Laila Pullinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laila Pullinen
Laila Pullinen ja Auringonkukka vuonna 1966.
Laila Pullinen ja Auringonkukka vuonna 1966.
Syntynyt 21. heinäkuuta 1933
Terijoki, Suomi
Kuollut 4. marraskuuta 2015 (82 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansallisuus suomalainen
Ala kuvataiteilija
Palkinnot Pro Finlandia (1969)
Vuoden taiteilija (1975)

Laila Annikki Pullinen (vuodesta 1971 Pullinen-Ramsay; 21. heinäkuuta 1933 Terijoki4. marraskuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Materiaaleina hän käytti lähinnä kiveä ja pronssia, jälkimmäistä myös räjäytystekniikalla reliefeiksi muokaten.[1] Hän oli tunnetuimpia suomalaisia kuvanveistäjiä.

Pullinen opiskeli Helsingissä Suomen taideakatemiassa (nyk. Kuvataideakatemia) 1953–1956, Accademia Pietro Vanuccissa Perugiassa vuonna 1958 ja Accademia delle Belle Artissa Roomassa 1961–1962.[2][3] 1950-luvun loppupuolelta alkaen hänen töitään oli esillä kymmenissä näyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Tärkeimpien kotimaisten taidemuseoiden kokoelmiin kuuluu Pullisen töitä, minkä lisäksi niitä on ostettu myös muun muassa Vatikaanin taidemuseoon Roomaan sekä Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Hampuriin ynnä muualle. Useita kymmeniä hänen veistoksiaan on nähtävissä myös monissa julkisissa ja yritysten tiloissa, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla.[2]

Pulliselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969, ja hän oli Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija vuonna 1975. Pullisen töitä on vuodesta 1985 ollut pysyvänä näyttelynä esillä Nissbackan kartanon veistospuistossa Vantaalla.[2] Laila Pullinen oli Helsingin Taiteilijaseuran puheenjohtaja 1968–1969.[4] Suomen kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi Laila Pullinen kutsuttiin vuonna 1988; liiton puheenjohtaja hän oli 1990–1993.[2] Vuosina 1990–1995 Pullinen toimi taiteilijaprofessorina. Helsingin Taiteilijaseura kutsui vuonna 2007 Pullisen ensimmäiseksi kunniajäsenekseen.[5]

Professorin arvonimi Laila Pulliselle myönnettiin 1995. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi.[2]

Pullinen kuului Maaliskuulaisten ryhmään, joka esiintyi ensi kerran yhteisessä näyttelyssä Helsingin taidehallissa 1964.[6]

Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gertsch, Mia: Kuvanveistäjä Laila Pullinen on kuollut (Kulttuuri) YLE Uutiset. 4.11.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 6.11.2015.
  2. a b c d e Pajala, Lasse & Lagerbohm, John & Strengell-Silainen, Ulla: Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista. 23. vsk. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-12471-2-8.
  3. Laila Pullinen Tampereen nykytaiteen museo. 2006. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  4. Koskinen, Matti: Helsingin taiteilijaseuran historiikki Gallery KekeTop. Viitattu 10.11.2015.
  5. Laila Pullisen ansioluettelo (Curriculum vitae) (PDF) 5.4.2012. Viitattu 10.11.2015.
  6. Huhtamäki, Ulla: ”Heittäydy vapauteen” – Avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961–1965 (PDF) Humanistinen tiedekunta. 8.12.2007. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]