.2009. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto. Viitattu 8.8.2017.
  3. Tampereen kirjastot ennen ja nyt, s. 40.
  4. Hervannan toimintakeskuksen terveysasemarakennus: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 21. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014. Viitattu 8.8.2017.
  5. Hervannan keskusakseli Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 8.8.2017.
  6. Tampereen kirjastot ennen ja nyt, s. 4.