Rosi Braidotti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rosi Braidotti

Rosi Braidotti (s. 28. syyskuuta 1954) on filosofi ja feminismin teoreetikko. Hän syntyi Italiassa, vietti nuoruutensa Australiassa ja väitteli tohtoriksi Ranskassa. Nykyään hän on naistutkimuksen professori Utrechtin yliopistossa Alankomaissa.

Teoksissaan Braidotti on puolustanut Luce Irigarayn radikaalia sukupuolieron teoriaa ja yhdistänyt tähän Gilles Deleuzen filosofiaa. Hän on arvostellut angloamerikkalaisen feminismin, ennen kaikkea Judith Butlerin performatiivisen sukupuolikäsityksen hallitsevaa asemaa feministisessä teoriakeskustelussa.

  • Riitasointuja. ((Patterns of Dissonance: An Essay on Women in Contemporary French Philosophy, 1991.) Suomennos: Päivi Kosonen ym) Tampere: Vastapaino, 1993. ISBN 951-9066-66-7
  • Nomadic Subjects: Embodiment and Difference in Contemporary Feminist Theory, 1994
  • Metamorphoses: Towards a Materialist Theory of Becoming, 2002
  • Transpositions: On Nomadic Ethics, 2006
  • Nomadic Theory, 2011
  • Tieto ihmisen jälkeen. (Alkuteos: Posthuman knowledge) Suomentanut Kaisa Kortekallio. Tampere: niin & näin, 2024. ISBN 978-952-7478-11-0

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anttonen, Anneli, Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.): Feministejä: Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-066-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]