Lieksan kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lieksan kirkko
Lieksan kirkko
Lieksan kirkko
Sijainti Kirkkokatu 1, Lieksa
Koordinaatit 63°18′48″N, 030°01′49″E
Seurakunta Lieksan seurakunta
Rakentamisvuosi 1982
Suunnittelija Reima ja Raili Pietilä
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 450
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Lieksan kellotorni

Lieksan kirkko (aiemmin Pielisjärven kirkko) on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema Lieksan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko kaupungin keskustassa. Nykyinen kirkko on järjestyksessä neljäs. Se valmistui vuonna 1982, kun edellinen Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen kirkko oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1979. Kirkon vanha kellotapuli säilyi palossa.

Kirkon 36-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan Urkutehdas. Kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Päikki Priha.

Ensimmäinen Lieksan kirkko rakennettiin vuonna 1667. Kun se purettiin rappeutuneena, uusi kirkko rakennettiin samalle paikalle vuonna 1772. Se tuhoutui salaman iskusta vuonna 1828. Kolmas, Engelin piirtämä, kirkko valmistui vuonna 1836 ja neljäs eli nykyinen vuonna 1982.

Kirkon pohjakaava ja graniittinen kivijalka viittaavat sitä edeltäneeseen Engelin suunnittelemaan kirkkoon, suuri Andreaan ristin muotoinen kattoikkuna puolestaan paikalliseen kulttuuriperinteeseen, jossa luterilainen ja ortodoksinen usko ovat vaikuttaneet rinnakkain. Kirkon alttariseinällä on alttaritaulun sijasta suuri ristinmuotoinen ikkuna, josta aukeaa näkymä kohti Engelin suunnittelemaa kellotapulia, ainoaa vanhasta kirkosta muistuttavaa osaa. Ratkaisu muistuttaa Englannissa sijaitsevaa Coventryn katedraalia: Basil Spencen suunnitteleman, vuosina 1954–1962 rakennetun modernin katedraalin alttariseinällä olevasta ikkunasta näkyvät pommituksissa 1940 tuhoutuneen keskiaikaisen katedraalin rauniot.[1]

Kirkko on konserttipaikkana jokakesäisillä Lieksan Vaskiviikoilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lieksan seurakunta: Lieksan kirkko -esite

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Timo Koho: Menneisyyden muistikuvat: Perinne nykyajan arkkitehtuurissa, s. 85–89. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]