Brander (yritys)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brander
Yritysmuoto osakeyhtiö [1]
Perustettu 1920
Perustaja Wäinö Brander [2]
Toimitusjohtaja Eerikki Lounamaa [3]
Kotipaikka Tampere [1]
Toimiala leivän, tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus [1]
Liikevaihto Laskua 1,8 milj. € (2018) [4]
Liikevoitto Laskua −46 000 € (2018) [4]
Henkilöstö Muuttumaton 25 (2018) [4]
Kotisivu brander.fi

Brander on vuonna 1920 perustettu suomalainen perheyritys, joka harjoittaa leipomo- ja kahvilatoimintaa. Yrityksellä on useita konditorioita Tampereen keskustassa. Lisäksi sillä on kahvila- ja leipomoliike Pirkkalassa.[2][3][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brander on Tampereen vanhin konditoria.[6] Sen ensimmäinen myymälä perustettiin 1920-luvun alussa Kauppakadun ja Hämeenpuiston kulmaan. Rakennus tunnettiin alun perin Spriitehtaan talona, mutta leipomon avaamisen jälkeen sitä alettiin kutsua Branderin taloksi ja Brantsun kulmaksi.[7][8][9]

Branderin talo purettiin vuonna 1962.[7] Kahvila jatkoi sen jälkeen toimintaansa uudisrakennuksessa, joka nousi puretun talon tilalle. Arkkitehdit Reima Pietilä ja Raili Paatelainen suunnittelivat uuteen kahvilaan rakennustaiteellisesti korkeatasoisen sisustuksen, johon kuului veistoksellisia seinä- ja kattorakennelmia. Kun Brander luopui kyseisistä tiloista vuonna 1984, Tampereen kaupunki osti nämä rakennelmat.[8][10] Ne sijoitettiin Reima ja Raili Pietilän suunnittelemaan Hervannan toimintakeskukseen, joka valmistui 1989.[11]

Ratikkakahvila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2019 Brander avasi kahvilan Tampereen Keskustorille. Kahvilan asiakastilat sijaitsevat vanhassa raitiovaunussa, joka on ollut aikoinaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen käytössä. Helsinki on lahjoittanut raitiovaunun Tampereen kaupungille. Vaunu on valmistettu Valmetin Tampereen-tehtaalla vuonna 1974.[3][12][13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rekisteritiedot: Brander Oy Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 6.7.2019.
  2. a b Branderin kahvila tuli Lielahteen Tamperelainen. 16.5.2014. Viitattu 6.7.2019.
  3. a b c Alanne, Joonas: Ratikkakahvila avataan ensi viikolla – Vaunusta odotetaan Keskustorin nähtävyyttä: "Ikäänkuin kotiinpaluu" Tamperelainen. 4.7.2019. Viitattu 6.7.2019.
  4. a b c Taloustiedot: Brander Oy Suomen Asiakastieto Oy. Viitattu 6.7.2019.
  5. Kahvilat Brander Oy. Viitattu 6.7.2019.
  6. Aito leivos on aistillinen nautinto 3.12.2009, päivitetty 30.4.2018. Yle. Viitattu 6.7.2019.
  7. a b Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 186. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
  8. a b Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 50. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
  9. Lehtinen, Nina: Tällaisissa talokaunottarissa tamperelaiset asuivat sata vuotta sitten Aamulehti. 1.12.2017. Viitattu 6.7.2019.
  10. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 214–215. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 251. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  12. Airo, Tatu & Pesonen, Heidi: Tampereelle tuotiin kokonainen raitiovaunu – helsinkiläisten lahja kunnostetaan kahvilaksi Keskustorille Aamulehti. 21.12.2018. Viitattu 6.7.2019.
  13. Vuorinen, Terho: Raitiovaunu numero 39 veivasi vuosikymmeniä Helsinkiä vastapäivään – nyt se pääsi töihin synnyinkaupunkiinsa Ilta-Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 15.7.2019.