Yrjö Neuvo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yrjö Neuvo
Yrjö Neuvo Turun kirjamessuilla 2013.
Yrjö Neuvo Turun kirjamessuilla 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt 1943
Kansallisuus Suomi
Ammatti tutkimusjohtaja, teknologiajohtaja, sähkötekniikan professori, tutkimusprofessori (1984—1992)
Tieteilijä
Tutkimusalue digitaalinen signaalinkäsittely
Koulutus ja ura
Tutkinnot Teknillinen korkeakoulu (DI, tekn.lis.), Cornellin yliopisto (Ph.D. (EE))
Väitöstyön ohjaaja yli 30 tekniikan alan väitöskirjatyölle
Instituutti Aalto-yliopisto, Nokia, Suomen Akatemia, Tampereen teknillinen yliopisto

Yrjö Aunus Olavi Neuvo (s. 1943[1]) on digitaaliseen signaalinkäsittelyyn ja sen sovelluksiin erikoistunut tekniikan tohtori, joka on toiminut sekä yliopistomaailmassa että myöhemmin Nokialla radiopuhelinkehityksessä. Hänen erityisiä vahvuuksiaan ovat suuntautuminen sekä tekniikkaan että ihmisiin ja toimiminen sekä tutkimuspuolella että yritysmaailmassa. Yrjö Neuvo on pitänyt uransa aikana yhteyksiä hyvin moniin tahoihin sekä yliopistomaailmassa, yritysmaailmassa, kansainvälisissä tutkimusyhteisöissä että yhdistyksissä.lähde?

Yrjö Neuvon isä oli tehtaanjohtaja ja professori Olavi Neuvo ja hänen äidinisänsä akateemikko Yrjö Väisälä. Elämänuransa kannalta keskeisen tutkintonsa Neuvo suoritti ASLA-Fulbright-stipendiaattina Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Sen jälkeen hän tuli 33-vuotiaana 1976 valituksi Tampereen teknillisen yliopiston sähkötekniikan professoriksi. Professorikaudellaan hän kehitti signaalinkäsittelyä ja sen sovelluksia esimerkiksi terveystutkimukseen. Hän toimi Suomen Akatemian rahoittamana tutkimusprofessorina, jonka jälkeen Neuvolle räätälöitiin pysyvä tutkimusprofessuuri, jota hän ei kuitenkaan ottanut vastaan Jorma Ollilan pyydettyä häntä 1993 Nokian tutkimusjohtajaksi. Martti Häikiön ja Essi Ylitalon laatimassa Neuvon elämäkerrassa Bit bang (SKS, 2013) rinnastuu tästä eteenpäin henkilöhistoriallinen ja yrityshistoriallinen menestystarina. Neuvo korostaa menestyksen syntyvän monitieteellisen tutkimuksen avulla.[2]

Yrjö Neuvo on julkaissut yli 400 tekniikkaan liityvää artikkelia. Hänellä on useita patentteja. Hän on ollut ohjaajana yli 30 tekniikan alan väitöskirjatyöntekijälle.[3] Professori Neuvo on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 1989[4] ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993.[5] Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä pikkuplaneetta 1938 DN nimettiin vuonna 1991 Yrjö Neuvon mukaan 2898 Neuvoksi.[3]

Uran vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 767
  2. Pekonen, Osmo: Yrjö Neuvo, varsinainen velho. Kanava-lehti, 2014, nro 4, s. 67-68. Forssa: Otavamedia. ISSN 0355-0303.
  3. a b Biography. Yrjö Neuvo, Professor. Senior Vice President, Nokia Corporation. Member of the Nokia Group Executive Board noin 2004. Oulun yliopisto, oulu.fi. Viitattu 28.7.2017. (englanniksi)
  4. List all members by country - Finland (Yrjö Neuvo) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
  5. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 28.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häikiö, Martti & ja Ylitalo, Essi: Bit bang (SKS, 2013)