Reima Pietilä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reima Pietilä vuonna 1962.

Frans Reima Ilmari Pietilä (25. elokuuta 1923 Turku26. elokuuta 1993 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Vuosina 1973–1979 Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina.[2][1]

Pietilä työskenteli opiskeluaikana 1947 Ilmari Niemeläisen ja 1948–1949 Einari Teräsvirran toimistossa ja Ragnar Ypyän toimistossa ja oli valmistuessaan lähes 30-vuotias[3]. Hänen läpimurotyönsä oli Brysselin maailmannäyttelyn Suomen paviljonki, johon hän on kertonut saaneensa innoituksen Aulis Blomstedtilta. Sen suunnittelussa hän käytti tilamoduuleja ja pyrki siinä sekä luonnonmukaiseen että älylliseen tulokseen.[4]

Akateemikon arvonimen vuonna 1982[1] saanut Pietilä oli Suomen merkittävimpiä nykyarkkitehteja. Hänen työnsä ovat omaleimaisia ja rohkeasti tavanomaisista normeista poikkeavia suomalaisessa rakennustaiteessa. Useimmat töistään Pietilä teki yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilöitä pidetään usein kansainvälisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteina Alvar Aallon jälkeen[2]. Pietilä sai vuonna 1987 elämäntyöstään UIA-kultamitalin (Union internationale des architectes).[5]

Tyyliltään Pietilät edustavat orgaanista arkkitehtuuria.[1]

Reima Pietilä sai 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan sairauskohtauksen, johon hän kuoli seuraavana päivänä.[1]

Pietilän mukaan on nimetty Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva Pietilänkatu. Koska etunimi ei esiinny kadunnimessä, kaupunki on mahdollisesti halunnut kunnioittaa samalla Raili Pietilän työtä.[6] Pietilät suunnittelivat Hervantaan niin sanotun keskusakselin, ja se on heidän laajin rakennuskokonaisuutensa Suomessa.[7]

Taiteilija Tuulikki Pietilä oli Reima Pietilän sisar[8].

Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia töistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Malcolm Quantrill: Reima Pietilä. Suomentanut Kaarina Turtia. Otava, 1987. ISBN 951-1-09143-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Reima Pietilä 1923–93. Mitä Missä Milloin 1994 s. 136. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9
  2. a b Rakennustaiteen museo
  3. Quantrill, s. 27
  4. Quantrill, s. 28
  5. Reima Pietilä (archive.today webpage capture) UIA Union Internationale des Architectes. Arkistoitu . Viitattu 20.8.2018. (ranskaksi)
  6. Valkama, Johanna: Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimistä (PDF) (pro gradu -tutkielma, s. 26–27) 2008. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 10.8.2017.
  7. Hervanta-raitti (PDF) 2016. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 10.8.2017.
  8. Quantrill, s. 26

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]